Voitto ja isomaalinen sellainen vihdoinkin

Arsenal – Newcastle 4-0 (0-0)

Viime päivityksestä on vierähtänyt melkein kuukausi ja siinä on ehtinyt tapahtua paljon. Etenkin kun siirtoikkuna oli auki ja pelejä on ollut suhteellisen tiuhaan tahtiin lukuun ottamatta tätä ns. uutta talvitaukoa, joka sekään ei tosin täysin toimi FA Cupin uusintojen ja siirrettyjen otteluiden takia.

Viheriön ulkopuolisiin asioihin. Aloitetaan siirtoikkunalla ja sen loppuhetkien tai päivien tapahtumilla. Kaksi uutta pelaajaa tuli sisään ja molemmat oikeastaan juuri sille osastolle johon oli syytäkin hankinnat ensisijaisesti tehdä. Pablo Mari on 26-vuotias espanjalainen keskuspuolustaja, joka tuli lainaan osto-optiolla Brasilian pääsarjasta.

Itselleni oikeastaan täysin tuntematon nimi ennen siirtoa, vaikka mies onkin ollut Manchester Cityn kirjoilla kolmisen vuotta. Toki minuutteja ei tainnut tulla lainkaan Artetan entisen työnantajan väreissä, vaan lainat eri puolille Eurooppaa olivat kohtalona.

Sanotaan lähtökohtaisesti hankinnan olleen aivan oikealle pelipaikalle, mutta taso arveluttaa hyvinkin paljon. Toki jotain miehessä on nähty, kun City aikoinaan hankki ja se, että viime vuosien Cityssä ei ole mahtunut pelaamaan ei tarkoita espanjalaisen vielä olevan huono hankinta meille.

Melko riskitön hankinta kuitenkin, kun kyseessä on laina ilman ostopakkoa. Vielä paha sanoa mitään enempää, sillä emme ole nähneet Marin pelaavan, koska Brasiliassa on ollut sarjatauko ja ilmeisesti seurassa oloaika on tähän mennessä mennyt pääsääntöisesti ns. pre-seasonin hengessä. Ehkä kuitenkin jo torstaina mies on vähintään penkillä Eurooppa-liigassa. Suoraan avaukseen olisi melko kova veto, kun Eurooppa-liiga on kuitenkin enää se toinen kauden kahdesta jäljellä olevasta pokaalimahdollisuudesta.

Toinen hankintamme tuli myös puolustukseen ja tarkemmin sanoen oikealle laidalle. Nimikin on suurimmalle osalle tutumpi, kun Southamptonin Cedric Soares saapui loppukauden lainalle ja kun miehen sopimus on katkolla tämän jälkeen Sotonin kanssa, niin voisi olettaa meillä olevan jonkinlainen ns. etuoikeus pidempäänkin sopimukseen. Toki tämä jälkimmäinen vain omaa arvailuani, vailla mitään faktapohjaa.

Joka tapauksessa myös Soares on oikealle pelipaikalle hankinta, sillä Maitland-Nilesin taso ei riitä pidemmän päälle laitapuolustajana, vaikka silloin tällöin hyvän ottelun tuolla onkin pelannut. Lisäksi Bellerinin viime vuosien loukkaantumisherkkyyden ja ihan suoraan sanoen peliesityksienkin perusteella ei ole yhtään haitaksi tuoda kilpailua ja leveyttä kyseiselle pelipaikalle portugalilaisen Euroopan mestarin muodossa.

Tietysti ihannetilanteessa molemmat hankinnat olisivat olleet jotain muuta kuin lainoja ja suoraan sanoen ns. varmempia eli kovempia pelaajia. Tilanne on kuitenkin se, että seuran siirtokassa ja palkkabudjetti on Wengerin toimesta hassattu etenkin viimeisen reilun viiden vuoden aikana siihen malliin, että ilmeisesti paljoa ei ole liikkumavaraa. Erityisesti kun tiedetään, että surkea jenkkiomistajamme ei ole valmis laittamaan seuran kassaan puntakaan omistaan, vaan pikemminkin pyrkii nostamaan rahaa poispäin.

