Voitto ja tasuri huippuotteluista parin päivän sisään ja ehkä enemmänkin olisi ollut tarjolla

ManU – Arsenal 2-2 (1-1)

Aivan huikea voitto alla Tottenhamista oli erinomainen lähtökohta Old Traffordille Manun vieraaksi. Derby oli meidän kauden paras esitys ja ehkä jopa koko valioliigakauden paras ottelu tapahtumien perusteella. Sitä ei kuitenkaan ollut aikaa ja varaa juhlia kauan, sillä ManU peli tuli hyvin nopeasti vain parin päivän päästä vastaan.

Lähtökohdat olivat, että kotijoukkue, kuten Mourinhokin oli melkoisen sekaisin ja alavireessä. Silti historia meillä Old Traffordilla on viimeisen reilun 10 vuoden aikana niin surullinen, että olisin jopa ehkä ottanut tasurin ennen ottelua jos se olisi ollut tarjolla.

Edellä mainittu ei kuitenkaan tarkoita, että olisin tyytyväinen lopputulokseen pelitapahtumien jälkeen. Ja älkää nyt käsittäkö väärin isoa kuvaa ja kokonaisuutta, sillä puhun tässä vain ja nimenomaan tästä yksittäisestä pelistä. Tämän tasurin voi nähdä niin monelta kantilta kuin haluaa eli suomeksi sanoen positiivisena tai negatiivisena ja ehkä se on niitä molempia riippuen miltä kantilta haluaa katsoa asiaa.

Yksittäisenä pelinä en todellakaan ole tyytyväinen, että emme pystyneet lyömään heikkoa Manua, vaikka kaikki mahdollisuudet ja paikat siihen oli. Loimme enemmän maalipaikkoja ja hyviä sellaisia koko ottelussa ja olimme kaksi kertaa johtoasemassa. Siihen nähden tasapeli ei oikein tyydytä.

Toisaalta taas tasapeli Manun vieraana ei kuitenkaan ole mikään katastrofi edes nykytilanteessa. Aina vaikea paikka ja erityisesti meille, kun otetaan huomioon historia. Eniten harmittaa heikko tekeminen puolustuksellisesti molemmissa maaleissa ja lisäksi ekassa maalissa oli mukana totta kai Old Traffordin tuomarointia eli ensin täysin sukelluksesta tullut vapari ja paitsio siihen perään. Toki paitsio oli niin marginaalinen, että ilman videotarkistusta tuosta on paha syyttää avustavaa. Silti jostain kumman syystä nämä menevät aina ja joka ikinen kerta ainoastaan Manun eduksi näissä peleissä.

Pelaajien asenteeseen en voi olla pettynyt, sillä ainakin lähes kaikki tuntuivat antavan kaikkensa vain pari päivää derbyvoiton jälkeen, joka oli todella kova ja kuluttava ottelu. Silti varsinkin toinen maali oli niin lapsellinen ja amatöörimäinen moka, joita ei vain pitäisi tällä tasolla tulla missään olosuhteissa. Ehkä tässä näkyi vielä se Wengerin perintö ja peikko mikä Old Traffordillla pelatessa on ollut niskassa yli 10 kautta.

Eniten kahden menetetyn pisteen lisäksi harmittaa Holdingin epäonninen loukkaantuminen, joka saattaa hyvinkin päättää nuoren englantilaisen mallikkaasti alkaneen kauden. No Koscielnyn pitäisi kai kohta olla pelikunnossa, mutta silti todella ikävä asia varsinkin tulevaisuutta ajatellen.

Isoa kuvaa katsottaessa kuitenkin tasapeli ja se, että vain pisteen saaminen mukaan harmittaa on silti selkeää edistystä. Aikaisemmin tasapeliä ja pistettäkään tuskin olisi tullut. Myös koko sarjaa tai kautta katsottaessa tämä tasapeli ja kaksi ns. menetettyä pistettä eivät ole ne, jotka tulevat jotain ratkaisemaan. Syyt ovat ihan jossain muualla ja muissa peleissä jos emme ole kauden päätteeksi tavoitteeksi asetetulla nelossijalla tai korkeammalla.

Neljä pistettä kuudesta mahdollisesta on enemmän kuin olisin ainakaan henkilökohtaisesti odottanut ennen kauden alkua näistä kahdesta ottelusta. Se ei tietysti poista pienoista pettymystä tästä yhdestä pelistä puhuttaessa. Kuitenkin Emeryn aikakausi on sujunut kokonaisuutena mahtavasti tähän asti vai voiko joku rehellisesti sanoa, että olisi odottanut parempia tuloksia näin lyhyessä ajassa. Ja mikä parasta vihdoinkin pelaamista on mukava katsella, kentällä ja sen ulkopuolellakin on tekemisen meininki. Tästä on hyvä jatkaa ja seuraavaksi lauantaina Grovella Huddersfield vastassa.

UNAI EMERY’S RED AND WHITE ARMY!

