Mahdollisesta ennätyshankinnasta huolimatta kesän siirtoikkuna näyttää suurelta pettymykseltä

Tätä kirjoittaessa Lillen laituri Pepen siirtoa ei ole vielä virallisesti vahvistettu, vaikka huhut ovat jo lähes uskottavalla tasolla ja lääkärintarkistuksen ajankohdasta jo puhutaan. Täytyy sanoa, etten ole perehtynyt kovinkaan hyvin miehen uraan, mutta tehot viime kaudelta ja miksei jo sitäkin edelliseltä Ranskassa näyttävät olevan kovat.

Toki katsoin jonkun reilun 10 minuutin koosteen miehen maaleista ja syötöistä Lillen paidassa. Hyvää tekemistä ja erityisesti huomiota kiinnitti rauhallinen ja kliininen viimeistely, ei mitään voimavetoja vaan lähes kaikki maalit olivat hallittuja sijoituksia alanurkkiin. Tykkäsin ja lisäksi Pepe 183 cm pituisena laiturina toisi tarvittavaa pääpelivoimaa hyökkäykseen, josta sitä todella puuttuu.

Täytyy sanoa, että mieluummin Pepe kuin Zaha, jonka ailahtelevuus ja tehot eivät mielestäni todellakaan oikeuta suurin piirtein samaan ellei jopa kalliimpaan hintaan kuin Pepellä. Lisäksi Zaha taitaa olla melkein kolme vuotta vanhempi jos oikein muistan. Mutta sitten voikin kysyä olisiko Fraser yli puolet halvempana ja kovilla valioliigatehoilla kuitenkin parempi hankinta, jolloin vielä jäisi pelimerkkejä vahvistaa sitä heikointa osa-aluetta eli puolustusta.

Pepen mahdollisesta hankinnasta päästään kuitenkin sitten ongelmiin ja negatiivisiin asioihin, joita valitettavasti riittää sitäkin enemmän.

Kesän aikana ei ole päästy eroon kenestäkään muista kuin sopimuksen loppumisen kautta lähteneistä pelaajista. No taisi Ospina parilla miljoonalla siirtyä Napoliin, mutta tuo ei muuta kokonaiskuvaa miksikään ja voisi jopa kysyä olisiko Kolumbian pitkäaikainen ykkösmaalivahti kuitenkin parempi varamies Lenolle kuin kokematon Martinez.

Cech ja Welbeck eivät enää rasita palkkabudjettia, mutta sen sijaan Mustafi, Xhaka, Mkhitaryan, Iwobi ja Özil ovat edelleen joukkueessa. Ainakin kolmesta ensiksi mainitusta ja Özilistä olisi pitänyt hankkiutua eroon tavalla tai toisella, vaikka se ei olisikaan ollut taloudellisesti hyvä kauppa.

Yksinkertaisesti Mustafin ja Xhakan koomailut maksavat kaudesta ja ottelusta toiseen pisteitä aivan liikaa. Kumpikin on aivan liian huono meidän avaukseen tai edes rotaatioon. Sitten Miki ja Özil osaisivat pelata jos kiinnostaisi, mutta kumpaakaan ei enää kiinnosta. Kaksikko mieluummin nostaa yhteensä yli puoli miljoonaa puntaa viikoittain palkkoina, vaikka pelaaminen kiinnostaa ehkä yhden kerran viidessä tai kymmenessä pelissä jos vastassa on tarpeeksi heikko vastustaja.

Kaiken huippu sitten on, että Xhakasta ollaan kai tekemässä joukkueen uutta kapteenia Koscielnyn mentyä lakkoon vaatiessaan ilmaissiirtoa takaisin kotimaansa liigaan. Ei voi olla todellista, että pelaajasta jonka ei kuuluisi edes mahtua koko joukkueeseen ollaan tekemässä kapteenia.

Voin rehellisesti sanoa, että tämä päätös lisättynä Cechin peluuttamiseen Eurooppa-liigan finaalissa laskee todella omaa luottoani ja arvostusta Emeryä kohtaan. Valmentaja joka pitää joukkueessa sekä peluuttaa koko ajan Mustafia ja Xhakaa ei yksinkertaisesti voi olla oikea mies meidän manageriksi.

No onhan tässä vielä hetki aikaa ennen siirtoikkunan sulkeutumista ja varsinkin myyntejä ehtii tehdä vielä elokuun ajan lähes kaikkialle muualle kuin Englantiin tai Kiinaan. Silti olo on vähemmän kuin toiveikas, että ne oikeat asiat tehtäisiin.

Ylipäätään ennätyssumman laittaminen laituriin on hyvin ristiriitaista tai sanotaanko suoraan sanoen jopa typerää. Ensin pitäisi laittaa kuntoon puolustus eli pari kunnollista topparia ja vasen laitapakki ja mahdollisesti myös haastaja Bellerinille oikealle, sillä ei espanjalaisenkaan puolustuspeli ole sellaista, jolla kirkkaimmista pokaaleista taistellaan.

Toki laituri olisi sitten seuraavana listalla, mutta jos se menee nyt niin kuin näyttää eli hankintaan laituri ja jätetään toppari puhumattakaan kahdesta hankkimatta ei se auta juuri mitään. Ehkä teemme muutaman maalin enemmän kuin viime kaudella ja parhaillaan onnistuessaan Pepe voisi tuoda 10 maalin verran lisää Iwobiin ja Mkhitaryaniin verrattuna.

