Sitä saa mitä tilaa ja samat virheet sekä valinnat toistamalla sama tapahtuu uudestaan

Tottenham – Arsenal 2-1 (1-1)

Tottenham pelit ovat ainakin itselleni kauden suurimpia jos nyt unohdetaan cup-finaalit ja vastaavat mestaruuksia ratkovat liigapelit. Toki kummistakaan ei tarvitse uneksia tällä hetkellä tai ylipäätään enää koskaan niin kauan kuin Stan Kroenke omistaa seuran. Tämä ainakin on hyvin vahvasti se suunta, mihin omistajamme on seuran ajanut 10 vuoden aikana.

Olen aivan raivoissani eilisestä, sillä millekään muulle joukkueelle tappio ei tunnu yhtä pahalta kuin loskanvalkoisille. Ja vieläpä millä tapaa se taas kerran tuli. Hallitsimme ottelua ja olimme parempi joukkue suurimman osan ottelua. Se ei vain riitä, kuten olemme aivan liian useasti saaneet todistaa.

Tuomaritoiminta oli jopa yllättävän hyvää tai hyvää on liioittelua, mutta tällä kertaa ei nähty sitä pakollista pilkkua, jonka Kane on upottanut kerta toisensa jälkeen. Tuo on jo suuri plussa, mutta toki Winks rikkoi kolme kertaa keltaisen arvoisesti saaden vain yhden kortin. Samaan aikaan taas meidän puolelta esim. Pepe ja Laca saivat vastaavasti heti ensimmäisestä saman tasoisesta rikkeestä varoituksen. Kukapa olisi arvannut?

Ja edelleen korostan, että ei eilinen ratkennut tuomaritoimintaan, mutta olisihan se mukava jos kerrankin säännöt olisivat samat molemmille joukkueille tai jopa parhaassa tapauksessa me olisimme se hyötyvä joukkue. Ei todellakaan ole tapahtumassa ainakaan derbyssä tai missään muussakaan isossa ottelussa.

Arteta on omaan silmääni tuonut paljon hyviä asioita pelaamiseemme taktisessa mielessä. Pieniä yksityiskohtia pallon kierrättämisessä ja pelaajien sijoittumisessa eri tilanteissa. Hyvää on myös, että ryhmitys on tarpeen mukaan vaihdellut, eikä kiveen hakattu kuten eräällä aikaisemmalla ranskalaismanagerilla oli yli 10 vuoden ajan.

Valitettavasti vain mikään edellä mainittu parannus ei riitä, vaikka managerina olisi Kloppin ja Fergusonin risteytys. Syy on yksinkertainen. Aivan sama kuinka hienot taktiikat ja ryhmitykset kehität, mutta jos laitat kentälle toppariksi kaksi topparin irvikuvaa ja hyökkäävän laitapuolustajan, joka ei osaa puolustaa, niin millään taktiikoilla tai muillakaan ei vain ole mahdollista kehittää menestyvää joukkuetta.

Se henkilökohtainen virhe tulee sieltä joka ikisessä pelissä jos kentällä on Mustafi, Luiz, Kolasinac väärällä paikalla ja vielä Xhaka keskikentällä. Jos olisin Holding, Medley tai Sokratis niin pyytäisin välittömästi siirtoa muualle. Jos nykyinen topparien ja puolustajien irvikuvakolmikko ajaa edelle, niin se kertoo kuinka paljon Arteta penkille ja katsomoon jääviä vaihtoehtoja arvostaa. Sama pätee ehdottomasti keskikentällä Torreiraan.

Haluaisin totta kai Artetan menestyvän ja eväät siihen voisi olla olemassa taktisesti ja teknisesti, mutta valitettavasti jos et osaa valita oikeita pelaajia kentälle, etkä opi ja muuta mitään vaikka samat kaverit tekevät virheitä viikosta ja pelistä toiseen niin homma ei vain koskaan tule nousemaan vaaditulle tasolle.

Miksei eilen voitu pelata neljän alakerralla Sokratis ja Holding toppareina sekä Torreira keskikentälle, jolloin parhaat pelaajat ja vaihtoehtomme nykytilanteessa olisivat olleet kentällä Xhakaa lukuun ottamatta, joka vain joka tapauksessa löytyy kentältä vaikka mitä tapahtuisi.

En haluaisi tuomita Artetaa liian nopeasti, sillä tämä on miehen ensimmäinen pesti päävalmentajana. Silti jos vain perusasiatkaan eli pelaajavalinnat ovat noin heikkoja pelistä toiseen niin vaikea nähdä menestyvää tai pitkää tulevaisuutta nykyisessä asemassa.

Tämä kausi oli pitkälti menetetty jo siinä vaiheessa kun Arteta tuli seuraan, joten sijoitus tai mikään muukaan siihen liittyvä ei ole se pääasia, vaan se kuinka virheistä opitaan ja kuinka tulevaisuutta yritetään rakentaa. Sitä ei voi rakentaa Mustafin tai Luizin varaan, vaan Holding olisi edes kehityskelpoinen puhuttaessa nykyvaihtoehdoista ennen kuin Saliba saadaan riveihin. Myös Sokratiksen peruspuolustaminen on selkeästi parempaa kuin yhdenkään eilen avanneen topparin.

Sanotaan tämän kesän ja ensi kauden alun olevan selvä vedenjakaja Artetan kohdalla. Ja heikolta näyttää jo Luizin jatkosopimuksen myötä. Jos Luiz, Mustafi ja Kolasinac ovat ensi kaudella Xhakan ohella vakioavaajia tai ylipäätään jos enemmän kuin kaksi tästä nelikosta on vielä seurassa, niin on aivan turha kuvitella minkään muuttuvan parempaan suuntaan. Se olisi vain itsensä pettämistä ja siinäkin tulee raja vastaan jossain vaiheessa tai ainakin pitäisi tulla.

Tämä kausi on taputeltu, vaikka otteluohjelmassa onkin vielä muun muassa FA Cupin välierä Manchester Cityä vastaan. Valitettavasti vain mitään toivoa ei ole tuon ottelun suhteen, sillä De Bruyne, Mahrez, Sterling ja kumppanit rokottavat armottomasti aiemman mainitun nelikon virheistä. Siinä ei paljoa auta yksi tai parhaassa tapauksessa kaksikaan Auban maalia.

Kesä kertoo hyvin paljon siirtojen osalta yritetäänkö edes muutosta vai tyydytäänkö tähän samaan, että mistään paremmasta on edes turha uneksia koska aivan liian monen pelaajan henkilökohtaiset virheet maksavat ottelusta toiseen pisteet tai jatkopaikan puhuttaessa cupeista.

Kauden toinen NLD ja varmaan ensimmäistä kertaa koskaan tyhjille katsomoille

Pitäisi varmaan uhata useammankin pitää pidempi tauko päivittämisestä jos se tarkoittaa useamman ottelun voittoputkea 🙂

Toki Leicesteriä vastaan hyvästä avausjaksosta huolimatta lopputulos oli pettymys, mutta se sisälsi jälleen hyvin yksipuolista tuomaritoimintaa ja tietysti meitä vastaan. Ulosajo oli jopa oikeutettu, mutta miksi suurin piirtein ensimmäistä kertaa koskaan juuri tässä tilanteessa tuomari meni katsomaan tilanteen monitorista kentän laidalla, kun käytäntö on ollut koko kauden, ettei niin toimita. Miksei myös Vardyn potkua katsottu samalla tapaa tai miksi Leicester ei saanut yhtään korttia ottelussa, vaikka rikkoi lähes tuplasti.