Viheriön tapahtumiin. Ensimmäinen asia, jonka halusin Wengerin seuraajalta nähdä oli laittaa puolustuspeli kuntoon tai ainakin nyt aluksi parantaa sitä edes jonkin verran. Ei olisi pitänyt olla suuri vaatimus Emerylle ottaen huomioon heikon tason viimeisen 10 vuoden ajalta. Eipä Emery kuitenkaan ollut oikea mies hommaan, joten toive oli sama baskin korvaajalle eli Artetalle.

Olen erittäin positiivisesti yllättynyt Artetan saamasta muutoksesta ja ennen kaikkea lähestymistavasta muuttaa joukkueen pelitapaa. Olisin veikannut miehen keskittyvän pääsääntöisesti hyökkäyspeliin Guardiolan opein, mutta mitä vielä. Homma on ollut lähes päinvastoin ja ainakaan en itse valita.

Enää joka vastustaja tai juuri kukaan ei saa pelistä toiseen sitä useaa kymmentä vetoa meitä vastaan, kuten Emeryn aikana oli hyvin yleistä. Lisäksi päästettyjen maalien keski-arvo on tippunut radikaalisti, selkeästi alle yhteen per peli. Hyvä saavutus, kun ottaa huomioon Artetan pestin alun sijoittuneen kauden suurimpaan peliruuhkaan, jolloin harjoittelulle puhumattakaan mistään pre-seasonista ei ole ollut aikaa.

Puolustuspelaamisemme ei ole näyttänyt yhtä hyvältä yli 10 vuoteen, joten tästä pitää Artetalle antaa tunnustusta. Sen sijaan ongelmia on ollut hyökkäämisessä ja maalinteossa. Sanoisin silti, että parempi näin päin ja ehdottomasti oikea järjestys lähteä parantamaan peliämme on mennä puolustuspeli edellä.

Ilman kritiikkiä Arteta ei kuitenkaan selviä, sillä avauskokoonpanon valinnat ovat vähintäänkin muutamissa otteluissa olleet outoja ja suorastaan surkeita. Torreira oli heti useissa Artetan ensimmäisissä otteluissa paras pelaajamme, mutta niin vain uruguaylainen on se, joka tippuu keskikentän kolmikosta penkille, vaikka Xhaka olisi oikea valinta.

Samoin koko kaudella yhden maalisyötön kasaan saaneen Özilin peluuttamista viikosta toiseen voisi miettiä uudestaan. Tehoja ei tule ylöspäin, joten olisiko kolmen keskikenttä parempi ratkaisu ilman selkeää kymppipaikkaa tai sitten kaksi kärkeä, joka tuskin silti huonontaisi puolustuspelaamista millään tapaa ottaen huomioon saksalaisen asenteen työntekoon alaspäin verrattuna esim. Martinelliin ja Lacaan.

Myös parhaan maalintekijämme Auban peluuttamista laidalle en ymmärrä, kun samaan aikaan penkillä on usein istunut joko Martinelli tai Pepe ellei jopa molemmat. Auba menee yksinkertaisesti hukkaan laidalla, vaikka sieltäkin tekee maaleja mukavan määrän. En vain näe järkeä peluuttaa yhtä maaliman parasta maailmantekijää ottelusta toiseen väärällä pelipaikalla.

Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin tyytyväinen Artetan aloitukseen seurassa ja espanjalainen on keskittynyt suurimmaksi osaksi oikeisiin asioihin. Mitään takeita menestyksestä ei tietenkään ole, mutta sanotaanko vihdoin edes pienen pientä valoa kajastavan tunnelin päässä. Se ei tietysti vielä tarkoita mitään ja tie tulee olemaan pitkä ja varmasti monin paikoin kivinenkin. Toivottavasti Arteta kuitenkin jatkaa tästä, pystyy parantamaan sekä saa aikaa ja myös rahaa käyttöön hankintoihin seuraavien siirtoikkunoiden aikana, jotta todellista kehitystä ja ehkä sitä kautta menestystäkin voisi olla mahdollisesti tiedossa tulevien kausien aikana.