Tehdyt lisämaalit eivät kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että puolustuksemme on jopa heikompi kuin viime kaudella ja sen ei pitäisi olla mahdollista missään tapauksessa. Valitettavasti vain se on tosiasia, sillä Koscielny on lakossa ja tuskin tulee enää seurassa pelaamaan. En todellakaan tarkoita tällä, että ranskalainenkaan olisi enää mikään riittävä ykköstoppari, mutta kun vaihtoehtona on Mustafin lisääntyvä peliaika ennestään, niin Koscielny alkaa näyttää jo 25-vuoden takaiselta Maldinilta.

Pepe olisi mahtava hankinta jos muut asiat olisi tehty oikein niin ostojen kuin myyntien osalta. Nyt se vaikuttaa kuitenkin enemmän yksittäiseltä kalliilta ostokselta, jolla yritetään saada kannattajia rauhoittumaan ja paremmalle mielelle. Itse en vain kuulu tähän osaan kannattajia, joiden mielestä Pepen hankinta tekee kesästä loistavan, hyvän tai edes keskinkertaisen. Puolustus olisi se ensisijainen paikka mihin ennätyssummat pitäisi käyttää ja samalla hankkiutua turhista pelaajista eroon keinolla tai toisella.

Mainokset

Eurofinaalin aika

Tämä on kolmas eurofinaali omana kannattaja-aikanani eli noin 23 vuodessa. Jo tästä tilastosta voi päätellä, että eivät nämä ihan jokapäiväistä tai vuotista herkkua ole. Molemmat näkemäni finaalit niin Galatasarayta kuin Barcelonaa vastaan päättyivät todella kammottavalla tavalla tappioon. Ehkä kolmas kerta tuo muutoksen, ainakin siihen on pakko uskoa tässä vaiheessa.

Vedonlyöntitoimistot ja ammattilaiset pitävät Chelseaa pienenä ennakkosuosikkina otteluun. Ehkä ihan aiheesta, mutta ottelu on silti todella tasaisen tuntuinen ennakkoasetelmilta. Valmennuspuolella Emeryllä on kokemusta enemmän voittamisesta ja varsinkin Eurooppa-liigasta. Toki Sarrikin on kokenut valmentaja, mutta ei silti ole tainnut voittaa ainuttakaan merkittävää pokaalia urallaan. Kunpa tämä sama pätisi myös vielä tänään puolen yön aikoihin.

Finaalin pelipaikka, kaupunki ja maa ovat puhuttaneet jopa enemmän kuin itse spekulaatiot ottelusta. Tämä ei todellakaan ole oikein, mutta toisaalta jopa ymmärrettävää, sillä onhan UEFA:n päätös järjestää finaali Bakussa hyvin kyseenalainen useammastakin syystä.

Eihän tämän kokoluokan ottelua pitäisi viedä kaupunkiin, jonka lentokenttä ja muut liikenneyhteydet eivät kestä tuhansien kannattajien ja matkustajien saapumista yhtä aikaa. Täysin naurettavaa, että finaaliseurat saivat vain 6 000 lippua per seura. Tosin tuotakaan määrää ei ilmeisesti ole mennyt ja se kertoo karulla tavalla kuinka vaikeaa ellei lähes mahdotonta on Bakuun matkustaa edes jossain määrin järkevään hintaan tai järkevillä matkustusajoilla.

Itse olin hyvin kiinnostunut myös lähtemään paikan päälle, mutta yllä mainitut syyt olivat tekijä, jonka takia homma jäi vain suunnittelun asteelle. Ja onhan käsittämätöntä, että pelaajamme ei uskalla turvallisuutensa takia pelata ottelussa jos nyt ylipäätään olisi saanut tarvittavaa visaa päästäkseen maahan.

En todellakaan tarkoita Mkhitaryanin olevan erityisen suuri menetys, mutta toisaalta katsottaessa meidän laiturivaihtoehtoja ei armenialaisen penkillä oleminen olisi ainakaan joukkuetta heikentävä asia, kun vaihdossa saa olla normaalin seitsemän sijaan jopa 12 pelaajaa. Niin ja ratkaisijan juuri Mkhitaryan Manulle samaisen kisan voiton pari vuotta sitten.

Melkoista toimintaa UEFA:lta taas kerran, kun yhden sen jäsenmaan eli armenian kansalaiset eivät voi pelata tai päästä katsomaan ottelua ainoastaan sen takia missä finaali päätettiin järjestää. Aika turhaa yrittää samaan aikaan mitään tasa-arvoisuus kampanjoita ja muuta vastaavaa, kun täysin selvästi tämäkin finaalipaikka valittiin suurimpien lahjusten perusteella. Ei yllätä pätkääkään, mutta täytyyhän tässä olla pettynyt ennen kaikkea meidän kannattajien puolesta.

Sitten itse finaaliin. Aloitetaan lyhyesti vastustajan puolelta. Ymmärtääkseni Chelsealta ovat sivussa varmuudella Rudiger, Loftus-Cheek ja mahdollisesti myös Kante. Kaikki olisivat avauksen pelaajia ja etenkin Kanten poissaolo olisi todella merkittävä asia.

Montaa yllätystä tuskin näemme Sarrin miehistössä ja suurin kysymysmerkki lienee pelaako Hazard viimeisessä Chelsea ottelussaan tutulla paikallaan vasemmalla vai piikissä? Jos belgialainen on vasemmalla niin silloin hyökkääjänä saattaa hyvinkin aloittaa 10 kertaa tällä kaudella jo kisassa osunut Giroud. Tässä vaiheessa on jo helppo nähdä oma koira puri otsikot, mutta toivotaan välttävämme ne.

Toinen vaihtoehto hyökkääjän tontille olisi Higuain, jonka kausi on ollut pettymys, mutta siitä huolimatta mies osaa tehdä maaleja ja nyt puhutaan vain yhdestä ottelusta. Sanoisin olevan aika arpapeliä kumpi hyökkääjä tulee pelaamaan jos valinta ei ole Hazard.