Ja ei ollut mitään uutta, sillä tällä kaudella kaksi kertaa yksi pelaaja on rikkonut kuusi tai enemmän kertaa saamatta varoitusta ja yllätys yllätys molemmat ovat olleet juuri meitä vastaan. Vastaavasti meille taas varoitus heilahtaa lähes aina ensimmäisestä tai ainakin toisesta rikkeestä oli tilanne mikä tahansa.

No se tuomaritoiminnasta ja VAR:sta, mutta sen verran on pakko vielä lisätä, että huomenna jos haluaa helppoa rahaa, niin täysin varma veto on pilkku Tottenhamille Sonin, Kanen tai Allin filmauksen seurauksena, jonka Kane taas kerran upottaa.

Meidän avauskokoonpanoa on hyvin vaikea veikata ja veikkaan sen olevan ainakin muutaman pelaajan osalta ei kuin jos saisin itse valita. Luulen Artetan jatkavan kolmella topparilla, joista yksi on Kolasinac, vaikka parempi vaihtoehto olisi joko Holding tai Sokratis tai jopa molemmat, jolloin Mustafin tai Luizin voisi myös penkittää. Toivottavasti sentään Tierney löytyy avauksesta, sillä skotti on harvoja positiivisia asioita ja pelaajia koko seurassa tällä hetkellä Sakan ja Martinellin ohella.

Keskikentälle toivoisi Xhakan tilalle Torreiraa, mutta ei tule tapahtumaan ja sveitsiläisen rinnalla pelaa luultavimmin Ceballos. Espanjalainen on todella vaikea tapaus arvioida, sillä kausi on ollut loukkaantumisten, sopeutumisen, managerin vaihdokisen ja Koronan takia todella kaukana normaalista. Periaatteessa tykkään pelaajana Ceballoksesta ja näen suurenkin potentiaalin, mutta toisaalta muutama esitys on ollut niin karmaiseva, että en tiedä lopulta mitä ajatella. Toivottavasti huomenna kentällä on kuitenkin se Ceballos, joka on pelannut hyvin parissa viime ottelussa.

Auban ja Lacan avaaminen lienee selviö, mutta Saka vai Pepe lienee se kysymys kolmannen hyökkäävän pelaajan osalta. Oma valintani olisi ehkä Saka avaukseen ja Pepe sitten ajoissa toisella jaksolla sisään jos nuoren superlupauksemme otteet eivät ole toivotulla tasolla.
En ole juurikaan perehtynyt spurgujen pelaajatilanteeseen, mutta Dier taitaa olla pelikiellossa hyökättyään katsomoon taannoin ja mahdollisesti Alli loukkaantunut, mutta jos pitäisi veikata niin eiköhän mies parsita kuntoon vaikka väkisin juuri tähän peliin.

FA Cup on toki ainoa pokaalimahdollisuutemme jäljellä tällä kaudella, mutta rehellisesti sanoen en näe meidän voittavan Manchester Cityä tapahtui mitä tahansa, joten kauden suurin jäljellä oleva peli on tämä Pohjois-Lontoon paikallinen. Ja olisihan se normaalistikin mahtavan voiton lisäksi huikea lisä voittaa ensimmäinen derby uudella Tottenhamin stadionilla.

Samalla se lähes varmasti tarkoittaisi, että naapurimme ei pelaa europelejä ensi kaudella on ja entistä syvemmässä talousahdingossa uuden miljardi puntaa maksaneen kotiareenansa kanssa. Ei tähän peliin toki lisää panoksia tarvitse, mutta olisihan kolme pistettä tuossakin mielessä mahtava asia.

Toivottavasti Pohjois-Lontoo on punainen entistä vahvemmin huomenna illalla puoli yhdeksän aikaan.

COME ON YOU GUNNERS!!!

Nyt voisi ottaa pidemmän tauon koko touhusta

Ensin Wengerin annetaan jatkaa kymmenisen vuotta liian pitkään, vaikka selvää oli pelikirjan vanhentuneen ja uudistamishalun olevan pelkkä nolla. Tämä yli 10 vuotta koko ajan syventynyt negatiivinen kierre on jatkunut liian pitkään ja kukaan seurassa ei ole kykenevä muuttamaan sitä, kuten olemme Wengerin lähdön jälkeenkin huomanneet.

Kroenke ei ole kiinnostunut, eikä ymmärrä muusta kuin mitä viivan alle jää. Siinä astuu sitten kuvaan Raul Sanllehi ja kumppanit, jotka aivan selvästi ovat myös tippuneet kelkasta tai eivät ainakaan ymmärrä, että Arsenalissa ei voi operoida samalla tapaa kuin Barcelonassa. Mutta kun seurassa ei ole johtokuntaa, muuta kuin nimellisesti, omistajaa ei kiinnosta ja ylimmät johtopaikat on täytetty väärillä henkilöillä, niin mitä muuta voi odottaa kuin tämän hetkisen koko ajan pahenevan tilanteen.

Artetasta sinänsä tykkään managerina ja mies on yrittänyt hyvin lyhyessä ajassa muuttaa kulttuuria ja tapoja ainakin osittain. Se ei kuitenkaan riitä jos peluutat viikosta toiseen Luizia, Xhakaa, Mustafia ja kumppaneita, vaikka Xhaka olisi saatu tammikuussa myytyä Saksaan ja nyt Luizista olisi päässyt eroon, mutta miehelle annettiin vastoin kaikkea järkeä vuoden jatkosopimus.

Samaan aikaan Cedric hankittiin neljän vuoden sopimuksella, aivan liian pitkä ottaen huomioon miehen loukkaantumishistorian viimeisen vuoden ajalta. Pablo Mari myös hankittiin neljän vuoden pahvilla. Tämän jotenkin ymmärrän, vaikka rehellisesti taas kerran topparin(kin) tontilla pitäisi panostaa määrän sijaan laatuun.

Luiz ja Mustafi minimissään ulos kauden päätteeksi olisi ollut oikea ratkaisu. Holding lainalle saamaan peliminuutteja, Sokratis varamieheksi, Saliba avaukseen ja siihen rinnalle, joku laadukas hankinta. Mari tappelemaan kolmostoppariksi Saliban kanssa avauspaikasta.

Mutta mitäpä sitä järkeviä siirtoja tekemään, vaan jatketaan samalla ”hyvin” toimivalla linjalla niin kentällä kuin siirtopolitiikassa. Tärkeintä on, että Raul ja Edu pitävät hyvät välit superagentti Kia Joorabchian kanssa. Aivan täydellinen vitsi, että lähes kaikki pelaajahankintamme tulevat nykyään saman agentin pelaajatallista. Luiz, Cedric ja varmaan kohta paljon huhuissa ollut Chelsean Willian. Siinäpä taas hankinta Chelseasta niin kuin Gallasista, Benayounista, Cechistä ja Luizista ei olisi opittu mitään. No ei todellakaan ole, kuten Luizin jatko viimeisimpänä todistaa.

Lenon loukkaantuminen ei ilmeisesti ole kuin ehkä pari kuukautta, joten se oli sentään hyvä uutinen sillä olin täysin varma lähes vuoden kuntoutusjaksosta. Sen sijaan kauden oikeastaan ainut valopilkkumme Martinelli on loukannut polvensa pahoin harjoituksissa ja kausi on ohi ja luultavasti hyvin pitkälti seuraavakin. Niin ja Xhaka sen sijaan on ilmeisesti taas toipunut odotettua nopeammin pelikuntoon. Voi kuinka mahtavaa..