Mainokset

Kauden ensimmäinen Pohjois-Lontoon derby edessä ja vieläpä kotikentällä

Puhuttaessa yksittäisestä pelistä pois lukien cupien finaalit ja muut pokaaleita ratkaisevat ottelut on osalle goonereita Manun kohtaaminen kauden tärkein ottelu, toisille taas Liverpool ja jollekin jopa Chelsea. Se riippuu ehkä osittain ajankohdasta milloin olet alkanut kannattamaan seuraa ja kuka tuolloin on ollut se pahin vastustaja. Tämän puolesta omalla kohdallani ManU olisi ehkä se loogisin vastaus, koska omalla kohdallani juuri Fergusonin johtama ManU oli se päävastustaja vuosien ajan, kun ratkoimme lähes kahdestaan pokaalien kohtalon -90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa.

Tästä huolimatta Tottenham on omalla kohdallani se ns. punainen vaate ainakin nykyään. Tämä on se ottelu, jota en missään nimessä halua hävitä ja tasapelikin tekee todella kipeää kotikentällä. Tietysti vähän riippuen minkälaisten pelitapahtumien jälkeen se tulee. Ehkä lisä- tai yliajan tasoituksen kanssa voisi elää, mutta lähtökohtaisesti mikään muu kuin kolme pistettä ja Pohjois-Lontoon herruus ei tänään kelpaa.

Valitettavasti vain ennakkoon asetelmat ovat se, että emme välttämättä ole suosikki edes kotiedusta huolimatta. Naapuri pelaa yllättävänkin vahvaa kautta, kun ottaa huomioon sen pelaajiston rasituksen kesän MM-kisoissa sekä sen, että Pochettino ja kumppanit eivät hankkineet kesän aikana ainuttakaan uutta pelaajaa joukkueeseen.

Projekteja vertaillessa naapurilla on useamman vuoden etumatka, kun taas Emery on vasta lähtökuupissa yrittäessään uusia lähes kaikkea sitä keskinkertaisuuden kulttuuria, minkä Wenger antoi yli 10 vuoden ajan pesiytyä seuraan. Tähän nähden 18 ottelun tappioton putki on huikea saavutus ja ei voi kuin kädet ristissä toivoa, että se ei pääty tänään.

Torstain Ukrainan reissu kertoi hyvin paljon tämän päivän kokoonpanosta ja ainoastaan Holdingilla, Ramseylla, Guendouzilla ja ehkä Mkhitaryanilla saattaa olla asiaa kentällä. Näistä todennäköisin avaaja on Holding ja veikkaan hänenkin olevan penkillä, vaikka esitysten puolesta englantilaisen pitäisi todellakin olla Mustafin paikalla avauksessa Sokratesin vierellä.

Özil ilmeisesti avaa ja ehkä hyvä niin, sillä vaihtoehdot ovat lähinnä Iwobi, Mkhitaryan tai Ramsey, eikä kukaan oikein vakuuta. Täytyy vain toivoa, että tämä olisi se noin yksi peli viidestä, jolloin saksalaista kiinnostaa pelaaminen ja peli kulkee.

Lacazetten oletan toipuneen vammastaan ja palaavan piikkiin, jolloin saamme Auban lisäksi toisen maalintekoon pystyvän pelaajan kentälle. Näin ainakin toivon, sillä muuten on hyvin vaikea nähdä mistä maalimme tulevat, sillä Özil ja laiturivaihtoehtomme eivät liiemmin maaleja tee.

Tänään koko joukkueen puolustuspelin on oltava kunnossa ja tekemisen muutenkin Liverpool ottelun luokkaa jos halutaan päästä toivottuun lopputulokseen. Heikko startti ja ilmaisen maalin tai paikkojen antaminen ei vain tule toimimaan. Kane etenkin tulee rankaisemaan pienimmästäkin virheestä, kuten olemme aiemmissa derbyissä joutuneet todistamaan.

Topparien ja koko puolustuslinjan on onnistuttava, mutta tukea on tultava keskikentältä unohtamatta hyökkääjien ja laiturien panosta alaspäin. Lacan uskon hoitavan homman, mutta eniten mietityttää Xhaka, Mustafi ja Bellerin. Tämä kolmikko on sen luokan hasardi alaspäin, että peli pahimmassa tapauksessa ratkeaa näiden henkilökohtaisiin virheisiin.

Toisaalta positiiviselta kantilta ajateltuna uskon meidän hyökkäyksen pystyvän tekemään riittävästi maaleja, vaikka vierailijoiden puolustuslinja ja etenkin topparipari on yksi sarjan parhaita. Paljon riippuu millä pelipäällä Özil on, sillä jonkun ne tilanteet on luotava Lacalle ja Auballe, sillä kumpikaan ei Henryn tavoin ratkaise pelejä yksilösuorituksilla kuljettaen pallon maaliin vaikka sitten omalta kenttäpuoliskolta.

Mike Dean sitten tuomarina on täysin käsittämätön valinta tämän luokan otteluun, kun miehellä ei pitäisi olla mitään asiaa viheltää ainuttakaan ottelua maailman kovimmassa sarjassa puhumattakaan sitten tällaisesta paikallisottelusta. Luotto siihen, että saisimme oikeudenmukaisen pelin tuomarin toimesta on olematon omissa papereissani ja pitäisikö sanoa, että on jo kehitystä jos liigan surkein tuomari ei avoimesti juhlisi vierasjoukkueen maalia, kuten aiemmin vastaavassa ottelussa olen joutunut paikan päällä todistamaan. Silloin toki kaikki päättyi hyvin 5-2 loppulukemin, mutta ei todellakaan Deanistä johtuen, vaan pikemminkin hänestä huolimatta.