Kaksi tärkeää ajatusta nousee esille Chelsean pysäyttämiseksi. Ensimmäinen on Hazardin saaminen kuriin, mutta se on todella vaikea tehtävä ja siihen tuskin on mitään yhtä yksittäistä helppoa ratkaisua olemassa. Jos olisi niin eiköhän muutkin joukkueet olisi sen jo keksineet.

Sen sijaan etenkin jos Kante ei pelaa niin meidän pitäisi iskeä entistä enemmän Jorginhoon kiinni, eikä antaa miehelle yhtään tilaa ja aikaa pallon kanssa. Tämä osoittautui kotivoitossa Chelseasta loistavaksi taktiikaksi ja myös muutkin joukkueet ovat tällä kaudella käyttäneet samaa asetta tehokkaasti.

Chelsean pelin rakentelu pyörii pitkälti italialaisen ympärillä ja jos se saadaan estettyä, niin Kovac ja Barkley eivät välttämättä pysty läheskään samaan. Samoin Jorginhon kuriin saaminen luultavasti tarkoittaisi myös, että Hazard ei saa palloja läheskään yhtä paljon vaarallisilla alueilla, vaan ehkä turhautuu ja joutuu tulla hakemaan palloa paljon alempaa keskikentältä.

Sitten meidän omaan kokoonpanoon. En uskoa avaukseen tulevan juuri mitään muutoksia Valencia pelissä nähtyyn. Valitettavasti Cech avaa ja tämä on asia, jota ei voi käsittää tai antaa anteeksi Emerylle jos ottelu päättyy tappioon. Juuri pari päivää sitten uutisoitiin Cechin palaavan kauden päätteeksi Chelseaan johtotehtäviin.

Kaikki tietävät Cechin olevan Chelsea legenda. Samalla se myös tarkoittaa, että me emme ole mitään velkaa miehelle, sillä nämä vuodet meidän paidassa ovat parhaimmillaankin olleet vain keskinkertaisia ja osa jopa siitäkin huonompia. Ymmärtäisin jos Chelsea peluuttaisi Cechiä maalissa, mutta meidän ei todellakaan pitäisi. Tämä ei ole mitään junnujen fair-play pallottelua, vaan harvinainen eurofinaali, jossa on mahdollisuus ottaa seurahistorian toinen kunnon europokaali. Ilmeisesti kuitenkin Emery ja kumppanit ajattelevat asiasta eri tavalla.

Henkilökohtaisesti en haluaisi missään nimessä nähdä Mustafia ja Xhakaa avauksessa. Monrealin uskon avaavan Mustafin tilalla, mutta Xhaka avaa varmasti. Iwobi ei toivottavasti avaa, vaikka laiturivaihtoehdot Mkhitaryanin poissaolon takia ovatkin hyvin olemattomat. No toisaalta todennäköisessä 5-3-2 ryhmityksessämme pelin leveydestä vastaavat suurimmaksi osaksi laitapuolustajat.

Uskon tämän olevan yhden maalin erolla ratkeava peli ja rangaistuspotkuillekaan asti menevä ottelu ei olisi suuri yllätys. Valitettavasti vain tuossa vaihtoehdossa tulee luultavammin jäämään luu kouraan, kun Chelsea peluuttaa ykkösmaalivahtiaan ja Cech ei tunnetusti ole juuri torjunut pilkkuja Arsenal paidassa.

Täytyykin siis uskoa, että saamme pidettyä Hazardin johtaman sinisten hyökkäyksen nollilla tai maksimissaan yhdessä maalissa. Se antaisi mahdollisuuden voittoon, sillä uskon joko Auban tai Lacazetten osuvan vähintään kertaalleen tänä iltana.

Nauttikaa finaalipäivästä goonerit. Näitä ei tule todellakaan kovin usein eteen. Vapaata töistä ja janojuomaa jo hyvissä ajoin kaverien kanssa odotellen ottelun alkua. Tämä osuus kunnossa, kunhan olisi tuloskin.

Painajainen vai pokaali?

Viime päivityksestä on liian kauan, vajaa kaksi kuukautta, mutta toisaalta tämä blogi loppui ns. virallisesti Wengerin jatkosopimusuutiseen jo vajaa kaksi kautta sitten. Kaikki sen jälkeen tapahtunut on ollut vain jonkinlaista tekohengitystä tai miksi sitä nyt ikään haluakaan kutsua. Ja sitten asiaan epäolennaisuuksien sijaan.

Viime päivityksen jälkeen on tapahtunut vaikka mitä ja paljon jää varmasti mainitsematta. Ensin näytti erittäin hyvältä, kun nousimme jopa suosikiksi kolmossijalle, joka oli kauden lähtökohtiin nähden aivan huikeaa ja liian hyvää ollakseen totta. Eurooppa-liigan välierät ja mahdollisuus Mestareiden liigan sarjansijoituksen kautta olivat ja ovat edelleen asioita, joita voi pitää Emeryn kannalta aivan nappikautena.

Tuskin kukaan muu manageri olisi tehnyt parempaa jälkeä niistä lähtökohdista ja raunioista, jotka Wenger jätti jälkeensä. Vai haluatteko verrata sitä minkä joukkueen Wenger aikanaan peri? Loistava puolustuslinja, paras koskaan Englannissa nähty Seamanilla höystettynä plus Bergkamp hyökkäyspelin maestrona. No saihan Emery Mustafin, Xhakan ja Özilin, jota jalkapallo ja voittaminen ei ole kiinnostanut enää pariin vuoteen.