Vielä kun Özilille tehdään tässä kohta monivuotinen jatkosopimus mukavalla palkankorotuksella, niin alkaa asiat olla mallillaan. Rehellisesti sanoen tällä kaudella on tällä hetkellä ainoastaan yksi ottelu kalenterissa, joka kiinnostaa jonkin verran ja se on FA Cupin puolivälierä Sheffieldiä vastaan sunnuntaina Bramall Lanella. Tosin tässäkin ottelussa, kuten lähes kaikissa otteluissa ei tarvitse paljoa odottaa, kun tietää että meidän avauksesta löytyy nimiä Mustafi, Luiz, Xhaka, Özil, Willock ja muutama muu, jonka taso ja/tai asenne ei vain riitä.

Kauden tähän mennessä kertynyt pistesaldomme ja sijoituksemme on säälittäviä. 10. sija sarjataulukossa ja 30 ottelua takana, joista saldona vaivaiset 40 pistettä. Ei siis edes voittoa joka toisesta ottelusta, joka tarkoittaisi 45 pistettä, joka sekin toki olisi heikkoa. Putoamistaistossa lähes koko kauden mukana ollut huomisen vastustajamme Southampton muuten nousee voitolla tasapisteisiin. Siinä vähän ajattelemisen aihetta ja se kotivoitto todellakin on se todennäköisin lopputulos huomenna.

Olisi vaan mitätöity koko kausi

Brighton – Arsenal 2-1 (0-0)

Aivan järkyttävä esitys lähes koko joukkueelta ja Artetan saa todellakin laskea mukaan syyllisiin tällä kertaa. Manchester Citylle häviäminen on ymmärrettävää, varsinkin kun yksi pelaaja omalla panoksellaan tuhosi koko homman vajaassa puolessa tunnissa.

Sen sijaan putoamista kamppailevaa joukkuetta vastaan tuollainen tekeminen, kävelytempo läpi koko pelin, kaikkien kaksinkamppailujen häviäminen sekä yleinen flegmaattisuus on täysin anteeksiantamatonta. Lisäksi Artetan pelaajavalinnat ja jopa ryhmitys jättivät todella paljon toivomisen varaa.

On täysin selvää, että keskikentän keskusta on järkyttävä ongelma ja laadukkaita pelaajia ei käytännössä ole Torreiran ollessa sivussa. Miksi siis edes yrittää väkisin pelata kolmella keskikentän keskustan pelaajalla, kun Guendouzi on nykytilanteessa ainut suurin piirtein riittävä, vaikkakin vielä hyvin nuori ja kokematon. Willockissa en oikeastaan koskaan ole nähnyt mitään erikoista ja Ceballos näyttää osoittautuvan melkoiseksi alibisyöttelijäksi, jonka ostamista lainapestin jälkeen ei tarvitse edes harkita. Xhakasta ei tarvitse tai edes jaksa aloittaa sen enempää.

Eilinen esitys Ceballokselta oli aivan karmaiseva, sillä espanjalainen ei varmaan yrittänyt edes kolmea kertaa enempää syöttää eteenpäin koko pelissä, vaan hidasti koko ajan peliä syöttämällä pelkästään taakse- ja sivuttaissuuntaan. Myös tekeminen puolustuspelissä ei ole lähelläkään sitä mitä sen pitäisi olla Valioliigassa.

Miksei ryhmitys voinut olla 4-4-2, koska keskikentän keskustaan ei ole laatua tarpeeksi ja laidalla olisi laittaa esim. Saka, Martinelli ja Pepe sekä kärkeen Auban kaveriksi joko Martinelli, Eddie tai todella heikossa iskussa oleva Lacazette.

Eilisen ja miksei myös City keskiviikon suurimpia kysymysmerkkejä on miksi koko kauden ehkä suurin valopilkkumme Martinelli ei nykyään saa enää peliaikaa minuuttiakaan edes vaihdosta, vaikka kuuluisi avaukseen? Täysin käsittämätöntä, kun samaan aikaan Leedsissä penkkiä kuluttanut Nketiah, hyvin keskinkertaiset Willock, Nelson ja pääsääntöisesti heikosti esiintyneet Laca ja Pepe ajavat edelle. Ei todellakaan mitään järkeä ja en voi käsittää mitä Arteta oikein ajattelee.

Paras maalintekijämme menee hukkaan laidalla, vaikka sinne olisi laittaa esim. Martinelli tai Saka tai molemmat jopa samaan aikaan vain laitureiksi, jolloin Auba ja Laca olisivat molemmat kärjessä parhaalla paikallaan. Mutta toki tätä kahden kärjen vaihtoehtoa nyt ei voi edes harkita missään tapauksessa, kuten olemme jo nähneet ties kuinka kauan. Olisi varmaan aivan liian vanhanaikaista, että pelaajat pelaisivat parhailla pelipaikoillaan tai kentällä olisi kaksi puhdasta kärkeä ja molempiin suuntiin kovasti töitä tekevät laiturit. Vaikea nähdä vain, että peliesityksemme ja tulokset voisivat olla yhtään tämän huonompia ja mitään menetettävää kokeilla tätäkin vaihtoehtoa tuskin olisi.

Uskon edelleen Artetaan, sillä seuramme on niin sekaisin ja heikossa tilassa, että olisi täysin kohtuutonta puolen vuoden jälkeen vaatia muutosta, kun puolet tuosta ajasta on ollut vielä muutenkin koko maailmassa poikkeuksellista aikaa.

Kroenke pitäisi saada ensimmäisenä myymään seura, jollekin jota kiinnostaa ja ymmärtää ylipäätään jalkapallosta jotain. Tämä lienee kuitenkin pelkkää toiveuntan tai ainakin se vaatii vielä vuosia paljon heikompia tuloksia. Myös Raul Sanllehi olisi henkilö, jonka voisi vaihtaa saman tien. Miehen näytöt alkavat olla sitä luokkaa, että suurin osa päätöksistä on joko huonoja tai katastrofaalisen huonoja.

Emeryn valinta ei mennyt putkeen. Pepen hankinta tuolla summalla näyttää tällä hetkellä surkealta, Luiz maksoi 24 miljoonaa puntaa yhdestä heikosta kaudesta, jolla brassi on tehnyt enemmän suuria maaliin johtaneita virheitä koko kaudella kuin kukaan muu pelaaja liigassa. Entäpä Cedricin hankinta, joka sinänsä oli oikealle paikalle ja tarpeeseen ja jopa tykkään pelaajasta, mutta eihän tämä taas voi mennä niin, että hankimme pelaajan ja kulutamme siihen useita miljoonia, mutta pitkittyneestä kaudesta huolimatta minuutteja kentällä ei kerry yhtään.

Muutenkin pelaajahankintamme ja niiden tekeminen ovat hyvin huteralla pohjalla, kun huhut ja suoraan teotkin osoittavat Raulin vetämän pelaajien hankintapolitiikan nojaavan aivan liikaa tiettyjen agenttien ja superagenttien tallissa oleviin pelaajiin. Tämä maksaa enemmän kuin mitä kannattaisi käyttää ja usein vielä pelaajat ovat tästä huolimatta sekundaa ja uransa ehtoopuolella olevia. Mislintatin potkut pian Raulin palkkauksen jälkeen on vain pahentanut tilannetta ja taitaa Martinelli olla ainut ns. onnistunut hankinta sen jälkeen. Ja kaiken kruunuksi sitten Arteta ei näytä edes peluuttavan brassijunnua jostain käsittämättömästä syystä.