Torreiran ja Özilin huippupelit loisivat mahtavan pohjan ja toivottavasti kaksikko onnistuu, sillä uskon saksalaisen avaavan, vaikka viime liigapelissä ei tullut sisään edes vaihdosta. Tähän päälle Lenon pari huippupelastusta olisi paikallaan, sillä vaikka kuinka hyvin puolustaisit, mikä meidän kohdalla on vielä erittäin epätodennäköistä, saa Kanen johtama vierailijoiden hyökkäys kuitenkin ottelun aikana vähintään sen muutaman huippupaikan luotua.

Täytyy sanoa, että pitkään aikaan ei ole yksittäinen peli herättänyt näin paljon mielenkiintoa ja ajatukset ovat jo useamman päivän ajan menneet yhä enenevässä määrin otteluun. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta on sanonta, joka todella sopii tähän otteluun jos johonkin.

Punavalkoista Pohjois-Lontoota joulupukin toivelistalle, vaikka vielä ei ollakaan kovin lähellä aattoa.

COME ON YOU GUNNERS!!!

Huippuottelu ilman tappiota ja voittokin oli lähellä

Harvoin olen tyytyväinen kotiottelussa pelattuun tasapeliin, mutta näin täytyy sanoa olevan lauantain osalta. Kyseessä oli huippupeli ja odotukset molemmissa leireissä korkealla kannattajien puolelta. Liverpoolin osalta tuo oli helppo ymmärtää, sillä Kloppilla on kolmas vai neljäs kausi menossa ja suunta on ollut koko ajan tasaisesti ylöspäin. Viime kaudella jo Mestareiden liigan voitto oli lähellä ja tähän päälle joukkue vahvistui vielä selkeästi kesällä.

Meillä taas kolmen vuoden sijaan uusi projekti Emeryn johdolla on noin kolme kuukautta vanha. Tästä huolimatta paljon positiivista on tapahtunut näin lyhyessä ajassa. Viimein joukkueessa on esim. puolustava keskikenttäpelaaja ja ylipäätään joukkueen mentaliteetti on muuttunut olennaisesti. Enää yhteenkään otteluun ei lähdetä valmiiksi hävinneenä tai luovuteta jos vastustaja pääsee johtoon.

Lauantain pelissä tuskin yksikään pelaajistamme teki mitään maailmanluokan suorituksia, jotka yksinään ratkaisevat otteluita. Sen sijaan taisteluilme alusta asti oli loistavaa katseltavaa. Torreira ja itselleni todelliseksi yllätykseksi myös Xhaka veivät kaksinkamppailut keskikentällä erittäin hyvällä prosentilla, vaikka juuri näistä aseista Milner ja kumppanit ovat tulleet tutuiksi Kloppin alaisuudessa.

Koko joukkue oli alusta asti hereillä, eikä niin monessa ottelussa nähtyä vaikeaa tai jopa heikkoa aloitusta nähty. Onneksi, sillä se olisi luultavasti Liverpoolin hyökkäystä vastaan koitunut kohtaloksi. Välillä puolustimme alempana, mutta välillä taas saimme riistoja ylhäälläkin, joka on selkeä merkki siitä, että Emeryn sisään ajama korkea prässi alkaa hiljalleen toimia.

Huippuvaaralliset maalipaikat ottelussa menivät ehkä tasan, mutta kokonaisuutena meillä oli enemmän paikkoja ja olimme ottelua hallitseva osapuoli ja tällä en todellakaan tarkoita Wengerin aikaista niin sanottua näennäistä pallonhallintaa, joka ei kuitenkaan omalla puoliskolla ja puolessa kentässä johtanut mihinkään muuhun kuin vastustajan maaleihin nopeiden vastaiskujen seurauksena.

Emery on saanut selkeästi nopeutettua pelinrakenteluamme ja enää päätarkoitus ei ole pitää pallo omilla, vaan päästä nopeasti maalipaikkoihin. Samoin nopeat vastaiskut ovat palanneet valikoimaan ties monenko vuoden tauon jälkeen.

Lauantai oli mahtavaa katseltavaa, kun huippuottelussa liigapelissä emme olleet selkeä vastaantulija, vaikka vastustaja oli aivan liigan parhaimmistoa, toki Manchester City on vielä pykälän verran parempi. En kerta kaikkiaan olisi voinut vaatia Emeryltä tai pelaajilta parempaa suorittamista, sillä kaikki näytti todella olevan pelissä. Tällaisen esityksen jälkeen pistemenetys tai jopa tappio on paljon helpompi hyväksyä, kuin niissä surkeissa esityksissä joita olemme aiemmin nähneet lähes 10 vuoden ajan vastaavissa otteluissa.

Emeryn huikeat vaihdot ja taktiset muutokset jatkuivat, kun etenkin Iwobin sisään ottaminen muutti pelin hallinnan täysin meille. Ei ole todellakaan ensimmäinen ja tuskin viimeinen kerta, kun päävalmentajamme pystyy pelin aikaisella reagoinnilla muuttamaan tilanteen meidän eduksi. Pelin lopussa Salahin tultua vaihtoon näytti, että haimme jopa voittomaalia ryhmityksellä 2-5-3. Rohkeaa tekemistä ja eihän se Özilin Bellerinille tarjoilema paikka mikään huono ollut, vaan päinvastoin sillä olisi todellakin voinut ottaa voiton ja vieläpä kokonaisuutta katsoen melkoisen ansaitusti.