Sitten tullaan kuitenkin viime aikojen tapahtumiin ja neljä tappiota liigassa viimeiseen viiteen peliin ratkaisuhetkillä on karmea saldo, kun vastassa ei ole ollut edes mitään huippujoukkueita, vaikka Wolves ja Everton nykykunnossaan ovatkin kotikentällään loistavasti pelaavia ryhmiä.

En tiedä mitä viime aikoina on tapahtunut, kun kuitenkin onnistuimme pitämään tässä liigaromahduksen ohella Napolin nollilla 180 minuutin ajan, vaikka syksyllä Napoli oli tiputtaa Liverpoolin Mestareiden liigan jatkopeleistä lohkovaiheen viimeisellä kierroksella.

Toisaalta tunnen todella paljon sympatiaa Emeryä kohtaan, sillä espanjalainen joutui mahdottomaan paikkaan. Yli vuosikymmenen sekasorrossa olleeseen joukkueeseen tai oikeammin sanottuna seuraan ja todella minimaalisella siirtobudjetilla nykymittapuulla katsottuna. Tähän vielä pelaajahankinnoista vastaavan tärkeimmän lenkin Mislantatin ero sekoitti pakan lopullisesti, kuten tammikuun täysin katastrofaalisesta siirtoikkunasta saimme todeta.

Silti en ymmärrä miksi Cech, Mustafi, Xhaka, Iwobi ja Mkhitaryan jatkuvasti pelaavat avauksessa tai sellaisilla minuuteilla kuin nähdään. Yhdenkään taso ei riitä meidän avaukseen, mutta silti he pelaavat viikosta toiseen. Toki vaihtoehtoja ei ole paljoa, mutta voisi sitä jotain muuta kokeilla ja antaa sitten vaikka peliaikaa junnuille.

Esim. Lenon penkittämiseen ei ole mitään järkisyytä Eurooppa-liigassa, sillä emme ole mitään Cechille velkaa. Päinvastoin Chelsea legenda on ollut Arsenal uransa ensimmäisestä West Ham ottelusta ja sen avausmaalista asti enemmän tai vähemmän heikko ja keskinkertainen maalinsuulla. Eri asia jos kyse olisi seuralegendasta ja Chelsean paidassa Cechin peluuttamisen ymmärtäisi, mutta me emme ole mitään velkaa miehelle. Ja tämä ei tarkoita, että vihaisin jotenkin tsekkiä, vaan taso ei yksinkertaisesti riitä ja parhaiden eli Lenon tässä tapauksessa kuuluisi pelata oli Cech kuinka hyvä tyyppi ja ammattilainen tahansa.

En myöskään ymmärrä miksi Mavropanos ja muut junnutopparit eivät saa vastuuta, kun Mustafin tekeminen on sellaista, että sitä tuskin edes katsottaisiin montaa peliä Suomen Veikkausliigassa. Sitten on Iwobi ja Miki, joiden otteita ei vain jaksa yhtään. Kumpikin ovat laitureiden irvikuvia. Iwobin taso ei vain riitä, kun taas armenialainen on aivan liian pehmeä ja haluton tälle tasolle. Ja Xhakan vahvuuksia en koskaan ole henkilökohtaisesti tajunnut tai nähnyt, mutta niin vain mies on ensimmäinen valinta keskikentälle viikosta ja pelistä toiseen Emeryn papereissa ja usein Torreiran kustannuksella.

Otsikon aiheeseen eli tämä kausi näytti ja näyttää edelleen todella kauhealta, vaikka voikin vielä päättyä paremmin kuin olisi voinut toivoa vuosi sitten. Kauhukuva on Liverpoolin mestaruus ja Mestareiden liigan finaali, jossa kohtaavat Tottenham ja Liverpool. Onneksi sentään juuri tällä hetkellä Ajaxin hakema 1-0 vierasvoitto loskanvalkeista antaa hieman toivoa paremmasta. Samoin voi vain toivoa, että Messi todella näyttää huomenna tai oikeammin tänä iltana suuruutensa Liverpoolia vastaan. Tottenham – Liverpool Mestareiden liigan finaalissa on vain liian kauhea ajatuskin ja nyt se ei ole kaukana.

Kolikon kääntöpuoli ja se toivottavasti mitä tapahtuu on se, että voitamme Emeryn leipälajin eli Eurooppa-liigan, vaikka se ei tämän hetken vireellä todennäköiseltä näytäkään. Seurahistorian toinen tai kolmas europokaali, miten nyt halutaan laskea, olisi huikea saavutus ja ehdottomasti kääntäisi kauden suuresti positiiviseksi. Siihen päälle vielä Cityn mestaruus ja Ajax tai tässä tapauksessa jopa Barcelona Mestareiden liigan voittajaksi, niin enempää ei voi toivoa nykyisessä tilanteessa.

Sitten on tietysti vielä koko kesä ja mitä siirtojen suhteen tulee tapahtumaan. Tämä on vielä suurempi kysymys koko seuran tulevaisuuden kannalta kuin tämän kauden sijoitukset eri kisoissa. Se on kuitenkin sen verran laaja aihe, että jatketaan siitä toinen kerta oli se sitten huomenna tai parin kuukauden päästä.

ManU nurin Grovella 2-0 lukemin ja mahdollisuudet jopa kolmanneksi ohi loskanvalkeiden

Arsenal – Manchester United 2-0 (1-0)

Viime päivityksestä on kulunut liian pitkään, olisiko jotain puolisentoista kuukautta. Silloinkin vastustaja oli ManU, mutta tulos oli loppujen lopuksi murheellinen kotitappio ja tippuminen sen seurauksena FA Cupista.