Torstaina homma jatkuu kolmannella perättäisellä vierasottelulla Southamptonia vastaan etelärannikolla. Rehellisesti sanoen tasapeli näyttää maksimitulokselta näin ennakkoon ja Ingsin hyvän vireen huomioon ottaen kotivoittoa kai täytyy pitää ehkä todennäköisimpänä lopputuloksena. Jos jotain haluaisin nähdä niin Martinelli avaukseen, Auba piikkiin ja pelaajat muutenkin suurin piirtein oikeille paikoille. Voi olla liikaa vaadittu, sillä tuntuu, että ei tässä seurassa toimi yhtään mikään tällä hetkellä.

Paluu pelikentille on täällä halusi sitä tai ei

Lähes neljä kuukautta on vierähtänyt edellisestä päivityksestä ja siinä ajassa on maailma ja myös jalkapallomaailma muuttunut merkittävästi. Yli kolmeen kuukauteen ei toki ole pelattu sattuneesta syystä, mutta huomenna pelataan, vaikkakin hyvin erilaisessa ympäristössä kuin mihin on totuttu.

Joukkueiden iskukykyä on vaikea, ellei jopa mahdoton ennustaa, sillä joukkueharjoittelua ei ole takana kuin pari viikkoa ja muutama harjoituspeli, joissa pelaajia kierrätettiin melko reippaalla otteella. Toki tästä huolimatta en epäile hetkeäkään, että Guardiolan Manchester Cityn kohtaaminen olisi yhtään sen helpompaa kuin se olisi ollut maaliskuun alkupuolella.

Henkilökohtaisesti kausi keskeytyi niin pitkäksi aikaa, että en olisi laittanut pahakseni, vaikka koko homma olisi mitätöity ja jatkettu uudestaan ja uudella kaudella elokuussa normaaliin tapaan. Tietysti ennen kaikkea raha pakotti päätöksen tähän ja voisihan loppuun pelaamista pitää hyvänä myös kilpailullisesti, vaikka tässäkin teoriassa on suuria aukkoja.

Nyt pelataan ilman yleisöä, joka heikentää kotijoukkueen voittoprosentteja ja lisäksi ottelutahti on paljon tiiviimpi kuin mitä se olisi ollut jos kausi olisi pelattu normaaliin tapaan. Lisäksi jo VAR oli sellainen vitsi koko kauden ja sen avulla ennen kaikkea Liverpoolin suosiminen, että mistään kilpailullisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta ei oikein jaksa välittää.

Joka tapauksessa huomenna pelataan Etihadilla ja kysymyksiä on paljon enemmän kuin vastauksia. Minkä kokoonpanon Arteta valitsee entistä työnantajaansa vastaan ja pystyykö mies hyödyntämään jollain tapaa kotijoukkueen lähes täydellisen tuntemisen? Onnistuuko pandemia-ajan teorioiden tuominen käytäntöön jo näin vähällä harjoittelulla ja lähes kovinta mahdollista vastustajaa vastaan?

Ymmärtääkseni loukkaantumistilanne joukkueessa on todella hyvä. Chambers toki edelleen parantelee kuukausia polveaan, mutta muuten kaikkien pitäisi olla kunnossa. Vai oliko Torreira vielä myös toipumassa nilkkavammasta? Saattoi olla ja tämä olisi erittäin paha menetys, kun muutenkin keskikentän keskusta on yksi joukkueen suurimpia ongelmakohtia.

Guardiola pääsee ymmärtääkseni valitsemaan täysin vapaasti kokoonpanon, sillä Cityllä ei taida olla ainuttakaan loukkaantumista, kun tauon aikana Laporte ja Sanekin ovat toipuneet pelikuntoon. Ei kuulosta kovin hyvältä, kun ajattelee mitä vaihtoehtoja varsinkin hyökkääviin rooleihin löytyy.

Rehellisesti sanottuna olen asennoitunut varmaan tappioon, sillä laatuero joukkueiden välillä on niin selkeä. Cityn pelaajat tietävät systeemin ja pelitavan, kun taas Arteta tarvitsee vielä lisää aikaa ennen kuin joukkueen pelaamisen voi olettaa olevan edes lähellä sitä mihin pyritään.

Toiveissa olisi, että jatketaan siitä mihin jäätiin. Ensimmäinen toive uudelle managerille oli puolustuspelin parantaminen ja siinä Arteta onnistui lyhyessä ajassa kelvollisesti jo ihan numeroitakin tarkasteltaessa. Pitkässä juoksussa katsoessa hyvä puolustuspelaaminen tuo voittoja ja sitä kautta ehkä jopa pokaaleja. Lyhyellä tähtäimellä eli vaikkapa huomista mietittäessä lienee selvää, että kovin avoimeen maalintekokilpailuun ei kannata ryhtyä Cityn vieraana tai sitten lukemat ovat jotain 5-1 tai 6-2, joita olemme joutuneet aivan liian useasti viimeisten vuosien aikana todistamaan.

Heitetään nyt vielä loppuun veikkaus avauskokoonpanosta:

Leno

Bellerin – Mustafi – Luiz – Tierney

Guendouzi – Xhaka – Ceballos

Nelson – Laca – Auba

Itse vaihtaisin heti Torreiran avaukseen Xhakan tilalle jos uruguaylainen vain on kunnossa. Jos ei niin esim. Luiz vain rohkeasti keskikentän pohjalle. Topparipari omaan makuuni olisi Holding ja Mari, koska muilla en vain näe juuri tulevaisuutta seurassa ehkä loukkaantunutta Chambersia lukuun ottamatta. Ja hyökkäykseen laittaisin ehdottomasti Martinellin ennen Nelsonia, ehkä myös Pepen vaikka ennätyshankintamme onkin tähän asti ollut todellinen pettymys.

Edellisestä ottelusta on aikaa ja pisteeseenkään en rehellisesti sanottuna usko, mutta olisihan se mukava poikkeus näissä kovimmissa peleissä, kun 20 minuutin jälkeen ei oltaisi jo 3-0 tappiolla ja peli taputeltu ennen kuin se kunnolla ehtii alkaakaan.

Voitto ja isomaalinen sellainen vihdoinkin

Arsenal – Newcastle 4-0 (0-0)

Viime päivityksestä on vierähtänyt melkein kuukausi ja siinä on ehtinyt tapahtua paljon. Etenkin kun siirtoikkuna oli auki ja pelejä on ollut suhteellisen tiuhaan tahtiin lukuun ottamatta tätä ns. uutta talvitaukoa, joka sekään ei tosin täysin toimi FA Cupin uusintojen ja siirrettyjen otteluiden takia.

Viheriön ulkopuolisiin asioihin. Aloitetaan siirtoikkunalla ja sen loppuhetkien tai päivien tapahtumilla. Kaksi uutta pelaajaa tuli sisään ja molemmat oikeastaan juuri sille osastolle johon oli syytäkin hankinnat ensisijaisesti tehdä. Pablo Mari on 26-vuotias espanjalainen keskuspuolustaja, joka tuli lainaan osto-optiolla Brasilian pääsarjasta.

Itselleni oikeastaan täysin tuntematon nimi ennen siirtoa, vaikka mies onkin ollut Manchester Cityn kirjoilla kolmisen vuotta. Toki minuutteja ei tainnut tulla lainkaan Artetan entisen työnantajan väreissä, vaan lainat eri puolille Eurooppaa olivat kohtalona.

Sanotaan lähtökohtaisesti hankinnan olleen aivan oikealle pelipaikalle, mutta taso arveluttaa hyvinkin paljon. Toki jotain miehessä on nähty, kun City aikoinaan hankki ja se, että viime vuosien Cityssä ei ole mahtunut pelaamaan ei tarkoita espanjalaisen vielä olevan huono hankinta meille.