Ansaittu tasapeli loistavalla taisteluilmeellä ja vieläpä lähes koko ottelu miehen vajaalla pelaten

Chelsea – Arsenal 2-2 (1-0)

Eipä ainakaan draamaa puutu näistä Chelsea kamppailuista. Toinen muutaman viikon sisään ja tapahtumia oli vähintään yhtä paljon kuin viimeksi ja jopa ehkä enemmänkin. Ja mikä tärkeintä tulos oli huomattavasti parempi ja erityisesti tapa, jolla se tuli. Luultavasti sinisten leirissä tämä tuntuu lähes tappiolta, vaikka ei sellainen pisteitä mietittäessä olekaan.

Ennakkoon ajateltuna piste Stamford Bridgeltä ei ole huono tulos ja ei etenkään nykytilanteessa. Toki sitten kääntäen voi ajatella, että viime aikoina täyden pistepotin kyseiseltä stadionilta ovat hakeneet muun muassa West Ham, Southampton ja Bournemouth. Ehkä siihen nähden voittokin olisi ollut mahdollista ottaa.

Ottelun ihan pari ensimmäistä minuuttia näyttivät positiiviselta, mutta sitten kotijoukkue otti homman haltuun ja olimme pulassa. Tämä sitten kulminoitui taas kerran tavalla, jonka olemme nähneet niin useasti ennenkin eli Mustafin täydellisellä hölmöilyllä.

Tietysti Luiz olisi voinut pelata fiksummin ja välttää punaisen, jolloin olisimme olleet sen maalin tappioasemassa, mutta emme vajaalla. Toki nopea tilanne ja ymmärrän täysin miksi yritti taklata. Sitten voikin taas kysyä tuomarien suuntaan, että eikö tämä tuplarangaistus eli rankkari ja punainen pitänyt poistua? No ilmeisesti Luizin ei tulkittu edes yrittävän palloa, vaan pelkästään kaataa Chelsea hyökkääjä. En välttämättä ole ihan samaa mieltä ja sanotaanko, että taas kerran useampi muu joukkue olisi selvinnyt rankkarilla ja keltaisella ja osa jopa ilman kumpaakaan.

Wengerin viimeisen 10 vuoden ja Emeryn aikana maali tappiolla ja miehen vajaalla vieraspelissä Chelseata vastaan olisi tarkoittanut murskalukemia taululle. Itse asiassa näin taisikin tapahtua juuri jossain Wengerin juhlapelissä ja loppulukemat olivat 5-0 tai 6-0 samalla stadionilla.

Sen sijaan eilen joukkue näytti todellista asennetta ja taisteluntahtoa alun katastrofin jälkeen. Miehen vajaalla pelattiin hyvin pallollisena ja töitä tehtiin alaspäin ihan eri intensiteetillä kuin ottelun alussa. Kauden tähän asti lähes ainoa valopilkkumme Martenelli teki huikean tasoitusosuman kuljettamalla pallon lähes läpi kentän ja viimeistelemällä kylmästi ohi maailman kalleimman maalivahdin. Taisi olla jo kauden kymmenes maali nuorelle brasilialaiselle, joka on todellakin sellainen lupaus, jota meillä ei ihan hetkeen ole ollut joukkueessa.

Tasoituksen jälkeen oli toki selvää, että Chelsea tulee vielä onnistumaan maalinteossa, joko meidän virheestä tai tuomarien avustuksella. 2-1 maali tuli myöhään ja tilanne oli heikosti puolustettu, mutta taas voisi väittää, että Abraham oli tilanteessa paitsiossa, koska peitti Lenon näkyvyyttä ja vaikeutti maalivahtimme pelaamista.

Tietysti maali hyväksyttiin ja tässä vaiheessa tunne oli jälleen niin tuttu eli äärimmäinen pettymys. Onneksi kuitenkin tällä kertaa joukkueen upea taisteluilme palkittiin lopun tasoituksella, kun kentille paluun tehnyt Bellerin onnistui tasoittamaan pari minuuttia Chelsean maalin jälkeen ja vielä lopuksi kestettiin lisäaika loppuun epätyypillisesti ilman takaiskumaalia.

Tasapeli on tällä tavalla jopa hyvä tai ainakin aivan hyväksyttävä tulos. Katsoohan tuollaista tekemistä sata kertaa mieluummin kuin sitä surffailua ja luovuttamismentaliteettia mitä on vuosikaudet joutunut todistamaan.