Onneksi eilen muuttui kaikki tai sanotaanko ainakin hyvin paljon siitä perinteisestä käsikirjoituksesta, jolla Manua vastaan on viime vuodet tai jo paljon pidempäänkin pelattu. Yleensähän kuvio on ollut, että me pidämme palloa ja hallitsemme näennäisesti, mutta ManU on iskenyt maalit vastaiskuista ja/tai erikoistilanteiden eli yleensä lahjarankkareiden avulla.

Eilinen näytti pelottavasti samalta ihan alussa, kun Lacazette ei aivan ehtinyt Kolasinacin loistavaan keskitykseen etutolpalle. Tämän jälkeen seuraava paikka tuli Manulle ja maali näytti jo varmalta, mutta onneksi Lukaku sai pallon maan kautta ainoastaan ylärimaan parista metristä.

Eikä tässä suinkaan kaikki, vaan De Gea ainakin näihin peleihin ennen näkemättömällä tavalla päästi Xhakan kaukovedon lähes maalin keskeltä sisään. Toki veto oli kova ja siinä oli häijy kierre, mutta silti todellinen lahja ja De Gean tasoiselle veskarille harvinainen virhe. Eipä ole aiemmin juuri näissä peleissä vastaavia nähty, vaan espanjalainen on lähinnä nollannut meidän hyökkäyksen toinen toisiaan paremmilla torjunnoilla. Kyllä kelpasi tämä vaihtelu.

Tuomarilinja oli jälleen kerran paljolti Manua suosiva, sillä kaikki pienet rikkeet ja tilanteet menivät lähes järjestäen vierailijoiden eduksi. Matic selvisi selkeästä rikkeestään ilman varoitusta, kun Sokratis taas sai heti varoituksen vastaavasta rikkeestä. Samoin Pogballe olisi kuulunut kaksi keltaista yhden sijaan ja pari muutakin tilannetta meni päivänselvästi Manulle edullisesti.

Onneksi kuitenkin päivän teeman mukaisesti ehkä se ratkaisevin tuomio tai ainakin pelin ehkä lopullisesti ratkaissut vihellys meni äärimmäisen harvinaisesti meille suotuisasti. Lacazette haastoi hyvin boksin sisään ja Fred tuli vähän myöhässä selkäpuolelta ranskalaishyökkääjäämme kiinni. Ei todellakaan kova kontakti, mutta ei mikään oikeusmurhakaan, joita olemme kokeneet useita Old Traffordilla esim. Rooneyn ja kumppaneiden toimesta.

Selvää toki oli, että Gary Neville ja muu Skyn porukka piti pilkkua väärin tuomittuna. Ei yllätä, mutta armias jos tilanne olisi ollut toisinpäin tai kyseessä olisi ollut esim. Salah tai Kane niin olisi ollut aivan eri ääni kellossa. Tuolloin olisi kehuttu kuinka hyvin hyökkääjä toimi ja olisi täysin oikeutettua mennä nurin, kun tilanteessa oli edes pieni kontakti tai mahdollisuus siihen.

Koville tuntui ottavan kun kerrankin meni historiallisesti vihellys näin päin. Muistaakseni tämä on ensimmäinen pilkku Manua vastaan Grovella eli ei siihen mennytkään kuin lähes 15 vuotta. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta en ainakaan tarkistamatta muista, että olisimme saaneet yhtään 11 metristä ennen Manua vastaan Grovella.

Joukkueessamme ei oikeastaan heikkoa lenkkiä ollut, vaan onnistujia kaikki enemmän tai vähemmän. Omissa papereissani kuitenkin Leno maalilla jatkoi huikeita viime aikoina nähtyjä otteita ja otti muutaman niin sanotun otteluita voittavan torjunnan. Ainakin Lukaku pysähtyi kaksi kertaa avopaikassa ja mahtui mukaan muitakin hyviä suorituksia. Mahtavaa, kun joukkueessa on viime aikoina ollut voittava maalivahti. Tuollaista ei sitten Lehmannin parhaiden päivien ole nähty.

Tottenhamin konttaaminen viime aikoina tarkoittaa sitä, että nelossijakamppailu on vaihtunut kolmossijakamppailuksi. Tai oikeammin sanottuna ennen yhdestä Mestareiden liigapaikasta taisteli meidän lisäksi ManU ja Chelsea, kun nyt taas kahdesta paikasta taistelee neljä joukkuetta kolmen pisteen sisällä olettaen, että Chelsea saa vähintään tasapelin rästiottelustaan.

Loppukauden otteluohjelmamme liigassa on paperilla ehkä helpoin verrattuna edellä mainittuun kolmikkoon. Toisaalta taas vain kolme kotipeliä ja viisi vierasmatsia tasoittaa tilannetta kummasti. Ainakin jos katsoo kuinka heikosti olemme pärjänneet viime aikoina vieraskentillä.

Oman lisänsä tuo myös europelit. Tottenham ja ManU pelaavat vielä vähintään sen kaksi peliä Mestareiden liigassa ja Chelsea jatkaa seuraavalle kierrokselle Eurooppa-liigassa ilman täydellistä yllätystulosta toisessa osaottelussa.

Meidän tilanne on taas aivan toinen ja pidän jopa todennäköisenä, että noutaja tulee torstaina Rennesiä vastaan johtuen ensimmäisen osan surkeasta tuloksesta ja etenkin lopun todella naiivin pelaamisen seurauksena päästetystä kolmannesta maalista. Toki 2-0 riittäisi ja pitäisi olla mahdollinen, mutta jotenkin vain tuntuu, että meidän panostaessa hyökkäykseen ei nolla tule pysymään omissa ja sitten meneekin jo todella hankalaksi. Eikä tulikuuman Lenon penkinttäminen heikon Cechin takia todellakaan auta asiaa.