Melko riskitön hankinta kuitenkin, kun kyseessä on laina ilman ostopakkoa. Vielä paha sanoa mitään enempää, sillä emme ole nähneet Marin pelaavan, koska Brasiliassa on ollut sarjatauko ja ilmeisesti seurassa oloaika on tähän mennessä mennyt pääsääntöisesti ns. pre-seasonin hengessä. Ehkä kuitenkin jo torstaina mies on vähintään penkillä Eurooppa-liigassa. Suoraan avaukseen olisi melko kova veto, kun Eurooppa-liiga on kuitenkin enää se toinen kauden kahdesta jäljellä olevasta pokaalimahdollisuudesta.

Toinen hankintamme tuli myös puolustukseen ja tarkemmin sanoen oikealle laidalle. Nimikin on suurimmalle osalle tutumpi, kun Southamptonin Cedric Soares saapui loppukauden lainalle ja kun miehen sopimus on katkolla tämän jälkeen Sotonin kanssa, niin voisi olettaa meillä olevan jonkinlainen ns. etuoikeus pidempäänkin sopimukseen. Toki tämä jälkimmäinen vain omaa arvailuani, vailla mitään faktapohjaa.

Joka tapauksessa myös Soares on oikealle pelipaikalle hankinta, sillä Maitland-Nilesin taso ei riitä pidemmän päälle laitapuolustajana, vaikka silloin tällöin hyvän ottelun tuolla onkin pelannut. Lisäksi Bellerinin viime vuosien loukkaantumisherkkyyden ja ihan suoraan sanoen peliesityksienkin perusteella ei ole yhtään haitaksi tuoda kilpailua ja leveyttä kyseiselle pelipaikalle portugalilaisen Euroopan mestarin muodossa.

Tietysti ihannetilanteessa molemmat hankinnat olisivat olleet jotain muuta kuin lainoja ja suoraan sanoen ns. varmempia eli kovempia pelaajia. Tilanne on kuitenkin se, että seuran siirtokassa ja palkkabudjetti on Wengerin toimesta hassattu etenkin viimeisen reilun viiden vuoden aikana siihen malliin, että ilmeisesti paljoa ei ole liikkumavaraa. Erityisesti kun tiedetään, että surkea jenkkiomistajamme ei ole valmis laittamaan seuran kassaan puntakaan omistaan, vaan pikemminkin pyrkii nostamaan rahaa poispäin.

Viheriön tapahtumiin. Ensimmäinen asia, jonka halusin Wengerin seuraajalta nähdä oli laittaa puolustuspeli kuntoon tai ainakin nyt aluksi parantaa sitä edes jonkin verran. Ei olisi pitänyt olla suuri vaatimus Emerylle ottaen huomioon heikon tason viimeisen 10 vuoden ajalta. Eipä Emery kuitenkaan ollut oikea mies hommaan, joten toive oli sama baskin korvaajalle eli Artetalle.

Olen erittäin positiivisesti yllättynyt Artetan saamasta muutoksesta ja ennen kaikkea lähestymistavasta muuttaa joukkueen pelitapaa. Olisin veikannut miehen keskittyvän pääsääntöisesti hyökkäyspeliin Guardiolan opein, mutta mitä vielä. Homma on ollut lähes päinvastoin ja ainakaan en itse valita.

Enää joka vastustaja tai juuri kukaan ei saa pelistä toiseen sitä useaa kymmentä vetoa meitä vastaan, kuten Emeryn aikana oli hyvin yleistä. Lisäksi päästettyjen maalien keski-arvo on tippunut radikaalisti, selkeästi alle yhteen per peli. Hyvä saavutus, kun ottaa huomioon Artetan pestin alun sijoittuneen kauden suurimpaan peliruuhkaan, jolloin harjoittelulle puhumattakaan mistään pre-seasonista ei ole ollut aikaa.

Puolustuspelaamisemme ei ole näyttänyt yhtä hyvältä yli 10 vuoteen, joten tästä pitää Artetalle antaa tunnustusta. Sen sijaan ongelmia on ollut hyökkäämisessä ja maalinteossa. Sanoisin silti, että parempi näin päin ja ehdottomasti oikea järjestys lähteä parantamaan peliämme on mennä puolustuspeli edellä.

Ilman kritiikkiä Arteta ei kuitenkaan selviä, sillä avauskokoonpanon valinnat ovat vähintäänkin muutamissa otteluissa olleet outoja ja suorastaan surkeita. Torreira oli heti useissa Artetan ensimmäisissä otteluissa paras pelaajamme, mutta niin vain uruguaylainen on se, joka tippuu keskikentän kolmikosta penkille, vaikka Xhaka olisi oikea valinta.

Samoin koko kaudella yhden maalisyötön kasaan saaneen Özilin peluuttamista viikosta toiseen voisi miettiä uudestaan. Tehoja ei tule ylöspäin, joten olisiko kolmen keskikenttä parempi ratkaisu ilman selkeää kymppipaikkaa tai sitten kaksi kärkeä, joka tuskin silti huonontaisi puolustuspelaamista millään tapaa ottaen huomioon saksalaisen asenteen työntekoon alaspäin verrattuna esim. Martinelliin ja Lacaan.

Myös parhaan maalintekijämme Auban peluuttamista laidalle en ymmärrä, kun samaan aikaan penkillä on usein istunut joko Martinelli tai Pepe ellei jopa molemmat. Auba menee yksinkertaisesti hukkaan laidalla, vaikka sieltäkin tekee maaleja mukavan määrän. En vain näe järkeä peluuttaa yhtä maaliman parasta maailmantekijää ottelusta toiseen väärällä pelipaikalla.

Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin tyytyväinen Artetan aloitukseen seurassa ja espanjalainen on keskittynyt suurimmaksi osaksi oikeisiin asioihin. Mitään takeita menestyksestä ei tietenkään ole, mutta sanotaanko vihdoin edes pienen pientä valoa kajastavan tunnelin päässä. Se ei tietysti vielä tarkoita mitään ja tie tulee olemaan pitkä ja varmasti monin paikoin kivinenkin. Toivottavasti Arteta kuitenkin jatkaa tästä, pystyy parantamaan sekä saa aikaa ja myös rahaa käyttöön hankintoihin seuraavien siirtoikkunoiden aikana, jotta todellista kehitystä ja ehkä sitä kautta menestystäkin voisi olla mahdollisesti tiedossa tulevien kausien aikana.

Ansaittu tasapeli loistavalla taisteluilmeellä ja vieläpä lähes koko ottelu miehen vajaalla pelaten

Chelsea – Arsenal 2-2 (1-0)

Eipä ainakaan draamaa puutu näistä Chelsea kamppailuista. Toinen muutaman viikon sisään ja tapahtumia oli vähintään yhtä paljon kuin viimeksi ja jopa ehkä enemmänkin. Ja mikä tärkeintä tulos oli huomattavasti parempi ja erityisesti tapa, jolla se tuli. Luultavasti sinisten leirissä tämä tuntuu lähes tappiolta, vaikka ei sellainen pisteitä mietittäessä olekaan.

Ennakkoon ajateltuna piste Stamford Bridgeltä ei ole huono tulos ja ei etenkään nykytilanteessa. Toki sitten kääntäen voi ajatella, että viime aikoina täyden pistepotin kyseiseltä stadionilta ovat hakeneet muun muassa West Ham, Southampton ja Bournemouth. Ehkä siihen nähden voittokin olisi ollut mahdollista ottaa.