Tästä pitäisi kaiken järjen mukaan olla erittäin hyvä jatkaa kohti vuoden vaihteen peliruuhkaa tai toki peliruuhka on ollut jo melkoinen viimeisen parin viikon aikana. Tähän tulee tosin stoppi kohta, kun viikonlopun Wolves pelin jälkeen alkaa vuoden viimeinen maaottelutauko. Meille tämä taitaa olla jopa etu aiempaan verrattuna, sillä pelaajia maajoukkueiden mukana on vähemmän kuin aiemmin ja vähemmän tällä hetkellä kuin muilla huippujoukkueilla.

Pitkästä aikaa oli todella mahtava tilanne viikonloppuna, kun ennen huippuottelua pystyi olla luottavainen ja realistisesti toivoa pelistä jotain muuta kuin tappiota. Sitten vielä kun tämä toteutui erittäin hyvällä peliesityksellä ei voi kuin todeta, että kuinka väärässä olivatkaan henkilöt, jotka loppuun asti jaksoivat väittää, että manageria vaihtamalla asiat eivät välttämättä parane tai olkaa varovaisia mitä toivotte, kun puhuttiin Wengeristä eroon hankkiutumisesta.

12 voittoa ja tasapeli – Liigacupissa jatkoon ja Tottenham vastaan seuraavalla kierroksella

Arsenal – Blackpool 2-1 (1-0)

Viimeisestä päivityksestä on ehtinyt vierähtää yli kuukausi, joten paljon on ehtinyt tapahtua. Loogista olisi ehkä aloittaa vanhemmista tapahtumista, mutta en taida niin kuitenkaan tehdä, vaan mennään heti alkuun eiliseen otteluun.

Liigacup on se vähiten arvostettu kilpailu neljästä, mutta silti sen voittaminen olisi hieno juttu ja tähänhän Wenger ei kyennyt koko Arsenal urallaan. Emery näyttää ottavan kaikki kilpailut tosissaan ja laittaa kentälle aina joukkueen, joka pystyy ottelun voittamaan ja on ennen kaikkea motivoitunut. Silti jonkin asteista rotaatiota on nähty ja parissa liigapelissä, Eurooppa-liigassa ja tietenkin liigacupissa.

Eilen kokoonpano oli ns. heikoin Emeryn aikana. Debyytin teki toppari Julio Pleguezuelo, Jenkinson pelasi tykkimiespaidassa ensimmäistä kertaa noin kahteen vuoteen ja lisäksi avauksesta löytyi junnulupaus Smith-Rowe. Edellä mainittujen lisäksi myös Maitland-Niles teki paluun loukkaantumisen jälkeen, joten eilinen oli kaukana siitä avauksesta mihin tällä kaudella on totuttu.

Tämä näkyi pelaamisemme tasossa ja voitto ei todellakaan irronnut helpolla ja Cech meinasi pariin otteeseen vielä lahjoittaa maalin vastustajalle niin heikolla jalalla pelaamisella kuin heikolla nyrkkeily-yrityksellä kulmatilanteessa. Tietenkin Guendouzin ulosajo jo ennen 60 minuutin täyttymistä vaikeutti pelaamista entisestään.

Silti hyviäkin asioita mahtui eiliseen ja jatkopaikka oli se mistä pelattiin ja se saatiin. Lichtsteinerin ensimmäinen maali Arsenal paidassa näki päivänvalon ja Smith-Rowen osuma on varmasti tärkeä nuoren miehen itseluottamuksen kannalta. Myös Jenkinsonille oli suuri asia päästä vielä ainakin kertaalleen pelaamaan lapsesta asti kannattamansa seuran väreissä ja esitys oli erittäin kelvollinen, vaikka pelipaikka oli vasen puolustaja.

Pidin myös siitä, että Cech pelasi eilen, koska uskoisin sen tarkoittavan Lenon jatkavan ykkösvaihtoehtona viikonloppuna Liverpoolia vastaan. Vähän samaa toivon Mustafin osalta, mutta pelkään, että eilinen saksalaisen pelaaminen johtui puhtaasti siitä, että muita vaihtoehtoja ei ollut. Holdingille haluttiin antaa lepoaikaa, koska englantilainen on pelannut puolustajista viime aikoina eniten. Toive olisi, että Mustafin pelaaminen tarkoittaa miehen tippumista penkille ja Sokratiksen nousua avaukseen Holdingin viereen, sillä tällä hetkellä näen tämän olevan meidän paras topparipari.

Mustafi on vain liian virheherkkä ja se ei todellakaan ole hyvä asia ja varsinkin topparina pelatessa virheet vielä näkyvät usein tulostaululla. Esimerkkejä ei tarvitse hakea kauempaa kuin kahdesta viime pelistä. Crystal Palacea vastaan Mustafi aiheutti typerällä taklauksellaan otteluin ensimmäisen rangaistuspotkun.
Käsittämätöntä tuossa Palace ottelussa oli, että Mustafi on kyllä valmis ottamaan riskin liukumalla omassa boksissa jaloille, mutta ei sitten puolessa kentässä viitsinyt kaataa Zahaa ja ottaa taktista keltaista tilanteessa, josta sitten aiheutui toinen rankkari ja sitä kautta kahden pisteen menetys. Tämäkin oli vain yksi monista esimerkeistä, jonka takia en haluaisi nähdä saksalaista meidän avauksessa, enkä ylipäätään joukkueessa. Niin ja eilenkin vähemmän yllättäen Blackpool puski maalinsa Mustafin tontilta.