Tietyllä tapaa pelkästään liigaa ajattelemalla putoaminen Europpa-liigasta voisi auttaa, mutta olishan se erittäin noloa Rennesin tasoista porukkaa vastaan ja samalla tarkoittaisi pokaalitonta kautta. Toivottavasti torstai-iltana tämä ei ole todellisuutta, vaan esitys ja tulos ovat enemmänkin eilisen kaltaisia. Jopa samat lukemat kelpaisivat ja toisivat jatkopaikan.

FA Cup jatkuu Manun saapuessa kylään

Viimeisestä päivityksestä on vierähtänyt lähes kuukausi ja tähän väliin on mahtunut asia jos toinenkin. Joulukuu oli ihan alkukuun Pohjois-Lontoon derbyvoittoa lukuun ottamatta surkea kuukausi tuloksellisesti ja myös pelillisesti.

Lisäksi myös seuran johdossa tapahtui muutoksia viime viikolla, kun Mislintatin kerrottiin jättävän tehtävänsä. Ei todellakaan kuulosta hyvältä, sillä ehdottomasti tarvitsemme henkilön, joka pystyy löytämään huippulupaavia ja lahjakkaita pelaajia edullisesti, koska surkea omistajamme ei halua panostaa valmiiden huippupelaajien hankkimiseen läheskään tarpeeksi.

Se menneistä ja kentän ulkopuolisista asioista. Ehkä palaan näihin vielä toisessa päivityksessä. Tänään kuitenkin päähuomion ansaitusti ottaa FA Cupin neljännen kierroksen ottelu ei vähempää kuin Manua vastaan.

Tällä kaudella arpa on ollut molemmissa Englannin sisäisissä cup-kilpailuissa kova tai sanotaanko vähintäänkin mielenkiintoinen. Valitettavasti Liigacup päättyi noin kuukausi sitten tappioon loskanvalkoisille, joten täytyy vain toivoa, ettei tämän iltainen kohtalo ole sama.

Jotain on kuitenkin muuttunut Fergusonin ajoista. Tuolloin arpa taisi olla yhtä poikkeusta lukuun ottamatta aina meidän ja Manun kohdatessa vieraspeli Old Traffordilla. Tänään pelataan kuitenkin Pohjois-Lontoossa, joka on selkeä etu ottaen huomioon meidän Old Trafford kammon.

ManU on ollut hyvässä iskussa viime aikoina, mutta mediahehkutus on mennyt aivan liian pitkälle, vaikka peräkkäisiä voittoja taitaa olla se seitsemän vai kahdeksan. Vastustajien taso ei ole päätä huimannut ja ylipäätään Mourinhosta eroon pääsemisen tunne on tainnut näin alkuun auttaa useampaakin vastustajamme pelaajaa.

Ainut pahempi peli vierailijoidemme voittoputkessa oli Tottenhamin kaataminen Wembleyllä ja tuostakin ottelusta pisteet lähtivät mukaan suurimmaksi osaksi De Gean täydellisen esityksen ansiosta.

En todellakaan pidä Manua niin hyvänä kuin viimeiset tulokset ovat osoittaneet tai media antaa tällä hetkellä ymmärtää. Mekin pelasimme 22 tappiotonta ottelua, joka on kolminkertainen nykyiseen Manun putkeen verrattuna. Toki kaikki eivät olleet voittoja, mutta silti.

Toiveena olisi, että jatketaan samalla ryhmityksellä ja taktiikalla kuin loistavasti sujuneessa Chelsea ottelussa viime lauantaina. Toki oikea puolustaja vaihtuu Bellerinin loukkaantumisen myötä ja saa nähdä kuka avaa. Veikkaan Maitland-Nilesia, vaikka mielestäni miestä ei pitäisi peluuttaa laitapakkina ollenkaan, eikä erityisesti neljän linjalla pelatessa. Lichtsteiner ei todellakaan ole ollut hyvä viime aikoina, mutta silti ehkä kallistuisin siihen vaihtoehtoon. Kolmas vaihtoehto lienee sitten Jenkinson, mutta vaikea nähdä Emeryn heittävän miestä avaukseen tähän peliin.

Pahoin vain pelkään ryhmitystä muutettavan taas ja avauksesta löytyvän muun muassa Mustafin ja Iwobin, jolloin Manua voi pitääkin jo ennakkosuosikkina jatkoon.

Sama kokoonpano, ryhmitys, taktiikka ja asenne kuin Chelseaa vastaan niin uskon jatkopaikan irtoavan. Sen sijaan jos liian moni tuosta muuttuu, niin vaikeaksi ellei mahdottomaksi menee. Eikö se niin mene, että edelleen pelataan uusintaottelu tasatuloksen jälkeen? Itse olen ainakin tuossa ukossa ja tuskin mahdollisuutemme Old Traffordilla ainakaan kasvavat.

Kuten aikaisemminkin kirjoitin on ManU omalla listallani heti Tottenhamin jälkeen se suurin punainen vaate, joten tämän ottelun merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Lisäksi Liigacup on menetetty, joten tämä on enää Eurooppa-liigan ohella toinen mahdollisuus nostaa pokaalia tällä kaudella.

Jos ihan rehellisiä ollaan niin mieluummin voittaisin FA Cupin kuin olisin neljän joukossa pokaalittomana. Ymmärrän hyvin monen olevan eri mieltä, mutta näin se vain menee omalla kohdallani. Toivottavasti puolilta öin olemme varmistaneet paikan viidennelle kierrokselle.