Ottelun ihan pari ensimmäistä minuuttia näyttivät positiiviselta, mutta sitten kotijoukkue otti homman haltuun ja olimme pulassa. Tämä sitten kulminoitui taas kerran tavalla, jonka olemme nähneet niin useasti ennenkin eli Mustafin täydellisellä hölmöilyllä.

Tietysti Luiz olisi voinut pelata fiksummin ja välttää punaisen, jolloin olisimme olleet sen maalin tappioasemassa, mutta emme vajaalla. Toki nopea tilanne ja ymmärrän täysin miksi yritti taklata. Sitten voikin taas kysyä tuomarien suuntaan, että eikö tämä tuplarangaistus eli rankkari ja punainen pitänyt poistua? No ilmeisesti Luizin ei tulkittu edes yrittävän palloa, vaan pelkästään kaataa Chelsea hyökkääjä. En välttämättä ole ihan samaa mieltä ja sanotaanko, että taas kerran useampi muu joukkue olisi selvinnyt rankkarilla ja keltaisella ja osa jopa ilman kumpaakaan.

Wengerin viimeisen 10 vuoden ja Emeryn aikana maali tappiolla ja miehen vajaalla vieraspelissä Chelseata vastaan olisi tarkoittanut murskalukemia taululle. Itse asiassa näin taisikin tapahtua juuri jossain Wengerin juhlapelissä ja loppulukemat olivat 5-0 tai 6-0 samalla stadionilla.

Sen sijaan eilen joukkue näytti todellista asennetta ja taisteluntahtoa alun katastrofin jälkeen. Miehen vajaalla pelattiin hyvin pallollisena ja töitä tehtiin alaspäin ihan eri intensiteetillä kuin ottelun alussa. Kauden tähän asti lähes ainoa valopilkkumme Martenelli teki huikean tasoitusosuman kuljettamalla pallon lähes läpi kentän ja viimeistelemällä kylmästi ohi maailman kalleimman maalivahdin. Taisi olla jo kauden kymmenes maali nuorelle brasilialaiselle, joka on todellakin sellainen lupaus, jota meillä ei ihan hetkeen ole ollut joukkueessa.

Tasoituksen jälkeen oli toki selvää, että Chelsea tulee vielä onnistumaan maalinteossa, joko meidän virheestä tai tuomarien avustuksella. 2-1 maali tuli myöhään ja tilanne oli heikosti puolustettu, mutta taas voisi väittää, että Abraham oli tilanteessa paitsiossa, koska peitti Lenon näkyvyyttä ja vaikeutti maalivahtimme pelaamista.

Tietysti maali hyväksyttiin ja tässä vaiheessa tunne oli jälleen niin tuttu eli äärimmäinen pettymys. Onneksi kuitenkin tällä kertaa joukkueen upea taisteluilme palkittiin lopun tasoituksella, kun kentille paluun tehnyt Bellerin onnistui tasoittamaan pari minuuttia Chelsean maalin jälkeen ja vielä lopuksi kestettiin lisäaika loppuun epätyypillisesti ilman takaiskumaalia.

Tasapeli on tällä tavalla jopa hyvä tai ainakin aivan hyväksyttävä tulos. Katsoohan tuollaista tekemistä sata kertaa mieluummin kuin sitä surffailua ja luovuttamismentaliteettia mitä on vuosikaudet joutunut todistamaan.

Silti voisi kysyä muutaman kysymyksen. Ensinnäkin miksi joukkue alkoi pelaamaan vasta ulosajon jälkeen tappioasemassa? Ja toinen vieläkin polttavampi kysymys eli kauanko ja monenko managerin pitää vielä nähdä peluuttavan Mustafia ja myös Xhakaa viikosta toiseen ennen kuin he näkevät saman, jonka suurin osa kannattajista on tiennyt jo vuosia eli kummankaan ei pitäisi olla avauksessa tai ylipäätään enää edes seurassa.

Uusi systeemi, taktiikka ja kurinalaisuus auttavat paljon, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Se ei kuitenkaan poista lähes joka pelissä tulevia maalin johtavia henkilökohtaisia virheitä kyseiseltä kaksikolta ja tällä tasolla ne vain maksavat liikaa ja lopulta tekevät mahdottomaksi juurikaan parantaa nykyisestä puhumattakaan minkään pokaaleiden voittamisesta.

Rikollista tuomaritoimintaa peli toisensa perään

Crystal Palace – Arsenal 1-1 (0-1)

Ainakin tunteet ovat palanneet Arsenalin seuraamiseen viime aikoina ja se on jo paljon, kun miettii mitä se oli useat Wengerin viime vuodet ja Emeryn viimeiset kuukaudet. Tuolloin ei jaksanut välittää oikein mistään, koska tiesi lopputuloksen olevan kuitenkin se sama pettymys tavalla tai toisella.

Arteta on saanut selkeästi pelaamiseen ryhtiä ja ennen kaikkea asennetta, jota ei vuosiin ole näkynyt. Pelaaminen ja tekeminen on todella todella kaukana valmiista tai edes hyvästä suurimman osaa otteluita, mutta muutos silti näin lyhyessä ajassa on ollut selkeästi havaittava ja positiivinen.

Tuomaritoiminta ja VAR. Nämä kaksi sen sijaan ovat niin säälittävää ja suorastaan rikollista viikosta ja pelistä toiseen, että siinä ei ole mistään huonosta tuurista kyse, vaan tietoisesta puolueellisuudesta tuomarien pomon ja muiden johtohenkilöiden toimesta.

Kuinka ihmeessä voi jokaisessa pelissä olla sama kaava eli me saamme pelin ensimmäisen varoituksen tai useamman, kuten kolme tänään, vaikka vastustaja rikkoo alkuun todella useasti ja ylipäätään ottelussa paljon enemmän. Ayew jo yksinään Crystal Palacen riveistä rikkoi ties montako kertaa ottelun alkuun, mutta ei mitään varoitukseen viittaavaakaan tuomarilta.

Ja sitten me saamme ottelun kolme ensimmäistä varoitusta sekä keltainen muutetaan VAR:lla punaiseksi. Uskomatonta ja ei todellakaan tapahdu lähes joka viikko millekään muulle joukkueelle, Liverpoolille toki, mutta päinvastoin eli eduksi. Rikollista suorastaan ja ei todellakaan muuta kuin täysin valittu linja tuomarien johdolta.

Ymmärrän Auban tilanteen mahdollistavan punaisen antamisen, mutta niin monta vastaavaa on mennyt sorrmien lävitse tällä kaudella, että miten se voi olla juuri aina me, joiden kohdalla VAR puuttuu asiaan. Cresswellin ja parinkin muun pelaajan taklaukset meitä vastaan ovat olleet vähintään yhtä punaisen arvoisia, mutta ei tuolloin ole VAR lähtenyt muuttamaan tuomarin näkemystä.

Ja entäpä ”clear ja obvious error” -kohta säännöissä. Ei varmasti ollut taas tuon mukainen, kun nauhaa piti kelailla minuuttitolkulla Craig Pawsonin johdolla, (jolla ei muuten reilu viikko sitten ollut munaa ajaa Jorginhoa ulos toisella päivänselvällä keltaisella). Niin ja se VAR ruutu tai televisio olisi ollut ihan siinä tuomarin vieressä, mutta farssi jatkuu tässäkin suhteessa kun Mike Rileyn alaiset eivät tuota mene katsomaan missään olosuhteissa.