Alkukausi tai tässä vaiheessa kai pitää sanoa jo neljännes kaudesta on kuitenkin ollut erittäin positiivinen yllätys. Peliesityksemme ei kovin monissa otteluissa ole ollut erityisen hyvä, mutta siitä huolimatta kahden avaustappion jälkeen olemme voittaneet kolmestatoista ottelusta kaksitoista. Erittäin kova saavutus, vaikka vastustajat eivät paperilla olekaan olleet kovimmasta päästä. Silti kyseisen saldon saavuttaminen on harvinaista mille tahansa joukkueelle.

Pidän erityisesti siitä kuinka joukkue ei lähde yhteenkään peliin enää valmiiksi hävinneenä ja pelokkaana kuin liian usein aiemmin. Samoin usko omaan tekemiseen on selvästi noussut, sillä nykyään tappiotilanne ei tarkoita automaattisesta häviötä tai edes pistemenetystä, vaikka pelaisimme vieraskentällä. Tässä on todella tapahtunut suuri kehitysaskel jo näin lyhyessä ajassa.

Edelleen puolustuspelissämme on todella paljon parannettavaa, mutta pientä kehitystä on ollut silti nähtävissä, vaikka viime viikonlopun Crystal Palace pelissä taka-askelia otettiinkin. Tietysti ensimmäinen asia olisi, että saadaan parhaat pelaajat avaukseen niin maalivahdin, puolustuslinjan kuin keskikentän pohjan osalta. Koscielnyn vielä ollessa sivussa oma valintani olisi Leno, Lichtsteiner, Sokratis, Holding, Monreal, Torreira ja Guendouzi.

Ymmärrän toki Bellerinin peluuttamisen jossain määrin, mutta vaikka tehot ovat parantuneet hyökkäyspäässä, niin espanjalaisen puolustaminen on edelleen heikolla tasolla ja on varmaan maksanut yhtä monta maalia omiin kuin tehoja on tullut toiseen päähän. Xhakan pelaamista myös yritetään perustella ties millä, mutta mielestäni Guendouzin pelirohkeus ja syöttövalikoima ovat vähintään yhtä hyvät ja lisäksi nuori ranskalainen on huomattavasti liikkuvampi ja sanoisinko ihan suoraan fiksumpi pelaaja molempiin suuntiin kuin Xhaka.

Viikonloppuna on tiedossa kauden tähän mennessä ehkä odotetuin ottelu, sillä Liverpool on kuitenkin mielenkiintoisempi ja enemmän tunteita herättävä vastustaja kuin Manchester City tai edes paikallisvastustaja Chelsea. Lisäksi kun ottaa huomioon missä tilanteessa oltiin kauden alkaessa, niin nyt odotukset myös ovat korkeammalla ja ihan syystäkin. Paljon mahdollista, että Kloppin ryhmä hakee pisteet, mutta en pidä sitä silti yhtään niin varmana kuin esim. Cityn ja Chelsean voittoja kauden kahdessa ensimmäisessä ottelussa.

Niin ja liigacupissa on jäljellä enää kahdeksan joukkuetta, joten pidot paranevat ja tämä sanonta todella sopii tilanteeseen, sillä seuraavan kierroksen vastustajamme on naapuri Tottenham. Tiedossa on siis huomattavasti suurempi ottelu kuin se olisi ollut muussa tapauksessa. Nyt on sitten tiedossa joulukuun aikana kaksi Pohjois-Lontoon derbyä ja molemmat kotipelejä. Mikäs sen parempaa.

Watford Grovelle – seitsemäs peräkkäinen voitto tavoitteena

Tänään on harvinaista herkkua tarjolla monessakin suhteessa. Tietysti vierasjoukkue ei sitä ole nimensä puolesta, vaikka onkin aloittanut kauden erittäin hyvin ja kerännyt jopa enemmän pisteitä punavalkoiseen kotijoukkueeseen verrattuna.

Lauantain perinteiset viiden ottelut ovat nykyään tilastoharvinaisuuksia ja vielä enemmän meidän kohdalla, kun olemme mukana Euroopan kakkoskilpailussa. Tämän lisäksi vielä se, että Viasat ja Viaplay ovat valinneet juuri meidän ottelun näytettäväksi tekee pelistä harvinaisen. Näitä ei montaa kaudella tule, varmaan yhden käden sormet riittävät laskemaan vastaavat tällä kaudella.

Tulokset ovat viime aikoina olleet hyviä, vaikka itselläni on edelleen paljon asioita joiden suhteen olen hyvin epäileväinen ja jopa kriittinen. Suurimmat niistä ovat väärät pelaajat avauksessa ja tällä tarkoitan lähinnä Cechiä, Xhakaa ja Belleriniä, ehkä myös Ramseyta ja/tai Öziliä riippuen mitkä pelaajien roolit ovat. Toinen on sitten puolustuspelimme kokonaisuutena. Edelleenkin tulee aivan liikaa ihan junioritason virheitä ottelusta toiseen. Näitä ei vain pitäisi tulla tällä tasolla puhumattakaan, että niitä tulee lähes joka ottelussa ja vieläpä usein juuri samalla tavalla kuin aikaisemminkin.