COME ON YOU GUNNERS!!!

Liverpool Anfieldillä

Ei viime aikoina voi sanoa tulosten menneen putkeen millään mittapuulla. Ensin tappio loskanvalkoisille kotona Liigacupissa oli sietämätön. Ei ehkä niinkään kilpailun itsensä takia, vaan henkilökohtaisesti en juuri vihaa mitään muuta niin paljoa kuin Tottenhamille häviämistä ja vieläpä kotikentällä.

Tätä ennen toki jo uskomaton tappioton putki katkesi nololla esityksellä Southamptonissa. Siitä ei jäänyt paljoa kerrottavaa muuten kuin, että hyviä esimerkkejä kuinka ei pidä puolustaa taas kerran. Seuraavaksi kaatui Burnley kotona 3-1, mutta tulos olisi voinut olla jotain muutakin pelitapahtumien perustella, onneksi ei ollut.

Sitten Brightonissa olimme jopa huonompia kuin Southamptonia vastaan, vaikka lopulta pisteen saimmekin. Emme sitä olisi ansainneet ainakaan toisen jakson esityksen perustella. Aivan kauheaa katseltavaa, kun emme pystyneet jälkimmäisellä nelivitosella luomaan yhtään kunnon maalipaikkaa yhtä liigan heikoimpaa joukkueita vastaan.

Sitten nykyhetkeen ja tämän päivän otteluun. Täytyy sanoa, että kovin usein en ottaisi tasapeliä ennen pelin alkua jos se olisi mahdollista. Tänään on kuitenkin sellainen tilanne, että pistekin olisi ennakko-odotuksiin nähden kelpo saavutus. Liverpool on sarjan kärjessä ja pelaa loistavasti ottelusta toiseen, kun taas etenkin meidän ongelmakohta puolustus on hirveässä jamassa.

Edes parhaat pelaajat kentällä ollessa puolustuksemme ja puolustuspelaamisemme ylipäätään ei vakuuta. Saatikka sitten kun avauksesta puuttuu useampi pelaaja ja osa hakee vielä pelituntumaa loukkaantumisten jäljiltä.

Tottenham voitto oli meidän kauden paras esitys, mutta kotitasuri pari kuukautta sitten Liverpoolia vastaan ei jäänyt kauaksi siitä. Tuolloin laitoimme täysin tasavertaisesti kampoihin sarjaa johtavalle päivän vastustajallemme. Valitettavasti vain kuntokäyrät ovat tuon jälkeen osoittaneet eri suuntiin, eikä todellakaan meitä mairittelevasti.

Rehellisesti sanoen pelkään mitä tänään tulee tapahtumaan. Jos päästämme vähemmän kuin kolme omiin olisi se jo mielestäni jonkun asteinen yllätys. Toki kaiken osuessa kohdalleen Auballa ja Lacalla voimme myös tehdä useamman maalin, mutta silti edes pisteeseen yltäminen vaatisi uskomattoman parannuksen viime viikkojen peliesityksiin.

Toive kokoonpanosta omalta osaltani on, että Xhaka ei ole puolustuslinjassa ja Ramsey avaa keskikentän timantin ylimmässä roolissa. Iwobi on täysi turhake ja myös Özilin panokseen luottaminen Anfieldin paineessa on sama kuin uskoisi joulupukkiin.

Isompaa kuvaa katsottaessa tämä ottelu ei ratkaise mitään, ei edes nelossijaa tai siitä taistelua, vaikka pahimmassa ja todennäköisessä tapauksessa Chelsea onkin pelin päätyttyä viiden pisteen karkumatkalla. Enemmän olen kuitenkin huolissani tuloksen vaikutuksesta jatkoon. Miehekäs esitys ja todennäköinen tappio sen myötä ei todennäköisesti vaikuttaisi tuleviin otteluihin kovinkaan negatiivisesti. Sen sijaan jos tuloksena on joku Wengerin viime vuosilta tuttu murskatappio voi tilanne olla aivan toinen.

Tänään vanha sanonta, että pelätään pahinta ja toivotaan parasta pitää todella paikkansa, vaikka se paras olisi ainakin omissa papereissani yksi piste. Jos pääsemme edes lähelle sitä peliesitystä, johon pystyimme kotona niin Liverpoolia kuin Tottenhamia vastaan, niin enempää ei voi vaatia. Jos siitä huolimatta tulos on kotivoitto, niin kädet ylös ja tunnustetaan vastustajan olevan tällä hetkellä parempi niin kuin sarjataulukkokin kiistatta osoittaa.

Edelleen isoa kuvaa katsoessa kuitenkin meidän projekti on vasta muutaman kuukauden ikäinen Emeryn johdolla, kun taas Kloppilla on ollut aikaa vuosia ja useita siirtoikkunoita tehdä joukkueesta haluamansa näköinen.

Oli tulos mikä tahansa, niin toiveissa on miehekäs esitys ensimmäisestä minuutista aina lisäajan viimeiseen sekuntiin asti taistelevan ja kaikkensa antavan joukkueen muodossa.

COME ON YOU GUNNERS!!

Derbytappio ja Özilin Arsenal ura virallisesti ohi

Arsenal – Tottenham 0-2 (0-1)

Ei todellakaan tyydytä, riitä ja suoraan sanoen vituttaa enemmän kuin pitkään, todella pitkään aikaan. Wengerin aikana ei enää edes jaksanut olla pettynyt, joten kai tunteen palaaminen tähän touhuun on kuitenkin otettava positiivisena, vaikka tunteet ovat juuri nyt kaikkea muuta.