Silti voisi kysyä muutaman kysymyksen. Ensinnäkin miksi joukkue alkoi pelaamaan vasta ulosajon jälkeen tappioasemassa? Ja toinen vieläkin polttavampi kysymys eli kauanko ja monenko managerin pitää vielä nähdä peluuttavan Mustafia ja myös Xhakaa viikosta toiseen ennen kuin he näkevät saman, jonka suurin osa kannattajista on tiennyt jo vuosia eli kummankaan ei pitäisi olla avauksessa tai ylipäätään enää edes seurassa.

Uusi systeemi, taktiikka ja kurinalaisuus auttavat paljon, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Se ei kuitenkaan poista lähes joka pelissä tulevia maalin johtavia henkilökohtaisia virheitä kyseiseltä kaksikolta ja tällä tasolla ne vain maksavat liikaa ja lopulta tekevät mahdottomaksi juurikaan parantaa nykyisestä puhumattakaan minkään pokaaleiden voittamisesta.

Rikollista tuomaritoimintaa peli toisensa perään

Crystal Palace – Arsenal 1-1 (0-1)

Ainakin tunteet ovat palanneet Arsenalin seuraamiseen viime aikoina ja se on jo paljon, kun miettii mitä se oli useat Wengerin viime vuodet ja Emeryn viimeiset kuukaudet. Tuolloin ei jaksanut välittää oikein mistään, koska tiesi lopputuloksen olevan kuitenkin se sama pettymys tavalla tai toisella.

Arteta on saanut selkeästi pelaamiseen ryhtiä ja ennen kaikkea asennetta, jota ei vuosiin ole näkynyt. Pelaaminen ja tekeminen on todella todella kaukana valmiista tai edes hyvästä suurimman osaa otteluita, mutta muutos silti näin lyhyessä ajassa on ollut selkeästi havaittava ja positiivinen.

Tuomaritoiminta ja VAR. Nämä kaksi sen sijaan ovat niin säälittävää ja suorastaan rikollista viikosta ja pelistä toiseen, että siinä ei ole mistään huonosta tuurista kyse, vaan tietoisesta puolueellisuudesta tuomarien pomon ja muiden johtohenkilöiden toimesta.

Kuinka ihmeessä voi jokaisessa pelissä olla sama kaava eli me saamme pelin ensimmäisen varoituksen tai useamman, kuten kolme tänään, vaikka vastustaja rikkoo alkuun todella useasti ja ylipäätään ottelussa paljon enemmän. Ayew jo yksinään Crystal Palacen riveistä rikkoi ties montako kertaa ottelun alkuun, mutta ei mitään varoitukseen viittaavaakaan tuomarilta.

Ja sitten me saamme ottelun kolme ensimmäistä varoitusta sekä keltainen muutetaan VAR:lla punaiseksi. Uskomatonta ja ei todellakaan tapahdu lähes joka viikko millekään muulle joukkueelle, Liverpoolille toki, mutta päinvastoin eli eduksi. Rikollista suorastaan ja ei todellakaan muuta kuin täysin valittu linja tuomarien johdolta.

Ymmärrän Auban tilanteen mahdollistavan punaisen antamisen, mutta niin monta vastaavaa on mennyt sorrmien lävitse tällä kaudella, että miten se voi olla juuri aina me, joiden kohdalla VAR puuttuu asiaan. Cresswellin ja parinkin muun pelaajan taklaukset meitä vastaan ovat olleet vähintään yhtä punaisen arvoisia, mutta ei tuolloin ole VAR lähtenyt muuttamaan tuomarin näkemystä.

Ja entäpä ”clear ja obvious error” -kohta säännöissä. Ei varmasti ollut taas tuon mukainen, kun nauhaa piti kelailla minuuttitolkulla Craig Pawsonin johdolla, (jolla ei muuten reilu viikko sitten ollut munaa ajaa Jorginhoa ulos toisella päivänselvällä keltaisella). Niin ja se VAR ruutu tai televisio olisi ollut ihan siinä tuomarin vieressä, mutta farssi jatkuu tässäkin suhteessa kun Mike Rileyn alaiset eivät tuota mene katsomaan missään olosuhteissa.