Pelistä ei jaksa suuremmin, mutta täytyy sanoa alun olleen hyvä ja ylipäätään ensimmäiset 30 minuuttia. Johto oli ansaittu, mutta valitettavasti ainakaan vielä taso, kunto ja oikein mikään muukaan ei riitä pelaamaan hyvin kuin maksimissaan puolet ottelusta.

Tähän kun lisää Torreiran vaihdon tauolla ulos ilmeisesti loukkaantumisen takia, niin pelimme meni aivan sekaisin ja lopun hoiti sitten täysin surkea ja puolueellinen tuomaritoiminta. Torreira on täysin korvaamaton palanen keskikentällämme ja pelaamisessamme ylipäätään tällä hetkellä. Heti kun uruguaylainen otetaan pois kentältä, niin Xhaka näyttää viimeistään juuri niin surkealta kuin todellisuudessa onkin. Myös Guendouzilla on menossa erittäin vaikea vaihe ja peliesitykset ovat heikkoja viikosta toiseen, joka ei tosin ole mikään yllätys näin kokemattomalla kaverilla.

Arteta on saanut hyvää aikaan lyhyessä ajassa, mutta annettu kommentti, että Xhakan jo sovittu myynti Saksaan kaatui Mikelin takia on erittäin paha uutinen. Mitä helvettiä Artetakin näkee tuossa täydessä turhakkeessa, joka lisäksi käyttäytyy omia kannattajia kohtaan sellaisella tavalla, että minuuttikaan ei olisi kuulunut enää saada pelata tykkimiespaidassa.

Olisi myyty ihan mitä tahansa olisi saatu ja hankittu uusi mies tilalle tammikuun aikana. Olisi varmasti ollut ainut oikea ratkaisu, mutta nyt taas joudutaan jatkossakin kärsimään siitä, että yhdellä avainpaikalla pelaa täysin riittämätön ja lisäksi täysi idiootti, joka ei kunnioita seuraa tai sen kannattajia millään tapaa.

Tappio Artetan kotidebyytissä ja VAR on pilannut Valioliigan

Arsenal – Chelsea 1-2 (1-0)

Eilen pelattiin, mutta pakko siitä huolimatta aloittaa VAR -asialla. Täysi farssi koko systeemi tai oikeammin sanoen se kuinka kyseistä järjestelmää käytetään Valioliigassa tuomarien pomon Mike Rileyn johdolla. Ei missään muissa sarjoissa tai europeleissä tule koko ajan vastaavia tuomioita ja oikeusmurhia, joita nähdään lähes joka ottelussa Valioliigassa. Ja vähemmän yllättäen hyötyjä on aina sama joukkue eli Liverpool, kuten eilenkin pariin kertaan.

Ei siinä paljoa jätetä mahdollisuuksia vastustajille, kun Liverpool on ollut kauden paras joukkue, mutta sen lisäksi lähes kaikki vastustajien maalit hylätään jollain keksityllä tavalla tai sitten Kloppin joukkueelle saadaan se maali väkisin joko rankkarin tai muun tuomion avulla.

Verrataanpa esim. Liverpoolin saamaa kohtelua VAR:lla meidän saamaan. Ihan muutamia tilanteita ulkomuistista tältä kaudelta. Kaksi loppuhetkien pilkkua Manen sukelluksista Anfieldillä Leicesteriä ja Tottenhamia vastaan, eikä puhettakaan VAR:n korjaavan tuomarien vääriä ratkaisuja.

Entäpä sitten meidän pilkkutilanteet? Sheffield Unitedia vastaan Sokratista revitään paidasta vähintään yhtä paljon, jollaisesta tilanteesta Liverpool sai pilkun meitä vastaan Anfieldillä. Ei puhettakaan videon tarkastelusta ja tuomion korjaamisesta. Sitten Saka saa kortin sukeltamisesta, vaikka kontakti selkeä. Eipä VAR muuta tätäkään tuomiota miksikään.

Entäpä sitten, kun Zaha hakee kontaktia Chambersiiin ja tuomari antaa englantilaiselle kortin filmaamisesta? Tällä kertaa toki VAR puuttuu tilanteeseen ja muuttaa tuomarin alkuperäisen näkemyksen ja vie pallon pilkulle.

Sitten toisen tyylisistä tilanteista vielä pari esimerkkiä. Crystal Palacen kulmasta tekemä maali hylätään VAR:n toimesta, kun Lovren heittäytyy turvalleen pienestä hipaisusta. Entäpä sitten meidän pelissä, kun Sokratis tekee täysin hyvän voittomaalin ottelun 85. minuutilla Crystal Palacea vastaan ottelussa, jossa jo aiemmin Zahan saama keltainen kortti on videoita kelaamalla vaihdettu rankkariksi. No kuvan mukaan Chambersia jos jotain rikotaan pariiniin otteeseen tilanteessa ja yksikään vierasjoukkueen pelaaja ei edes protestoi Sokratiksen maalia, mutta niin vain VAR vie voitto-osuman ja kaksi pistettä, vaikka kukaan ei edelleenkään tiedä syytä maalin hylkäämiseen.

Tämä Valioliigan tapa käyttää videotuomarointia näin surkeasti vie pelistä kaiken uskottavuuden. Kuinka voi olla mahdollista, että edes videoita katsomalla suurinta osaa tuomioista ei saada oikein ja sitten taas välillä katsotaan jotain tilanteita, kun toinen tai paljon selkeämpi jää täysin huomioitta tai ratkaisut samanlaisissa tilanteissa voivat olla täysin päinvastaisia.

Säälittävää, pilaa ja on jo pilannut pelin pahasti. Kukaan ei uskalla enää juhlia maalia oli sitten paikan päällä tai katsoi television välityksellä ja eikö se maalien spontaani juhliminen ole juuri kannattamisen tärkeimpiä asioita.

Eiliseen peliin. Karmea lopputulos, ei niinkään numeroiden valossa, vaan kuinka ottelu lopulta päättyi. Ja taas tuomaritoiminta ja VAR antoi enemmän kuin vähän puheenaihetta. Guendouzin repäisy avausjaksolla olisi voinut johtaa vapariin tai jopa pilkkuun ja ulosajoon, mutta tästä huolimatta olimme se taas enemmän kärsivä osapuoli, kun koko ottelun tapahtumat katsotaan.

Ensin Jorginho selviää ilman toista keltaista täysin selvästä lapun arvoisesta virheestä. Perään sama mies repii Torreiraa boksissa ilman vihellystä tai videon tutkintaa ja tasoittaa pelin. Toki tilanteessa suurin syy oli Lenon karmea virhearviointi, mutta ei se sitä poista, että ulosajon ansainneen miehen ei pitäisi voida maalia tehdä tai sitä, että VAR olisi tämänkin maalin hylännyt jos kentällä olisi ollut Liverpool.

Sitten enemmän itse meidän peliesitykseen, joka etenkin ensimmäisen jakson oli todella hyvä ja ehkä parasta koko kaudella. Chelsea oli todella ahdingossa suurimman osan avauspuolikkaasta ja 1-0 lukemat olivat sen mukaan jopa alakanttiin mitä kentällä tapahtui.

Prässipelimme toimi paljon paremmin kuin mitä voi muistaa ja samoin etäisyydet hyökkäyksen ja puolustuksen osalta olivat pitkästä aikaa kunnossa. Myös asenne ja työmoraali puolustamiseen olivat aivan eri planeetalta kuin mitä suurimmaksi osaksi on nähty viimeisen yli 10 vuoden aikana. Ei liene sattumaa, että keskikentällä ei ollut Xhakaa, vaan Torreira ja Guendouzi.