Kokoonpano ja avaus olivat suhteellisen kovia, mutta muutama todella paha moka ja virhearviointi mahtui kuitenkin mukaan. Xhakan pelaaminen puolustuslinjassa on niin nähty oli paikka sitten vasen laitapuolustaja tai toppari kolmen tai neljän linjassa.

Uskomatonta että Lichtsteiner oli penkillä ja Xhaka avauksessa topparina. Ainakaan itselleni ei ole mitään epäselvyyttä kumpi on parempi puolustaja. Samoin on se nyt melkoinen riman alitus junnupuolelta ja akatemiasta, kun ketään ei ole nostaa pelaamaan tai edes penkille. Ymmärrän toki, että mm. Mavropanos ja Holding ovat nuorista pelaajista loukkaantuneena, mutta silti muissa seuroissa, kuten vastustajallamme, on nostaa tarvittaessa junnuja tuuraamaan.

Xhakan topparina pelaamisen lisäksi yhtä paha virhe oli peluuttaa Iwobia, jonka esitys oli yksi karmeimpia mitä olen pitkään aikaan nähnyt Arsenal pelaajalta. En ymmärrä kuinka viime viikkojen surkeiden otteiden jälkeen mies oli taas avauksessa ja alitti vieläpä edellisten otteluiden tason kirkkaasti. Tuskin yhtään hyvää suoritusta koko ottelussa, lukematon määrä harhasyöttöjä, menetyksiä ja omien hyökkäysten tuhoamisia surkeilla suorituksilla.

Iwobi ja Mkhitaryan ovat molemmat riittämättömiä laitureita ja ylipäätään pelaajia meille. Valitettavasti vaihtoehdot ovat heikot, mutta olisihan niitä sentään jotain ja eihän se nyt voi nykyistä heikommin mennä vaikka jotain muutakin kokeiltaisiin. Varsinkaan Iwobin peluuttaminen tällä hetkellä ja jo pidempään on ollut sama kuin pelaisimme vajaalla. Ei mitään maaliuhkaa laiturin paikalta on vain sellainen asia, jota ei voi antaa anteeksi. Lisäksi kun syöttöjäkään ei juuri tule ja muutenkin pelaamisessa ei mikään muukaan onnistu.

Pahinta on, että samaan aikaan joukkueen toiseksi paras ja samalla ainut maaliuhka Auban lisäksi istuu ottelusta toiseen penkillä, kun täysin kuutamolla olevat Iwobi ja Mkhitaryan avaavat viikosta toiseen avata hyökkäyksessä. En todellakaan käsitä tai hyväksy tätä.

Päästetyt maalit olivat taas malliesimerkki kuinka haavoittuvaisia olemme vastaiskuissa. Ei ihme jos Xhaka pelaa topparina ja Cech on maalissa. En toki tarkoita eilisten maalien menneen Cechin piikkiin, mutta varsinkin ensimmäisestä jäi sellainen tunne, että Leno olisi tilanteen saattanut hyvinkin hoitaa.

Toinen maali meni taas Xhakan ja Koscielnyn piikkiin hyvin pitkälti. Taas aivan karseaa tekemistä. Ensin sveitsiläinen ei edes yritä voittaa pääpalloa Kanea vastaan, vaan vastustajan paras pelaaja sai ottaa pallon rauhassa alas ja kääntyä. Tämän jälkeen Koscielny ei varaudu pystyjuoksuun tiputtamalla alaspäin tai nostamalla ylöspäin pelaten paitsioansaa. Ei siis käytännössä tee mitään, jonka seurauksena Alli sitten onkin läpi ja viimeistelee ottelun ratkaisseen osuman.

Kammottavat kaksi peliä joukkueen kapteenille ja alkaa pahasti näyttää, että Koscielnyn päivät ovat luetut huipputasolla. Samoin ei voi kuin ihmetellä Emeryn tauon vaihtoa ottaa Mkhitaryan pois ja laittaa aivan pihalla oleva Koscielny kentälle. Tai ymmärrän jos loukkaantuminen oli syynä, mutta miksi ei Lacazette ja olisi pysytty neljän puolustuslinjassa ja miten ihmeessä Iwobi sai pelata vielä vartin verran toista jaksoa, vaikka ensimmäisen jakson esitys oli jotain sanoinkuvaamattoman kauheaa.

Lauantaina Burnleyta vastaan on todellinen kasvojen pesun paikka. Mikään muu kuin kolme pistettä ei riitä missään nimessä. Jos emme ota kahdesta seuraavasta liigapelistä täyttä kuutta pinnaa, niin paikka neljän joukossa alkaa näyttää todella menetetyltä.

Toki kautta on noin puolet vielä jäljellä, mutta koko edellä oleva viisikko pelaa niin hyvin, että vaikea nähdä mitään yhdeksän pinnan kaulaa kurottavan kiinni kevään aikana, varsinkin kun vielä on jäljellä reissut Anfieldille, Etihadille ja Tottenhamin vieraaksi jos loskanvalkoiset nyt ylipäätään saavat uutta murjuaan koskaan valmiiksi.

Niin ja otsikossa mainitusta Özilistä ja tykkimiesuran lopusta tuskin voi enää saada selkeämpää viestiä mitä Emery kommentoi eilen:

on Mesut Ozil absence…
It’s a tactical decision because I thought that the players that were with us today were the best choices for this match.

Joulupukin toivelistalle kissan kokoisilla kirjaimille uusi kunnollinen laituri tai mielellään kaksi ja samaa voi sanoa toppareiden kohdalla. Ja mieluiten tammikuun alkupuolella, eikä siirtoikkunan viimeisellä sekunnilla, kuten aiemmin aina oli tapana.