Pelistä ei jaksa suuremmin, mutta täytyy sanoa alun olleen hyvä ja ylipäätään ensimmäiset 30 minuuttia. Johto oli ansaittu, mutta valitettavasti ainakaan vielä taso, kunto ja oikein mikään muukaan ei riitä pelaamaan hyvin kuin maksimissaan puolet ottelusta.

Tähän kun lisää Torreiran vaihdon tauolla ulos ilmeisesti loukkaantumisen takia, niin pelimme meni aivan sekaisin ja lopun hoiti sitten täysin surkea ja puolueellinen tuomaritoiminta. Torreira on täysin korvaamaton palanen keskikentällämme ja pelaamisessamme ylipäätään tällä hetkellä. Heti kun uruguaylainen otetaan pois kentältä, niin Xhaka näyttää viimeistään juuri niin surkealta kuin todellisuudessa onkin. Myös Guendouzilla on menossa erittäin vaikea vaihe ja peliesitykset ovat heikkoja viikosta toiseen, joka ei tosin ole mikään yllätys näin kokemattomalla kaverilla.

Arteta on saanut hyvää aikaan lyhyessä ajassa, mutta annettu kommentti, että Xhakan jo sovittu myynti Saksaan kaatui Mikelin takia on erittäin paha uutinen. Mitä helvettiä Artetakin näkee tuossa täydessä turhakkeessa, joka lisäksi käyttäytyy omia kannattajia kohtaan sellaisella tavalla, että minuuttikaan ei olisi kuulunut enää saada pelata tykkimiespaidassa.

Olisi myyty ihan mitä tahansa olisi saatu ja hankittu uusi mies tilalle tammikuun aikana. Olisi varmasti ollut ainut oikea ratkaisu, mutta nyt taas joudutaan jatkossakin kärsimään siitä, että yhdellä avainpaikalla pelaa täysin riittämätön ja lisäksi täysi idiootti, joka ei kunnioita seuraa tai sen kannattajia millään tapaa.

Tappio Artetan kotidebyytissä ja VAR on pilannut Valioliigan

Arsenal – Chelsea 1-2 (1-0)

Eilen pelattiin, mutta pakko siitä huolimatta aloittaa VAR -asialla. Täysi farssi koko systeemi tai oikeammin sanoen se kuinka kyseistä järjestelmää käytetään Valioliigassa tuomarien pomon Mike Rileyn johdolla. Ei missään muissa sarjoissa tai europeleissä tule koko ajan vastaavia tuomioita ja oikeusmurhia, joita nähdään lähes joka ottelussa Valioliigassa. Ja vähemmän yllättäen hyötyjä on aina sama joukkue eli Liverpool, kuten eilenkin pariin kertaan.

Ei siinä paljoa jätetä mahdollisuuksia vastustajille, kun Liverpool on ollut kauden paras joukkue, mutta sen lisäksi lähes kaikki vastustajien maalit hylätään jollain keksityllä tavalla tai sitten Kloppin joukkueelle saadaan se maali väkisin joko rankkarin tai muun tuomion avulla.

Verrataanpa esim. Liverpoolin saamaa kohtelua VAR:lla meidän saamaan. Ihan muutamia tilanteita ulkomuistista tältä kaudelta. Kaksi loppuhetkien pilkkua Manen sukelluksista Anfieldillä Leicesteriä ja Tottenhamia vastaan, eikä puhettakaan VAR:n korjaavan tuomarien vääriä ratkaisuja.

Entäpä sitten meidän pilkkutilanteet? Sheffield Unitedia vastaan Sokratista revitään paidasta vähintään yhtä paljon, jollaisesta tilanteesta Liverpool sai pilkun meitä vastaan Anfieldillä. Ei puhettakaan videon tarkastelusta ja tuomion korjaamisesta. Sitten Saka saa kortin sukeltamisesta, vaikka kontakti selkeä. Eipä VAR muuta tätäkään tuomiota miksikään.

Entäpä sitten, kun Zaha hakee kontaktia Chambersiiin ja tuomari antaa englantilaiselle kortin filmaamisesta? Tällä kertaa toki VAR puuttuu tilanteeseen ja muuttaa tuomarin alkuperäisen näkemyksen ja vie pallon pilkulle.