Positiivisella puolella on sitten otetut voitot ja pisteet vaikeista otteluiden aluista huolimatta. Tähän ei olisi aiemmin Wengerin aikana pystytty, vaan useampi piste ja voitto olisi jäänyt ottamatta. Tästä osoituksena tilasto, jonka mukaan olemme jo tähän mennessä keränneet otteluista viisi pistettä enemmän kuin viime vuonna vastaavista. Aika selkeä ero ja ehdottomasti täytyy antaa asiasta tunnustusta valmennukselle.

Emery reagoi ongelmakohtiin vaihdoilla ja muutenkin ohjaa peliä kentän reunalta toisin kuin Wenger, joka vain istui kädet puuhkassa penkillä täydet 90 minuuttia oli tilanne mikä tahansa ja vaihdot tulivat aina 70 minuutin jälkeen ennalta sovitusti.

Hyökkäyspeli näyttää toimivan ainakin jos ihan puhtaasti mitataan maaleilla. Pystymme joka pelissä tekemään maalin tai useampiakin. Lacazette on hyvässä vireessä ja myös Auba osuu, vaikka rooli ja pelipaikka ei välttämättä ole ihan se optimaalisin. Tämä on loistavaa, että maalinteko ei ole yhden kärjen varassa. Toki Ramseyn ja Özilin pitäisi vielä pystyä parempaan maalinteon suhteen, mutta katsotaan jos tuohon tulisi parannusta ja mielellään jo alkaen tänään.

Kaiken järjen mukaan kotivoitto pitäisi olla tuloksena tänään, mutta se on kaikkea muuta kuin varmaa. Watford oli jo viime kaudella etenkin alkukaudesta Silvan alaisuudessa erittäin hyvä joukkue ja nyt se on aloittanut kauden aivan yhtä hyvin ellei jopa paremmin uuden valmennuksen johdolla tai toki sama valmennus on ollut jo puikoissa Silvan potkuista lähtien.

Pelinä tämä on hyvä mittari siinäkin suhteessa, että minkä verran kehitystä on tapahtunut edellisiin kausiin verrattuna. Aiemmin oikeastaan aina muutama voitetun pelin jälkeen menetimme pisteitä otteluissa, jotka pitäisi voittaa tavalla tai toisella. Saa nähdä nyt kuinka käy ja saako kuuden voitetun ottelun putki jatkoa vai tuleeko perinteinen pistemenetys juuri, kun asiat ja otteet kentällä näyttävät parantuneen.

Ei muuta kuin nauttikaa tästä lauantaista Suomigoonerit ja ennen kaikkea nykyään harvinaislaatuisesta viiden ottelusta, joka näkyy vielä ihan tv:n välityksellä jos olette edelleen maksukanavien tilaajia, vaikka tarjonta Valioliigan ja meidän pelien suhteen on heikentynyt vuosi vuodelta.

COME ON YOU GUNNERS!!!

Vastausta ja nykytilannetta

Aloitan tämän päivityksen vastaamalla kommenttiin, joka tuli nimimerkki Punainen Lontoo toimesta. Olen aikaisemminkin sanonut nykytilanteen olevan tämä, että päivityksiä tulee joskus ihan sattuman varaisesti oli se sitten kerran viikossa tai kuussa tai jotain sinne päin.

Tämä on tilanne johtuen useastakin asiasta. Ensinnäkin blogin päivittäminen joka päivä tai käytännössä joka päivä kuuden vuoden omalta osaltani oli sellainen ajanjakso, joka vaati todella paljon, vaikka tietysti oli myös erittäin antoisaa. Totuus on kuitenkin, että tällä hetkellä oma aika ja energia eivät riitä tuohon tahtiin.

Onhan se harmillista, että nyt olisi paljon positiivistakin ja uutta sanottavaa verrattuna siihen mitä koko ajanjakso tämän blogin historiassa oli eli se Wengerin suoraan sanoen painajaismainen toinen puolisko tai vähän ylikin meidän managerina.

Ainakaan heti muutosta ei ole luvassa päivitystahdin suhteen, vaan päivitän silloin tällöin kun näen sopivaksi ja se sopii aikatauluun. Kannattaa siis ilman muuta etsiä muita blogeja ja paikkoja päivittäiseen Arsenal aiheiseen lukemiseen, sillä tämä blogi ei toimi tuossa suhteessa enää samoin kuin ensimmäiset yli 10 vuotta.

Toki seuraan edelleen Arsenalia hyvin aktiivisesti ja luen saman verran uutisia kuin ennenkin ja pelejä ei jää katsomatta ainuttakaan, mutta en vain pysty laittamaan joka ikinen päivä sitä tuntia tai jopa enempää tähän harrastukseen mitä se vaatisi entisellä tyylillä.