Pelaajista puhuttaessa Torreira jatkoi loistavia otteitaan ja voi vain kysyä, että mitä Emery oikein mietti penkittäessään miestä tai harvoin kentälle päästäessään peluuttaessa kymppipaikalla. Özil pelasi toisen hyvän ottelun peräkkäin, joka lienee enemmän kuin moneen vuoteen. Myös paljon ja aiheesta parjattu Luiz oli hyvä, ellei loistava vanhaa seuraansa vastaan. Auba maalin lisäksi teki hurjan määrän töitä alaspäin auttaen väärällä paikalla pelaavaa Sakaa, joka vielä lopussa kärsi jonkin asteisesta loukkaantumisesta tai ainakin krampista.

Chelsean taktisen vaihdoksen myötä ja meidän väsymisen myötä toinen jakso oli enemmän tai vähemmän vierasjoukkueen hallintaa, vaikka edelleenkään ennen tasoitusta se ei kovin vaarallisille maalintekopaikoille päässyt.

Ottaen huomioon Chambersin loukkaantumisen jälkeen, että laitapakkeina pelasivat 2. ja 3. vaihtoehdot ja toppareina ehkä kolmos- ja vitosvaihtoehdot ei ehkä kovin paljoa enempää voi vaatia. Puhumattakaan siitä, että Artetalla ei montaa päivää ja etenkään harjoitusta ole ollut aikaa ajaa sisään pelisysteemiään. Silti vähänkään parempi ja fiksumpi pelaaja kuin Mustafi olisi estänyt Chelsean voittomaalin jo rikkomalla puolessa kentässä tai sitten puolustamalla paljon lähempää ja paremmin maalin edessä.

Tietysti tappio harmittaa ja erityisesti tällä tavalla, mutta isossa kuvassa tämä ei ole se tappio, josta olisin erityisen huolissani. Ottaen lähtökohdat ja peliesityksen huomioon olisi lopputulos yhtä hyvin voinut olla kotivoitto. Tosiasia on, että kunhan ei tiputa niin liigapelit ovat enemmän tai vähemmän uuden systeemin ja pelaajien testaamista loppukauden osalta.

FA Cup ja Eurooppa-liiga sen sijaan tarjoavat mahdollisuudet pokaaliin, vaikka niissäkin saumat nykytilanteessa voittoon ovat todella pienet. Ei muuta kuin mielenkiinnolla seuraavaa ottelua kohden ja sitähän ei tarvitse odottaa kauaa, kun uuden vuoden ensimmäisenä päivänä kylään saapuu Manchester United.

Mikel Arteta

Vihdoinkin päätös on tehty. Se on ainakin positiivista jos sellaista yrittää etsimällä etsiä koko seuran tilanteesta. Sitten voikin jo kysyä, että miksi valinta kesti näin kauan? Jos Arteta oli ykkösvaihtoehto, niin miksi homma kesti näin kauan? Ei mitään järkeä, sillä espanjalainen oli kuitenkin saatavilla, koska Guardiola ei missään vaiheessa ole halunnut estää kakkosmiehensä urakehitystä.

Omalta kohdaltani Arteta ei ollut suosikkien joukossa haettaessa Wengerin korvaajaa, eikä edes nyt kun viimeisimpänä haettiin Emeryn paikalle uutta kaveria. Tämä ei tietysti vielä tarkoita mitään. Enemmän kuitenkin epäilyttää seurajohtomme ja omistajien kyky ylipäätään saada mitään isoja päätöksiä oikein, joten jo siltäkin kantilta Artetan palkkaaminen mietityttää.

Toisaalta taas itselläni ei ole mitään Artetaa vastaan henkilönä ja pelaajana mies oli kokenut sekä toimi useammassa joukkueessa kapteenina. Tältä kantilta uusi päävalmentajamme oli ja on arvostettu kanssapelaajien keskuudessa.

Toki hyppy pelaajasta tai edes apuvalmentajasta päävalmentajan saappaisiin on suuri ja vielä suuremmaksi sen tekee se fakta, että seuramme on sekaisin kuin seinäkello lähes kaikilla osa-alueilla. En tiedä edes tajuaako Arteta kuinka sekaisin seura ja joukkue on tai kuinka suuri ero on tällä hetkellä valmentaa Manchester Cityssä Guardiolan mestarijoukkuetta verrattuna meidän viittä vaille putoamistaistelussa olevaan joukkueeseen. No ainakin nopeasti se tulee käymään selväksi ja toki Mikel sai seurata pelimme aneemisuutta aitiopaikalta Emiratesilla viime viikonloppuna.

Omat pelkoni Artetan suhteen ovat, että miehen pelifilosofia on liian samanalainen kuin Wengerillä ja Emeryllä eli mennään hyökkäys edellä ja tarkoitus on voittaa 5-4 sen sijaan, että viimein laitettaisiin koko joukkueen puolustuspelaaminen kuntoon ja lähdettäisiin siitä sitten rakentamaan eteenpäin.

Nimittäin parannusta toki voi tulla jonkin verran jos hyökkäyspeliä parantaa, mutta puolustaminen on se ylivoimaisesti suurin ongelma ja tällä en tarkoita pelkästään puolustuslinjaa, vaan myös keskikenttää ja ihan hyökkäävien pelaajien prässi- ja puolustusasennetta.

Hyökkäyspelin parantaminen tuo lisää pisteitä, mutta voittaaksemme pokaaleita joskus tulevaisuudessa on omiin menevien määrää saatava aivan merkittävästi vähennettyä. Ainakin itse olisin tämän saavuttaakseni valmis tinkimään niin sanotusta hienosta hyökkäävästä pelitavasta, jota ei muutenkaan ole nähty vuosikausiin.

Joka tapauksessa Arteta ansaitsee mahdollisuuden ja toivottavasti entinen kapteenimme on niin hyvä kuin Guardiola on useaan otteeseen sanonut. Eilen seuran virallisilla sivuilla julkaistu ensimmäinen haastattelu Artetalta oli ainakin positiivinen. Se antoi uskoa, että mies saattaa olla valmis tähän tajuttoman kokoiseen työsarkaan, vaikka aiempaa kokemusta suoraan ykkösvalmentajan paikalta ei olekaan.

Kautemme on siinä pisteessä, että liigassa ei ole mitään pelattavaa jos nyt pysymme putoamisviivan yläpuolelle. Tässä suhteessa Artetalla on hyvä tilanne ajaa sisään omaa pelifilosofiaan, kun kukaan ei voi realistisesti odottaa paikkaa neljän joukkoon. Eurooppa-liigassa ja FA Cupissa olisi tietenkin mukava voittaa pokaali, mutta katsoen joukkueen tämän hetken tilaa ja peliesityksiä ei tuo millään tapaa ole realistinen vaihtoehto.

Näin ollen voikin sanoa, että Arteta saa nyt noin seitsemän kuukauden pre-seasonin valmistautua ensi kauteen. Eikä välttämättä olisi ensi kauden osalta ollenkaan huono asia jos emme olisi mukana Eurooppa-liigassakaan, vaan voisimme keskittyä pelkästään Valioliigaan kerran viikossa sekä FA- ja Liigacupiin.

No nämä ovat vielä kaukaisia asioita ja ihan ensimmäisenä vuorossa on jo vajaan kahden tunnin kuluttua Everton Goodison Parkilla. Ilmeisesti Freddie on vielä tämän pelin vetovastuussa ja Arteta ainoastaan seuraa
tapahtumia katsomon puolelta. Saa nähdä riittääkö tämä vielä saamaan aikaan minkäänlaista ryhtiliikettä?