Sitten toisen tyylisistä tilanteista vielä pari esimerkkiä. Crystal Palacen kulmasta tekemä maali hylätään VAR:n toimesta, kun Lovren heittäytyy turvalleen pienestä hipaisusta. Entäpä sitten meidän pelissä, kun Sokratis tekee täysin hyvän voittomaalin ottelun 85. minuutilla Crystal Palacea vastaan ottelussa, jossa jo aiemmin Zahan saama keltainen kortti on videoita kelaamalla vaihdettu rankkariksi. No kuvan mukaan Chambersia jos jotain rikotaan pariiniin otteeseen tilanteessa ja yksikään vierasjoukkueen pelaaja ei edes protestoi Sokratiksen maalia, mutta niin vain VAR vie voitto-osuman ja kaksi pistettä, vaikka kukaan ei edelleenkään tiedä syytä maalin hylkäämiseen.

Tämä Valioliigan tapa käyttää videotuomarointia näin surkeasti vie pelistä kaiken uskottavuuden. Kuinka voi olla mahdollista, että edes videoita katsomalla suurinta osaa tuomioista ei saada oikein ja sitten taas välillä katsotaan jotain tilanteita, kun toinen tai paljon selkeämpi jää täysin huomioitta tai ratkaisut samanlaisissa tilanteissa voivat olla täysin päinvastaisia.

Säälittävää, pilaa ja on jo pilannut pelin pahasti. Kukaan ei uskalla enää juhlia maalia oli sitten paikan päällä tai katsoi television välityksellä ja eikö se maalien spontaani juhliminen ole juuri kannattamisen tärkeimpiä asioita.

Eiliseen peliin. Karmea lopputulos, ei niinkään numeroiden valossa, vaan kuinka ottelu lopulta päättyi. Ja taas tuomaritoiminta ja VAR antoi enemmän kuin vähän puheenaihetta. Guendouzin repäisy avausjaksolla olisi voinut johtaa vapariin tai jopa pilkkuun ja ulosajoon, mutta tästä huolimatta olimme se taas enemmän kärsivä osapuoli, kun koko ottelun tapahtumat katsotaan.

Ensin Jorginho selviää ilman toista keltaista täysin selvästä lapun arvoisesta virheestä. Perään sama mies repii Torreiraa boksissa ilman vihellystä tai videon tutkintaa ja tasoittaa pelin. Toki tilanteessa suurin syy oli Lenon karmea virhearviointi, mutta ei se sitä poista, että ulosajon ansainneen miehen ei pitäisi voida maalia tehdä tai sitä, että VAR olisi tämänkin maalin hylännyt jos kentällä olisi ollut Liverpool.

Sitten enemmän itse meidän peliesitykseen, joka etenkin ensimmäisen jakson oli todella hyvä ja ehkä parasta koko kaudella. Chelsea oli todella ahdingossa suurimman osan avauspuolikkaasta ja 1-0 lukemat olivat sen mukaan jopa alakanttiin mitä kentällä tapahtui.

Prässipelimme toimi paljon paremmin kuin mitä voi muistaa ja samoin etäisyydet hyökkäyksen ja puolustuksen osalta olivat pitkästä aikaa kunnossa. Myös asenne ja työmoraali puolustamiseen olivat aivan eri planeetalta kuin mitä suurimmaksi osaksi on nähty viimeisen yli 10 vuoden aikana. Ei liene sattumaa, että keskikentällä ei ollut Xhakaa, vaan Torreira ja Guendouzi.

Pelaajista puhuttaessa Torreira jatkoi loistavia otteitaan ja voi vain kysyä, että mitä Emery oikein mietti penkittäessään miestä tai harvoin kentälle päästäessään peluuttaessa kymppipaikalla. Özil pelasi toisen hyvän ottelun peräkkäin, joka lienee enemmän kuin moneen vuoteen. Myös paljon ja aiheesta parjattu Luiz oli hyvä, ellei loistava vanhaa seuraansa vastaan. Auba maalin lisäksi teki hurjan määrän töitä alaspäin auttaen väärällä paikalla pelaavaa Sakaa, joka vielä lopussa kärsi jonkin asteisesta loukkaantumisesta tai ainakin krampista.