Ehdotus Timon blogin ja tämän yhteistyöstä on myös periaatteessa hyvä ajatus, mutta toisaalta se ei oikein muuttaisi mitään. Tälläkin hetkellä voi tai kannattaa lukea Timon blogia, sillä siellä päivitystahti on aktiivisempi ja jos silloin tällöin käy kurkkaamassa tässä osoitteessa tapahtumat niin tuskin mitään jää mistään paitsi.

Sitten viimeaikaisiin tapahtumiin viheriöllä ja sen ulkopuolella. Aloitetaan niistä ulkopuolisista asioista lyhyesti. Kroenke on pakkolunastamassa koko seuraa haltuunsa ja samalla ottamassa sitä pois pörssistä, joten tulevaisuudessa talousluvut sun muut ovat huomattavasti vaikeammin saatavissa ja samoin surkea omistajamme voi ottaa osinkoa ja muita palkkioita ilman mitään vastalauseita tai sitä, että kukaan muu, kuten Usmanov saisi osansa. Ei hyvä, mutta katsotaan mitä tapahtuu. En kuitenkaan ole yhtään innostunut tästä viimeisimmästä käänteestä. Ei tilanne ennenkään hyvä ollut, mutta nyt lähtökohtaisesti vielä huonompi.

Toinen uutinen sikariportaasta on Gazidiksen lähtö AC Milaniin. Täytyy sanoa, että en jää kaipaamaan, vaan jenkkitoimarimme panos oli hyvin keskinkertainen ellei jopa heikko, kun mies oli kuitenkin kymmenisen vuotta pestissä, eikä voi sanoa että olisimme yhtään paremmissa asemissa nyt kuin silloin. Jopa päinvastoin.

Viheriöllä tulokset ovat huomattavasti parantuneet kahden ensimmäisen kierroksen tappioista. Tätä selittää hyvin pitkälle, että vastustajat ovat olleet aivan muuta kuin Manchester Cityn ja Chelsean tasoa. Näinhän se toki on valtaosassa otteluita, joten ei sen suhteen valitettavaa. Silti huolenaiheena ovat ainakin itselleni edelleen samat jo aikaisemmin esille nostetut asiat.

Se on sama millä taktiikalla, ryhmityksellä tai tyylillä pelaamme jos avauksessa on useampi tasoltaan riittämätön pelaaja. Näillä tarkoitan etunenässä Cechiä, Xhakaa ja Belleriniä nykyesityksillä tai niillä joita on nyt nähty jo parin kauden ajan.

Hienoa on, että Emeryllä näyttää olevan selkeä peliajatus ja tapa, mutta totuus on, että Cech ei vain koskaan tule olemaan tarpeeksi hyvä jalalla tähän tyyliin ja lisäksi mies on kaukana myös parhaista ajoistaan torjujana, kun nykyään aivan liian usein päästetty maali on sellainen, jonka parempi maalivahti torjuisi. Xhakalla ei taas ole vain mitään ominaisuuksia mikä puoltaisi paikkaa huippujoukkueen avauksessa viikosta toiseen. Sanoisin jopa niin, että Xhaka tuskin saisi juurikaan minuutteja missään muussa top6 joukkueessa Valioliigassa.

Bellerinin on vaikeampi tapaus, mutta mielestäni otteet ovat olleet sellaisia jo pitkään, että kausikortti avaukseen on täysin väärin. Puolustussuuntaan mies on aivan kuutamolla suurimman osan peleistä ja suurin osa vastustajien hyökkäyksistä ja maaleista tulee meidän oikean laidan kautta. Se ei ole mitään sattumaa. Tehot hyökkäyspäässä ovat parantuneet alkukauden aikana, mutta eivät edelleenkään mitenkään oikeuta kausikorttiin avauksessa, kun jopa aivan peruspuolustaminen tuottaa vaikeuksia joka ikisessä ottelussa oli vastustaja kuka tahansa.

Lyhyesti yhteenvetona olemme keränneet enemmän pisteitä nyt kuin esim. viime kaudella vastaavista otteluista, mutta esitykset ovat silti olleet kaukana siitä mitä ne voisiat olla ja niiden jopa pitäisi olla vastustajat huomioon ottaen.

Niin kauan kuin emme saa nollaa pidettyä yhdessäkään ottelussa ja puolustaminen on kuin tervanjuontia on turha odottaa suurta menestystä ja kehitystä nykyisestä. Ihan viihdyttävää pelimme on varmasti jos on neutraalikatsoja. Totuus on kuitenkin, että kirkkaimpiin pokaaleihin vaaditaan paljon parempaa puolustamista, sillä se on kuitenkin pitkässä sarjassa se, jonka varaan voittaminen perustuu. Varmasti voitamme pelejä jopa kohtalaisen usein 3-2, 4-2 ja jopa 4-3, mutta silti ne 1-0 ja 2-0 ovat pidemmän päälle tuloksia, jotka ratkaisevat etenkin liigamestaruuden kohtalon.

Lähiajan toive on, että oikeat pelaajat avaukseen ja sitten tietysti tammikuussa ja sitä seuraavissa siirtoikkunoissa lisää pelaajia sisään, kun on käynyt selväksi, että joidenkin pelaajien taso ei vain riitä Emeryn haluamaan pelitapaan tai mihinkään muuhunkaan.

Olen ilman muuta valmis antamaan aikaa uudelle valmennusjohdolle ja paljonkin, mutta silti ihan perusasiat olisi saatava kuntoon ja ei voi olla, että kaksi kesän kalleinta hankintaamme kuluttaa penkkiä, kun kaksi hyvin keskinkertaista vaihtoehtoa löytyy avauksesta peli ja viikko toisensa jälkeen.

Reissu Walesiin sarjanousijan vieraaksi edessä

En oikein tiedä mitä odottaa tämän päivän ottelulta. Tai no toki ennakkoasetelmien pitäisi olla selvät, kun vastassa on Cardiff ja tällä en tarkoita ottaa mitään pois loistavan viime kauden pelanneelta sarjanousijalta. Silti me olemme edelleen The Arsenal, jolle Cardiffin tasoisten vastustajien ei pitäisi olla ylitsepääsemätön ongelma pelattiin missä tilanteessa tahansa ja oli kyseessä sitten kotipeli tai vieraskenttä.

Edellisen sanottua joutuu kuitenkin palaamaan tosiasioihin ja ne ovat, että viime kaudella taisimme voittaa kolme vai neljä peliä koko kaudella vieraissa puhuttaessa liigasta. Aivan surkea saldo ja yhtään paremmin ei alkanut Chelseaa vastaan kauden tähän mennessä ainoassa vierasesiintymisessä. Toki Chelsea ei ole läheskään sama asia kuin suurin osa vieraspeleistä, mutta silti juuri se on se taso ja mittari, joka pitäisi olla meillä tavoitteena.

Edelleen uskon Emeryn tekemiseen ja olisi täysin kohtuutonta kaikki huomioiden lytätä tai edes suuremmin epäillä miehen tekemistä tässä vaiheessa, kun takana on vasta pari peliä sen jälkeen mihin kaaokseen Wenger jätti seuran.

Miettikääpä esim. mikä ero Emeryn tilanteessa on siihen, että Wenger sai tullessaan George Grahamin valmentaman ehkä kaikkien aikojen parhaan Englannissa nähdyn puolustuslinjan sekä todellisen huippumaalivahdin Seamanin plus Bergkampin nerokkuuden. Emery puolestaan sai vuosikausia sysipaskasti pelanneen puolustuksen tai oikeammin sanoen surkeasti puolustaneen joukkueen ilman todellisia huippuyksilöitä vai haluaako joku verrata Öziliä Bergkampiin kymppipelaajana ja hyökkäyksen sieluna.

Joka tapauksessa palatakseni nykypäivään huomenna haluaisin nähdä Lenon Cechin tilalla. Ei tule valitettavasti tapahtumaan. Samoin joukkueen paras puolustaja ja oikeastaan ainoa todellinen johtaja- ja voittajatyyppi Lichtsteiner kuuluisi ehdottomasti avaukseen, mutta olen lähes varma Bellerinin edelleen jatkavan avauksessa jostain ainakin itselleni täysin käsittämättömästä syystä.

Myös Lacazette pitäisi laittaa Auban kanssa avaukseen, kun vastassa on selkeästi heikompi joukkue. Tämäkään tuskin tulee tapahtumaan jos uuden valmentajamme aikaisempia lausuntoja ja kommentteja on uskominen. Toivottavasti olen väärässä. Sen sijaan kuitenkin pientä toivoa on, että Torreira viimein avaisi, mutta valitettavasti tässäkin on kääntöpuolensa, sillä epäilen tuon tapahtuvan Guendouzin kustannuksella, vaikka ilmiselvä valinta penkille tai katsomoon olisi Xhaka, joka vain on yksinkertaisesti liian huono ja keskinkertainen pelaaja meidän kokoluokan seuraan.

Pelillisesti toivoisin, kuten olen toivonut yli 10 vuotta, että puolustuspelaamiseemme saataisiin jokin tolkku ja punainen lanka, jotta edes ihan perusasiat eivät näyttäisi olevan täysin hukassa. Valitettavasti en ole yhtään toiveikas asian suhteen, sillä niin hirveältä näytti tekeminen jälleen viimeksi kotona West Hamia vastaan, joka ei neljään ensimmäiseen otteluun ole saanut pistettäkään.

Loppupeleissä kuitenkin puhutaan tulosurheilusta, niin se vain on tahtoi asiaa ajatella kuinka romanttisesti tai pelifilosofisesti tahansa. Kolme pistettä on se mikä täytyy ottaa tavalla tai toisella ja samalla se antaa lisää aikaa ja ehkä uskoa tähän Emeryn projektiin, kun taas kaikki muut tulokset kuin voitto Cardiffin tasoista vastustajaa vastaan antavat lisäpontta kritiikille ja kriisipuheille. Ja tietysti ihan syystäkin, sillä kohtalaisen kovasta otteluohjelmasta huolimatta kolme tai neljä pistettä neljän kierroksen jälkeen olisi heikko suoritus. Ei kuusikaan ole hyvä, mutta edes sellainen välttävä ottaen huomioon olosuhteet.

Toivottavasti ollaan huomenna kuudessa pisteessä, sillä siitä tilanteesta on kuitenkin huomattavasti parempi lähteä kauden ensimmäiselle maaottelutauolle kuin, että alla olisi heikko tulos sarjanousijaa vastaan kahden aiemmin tappion jatkoksi.

COME ON YOU GUNNERS!!