Chelsean taktisen vaihdoksen myötä ja meidän väsymisen myötä toinen jakso oli enemmän tai vähemmän vierasjoukkueen hallintaa, vaikka edelleenkään ennen tasoitusta se ei kovin vaarallisille maalintekopaikoille päässyt.

Ottaen huomioon Chambersin loukkaantumisen jälkeen, että laitapakkeina pelasivat 2. ja 3. vaihtoehdot ja toppareina ehkä kolmos- ja vitosvaihtoehdot ei ehkä kovin paljoa enempää voi vaatia. Puhumattakaan siitä, että Artetalla ei montaa päivää ja etenkään harjoitusta ole ollut aikaa ajaa sisään pelisysteemiään. Silti vähänkään parempi ja fiksumpi pelaaja kuin Mustafi olisi estänyt Chelsean voittomaalin jo rikkomalla puolessa kentässä tai sitten puolustamalla paljon lähempää ja paremmin maalin edessä.

Tietysti tappio harmittaa ja erityisesti tällä tavalla, mutta isossa kuvassa tämä ei ole se tappio, josta olisin erityisen huolissani. Ottaen lähtökohdat ja peliesityksen huomioon olisi lopputulos yhtä hyvin voinut olla kotivoitto. Tosiasia on, että kunhan ei tiputa niin liigapelit ovat enemmän tai vähemmän uuden systeemin ja pelaajien testaamista loppukauden osalta.

FA Cup ja Eurooppa-liiga sen sijaan tarjoavat mahdollisuudet pokaaliin, vaikka niissäkin saumat nykytilanteessa voittoon ovat todella pienet. Ei muuta kuin mielenkiinnolla seuraavaa ottelua kohden ja sitähän ei tarvitse odottaa kauaa, kun uuden vuoden ensimmäisenä päivänä kylään saapuu Manchester United.

Mikel Arteta

Vihdoinkin päätös on tehty. Se on ainakin positiivista jos sellaista yrittää etsimällä etsiä koko seuran tilanteesta. Sitten voikin jo kysyä, että miksi valinta kesti näin kauan? Jos Arteta oli ykkösvaihtoehto, niin miksi homma kesti näin kauan? Ei mitään järkeä, sillä espanjalainen oli kuitenkin saatavilla, koska Guardiola ei missään vaiheessa ole halunnut estää kakkosmiehensä urakehitystä.

Omalta kohdaltani Arteta ei ollut suosikkien joukossa haettaessa Wengerin korvaajaa, eikä edes nyt kun viimeisimpänä haettiin Emeryn paikalle uutta kaveria. Tämä ei tietysti vielä tarkoita mitään. Enemmän kuitenkin epäilyttää seurajohtomme ja omistajien kyky ylipäätään saada mitään isoja päätöksiä oikein, joten jo siltäkin kantilta Artetan palkkaaminen mietityttää.

Toisaalta taas itselläni ei ole mitään Artetaa vastaan henkilönä ja pelaajana mies oli kokenut sekä toimi useammassa joukkueessa kapteenina. Tältä kantilta uusi päävalmentajamme oli ja on arvostettu kanssapelaajien keskuudessa.

Toki hyppy pelaajasta tai edes apuvalmentajasta päävalmentajan saappaisiin on suuri ja vielä suuremmaksi sen tekee se fakta, että seuramme on sekaisin kuin seinäkello lähes kaikilla osa-alueilla. En tiedä edes tajuaako Arteta kuinka sekaisin seura ja joukkue on tai kuinka suuri ero on tällä hetkellä valmentaa Manchester Cityssä Guardiolan mestarijoukkuetta verrattuna meidän viittä vaille putoamistaistelussa olevaan joukkueeseen. No ainakin nopeasti se tulee käymään selväksi ja toki Mikel sai seurata pelimme aneemisuutta aitiopaikalta Emiratesilla viime viikonloppuna.

Omat pelkoni Artetan suhteen ovat, että miehen pelifilosofia on liian samanalainen kuin Wengerillä ja Emeryllä eli mennään hyökkäys edellä ja tarkoitus on voittaa 5-4 sen sijaan, että viimein laitettaisiin koko joukkueen puolustuspelaaminen kuntoon ja lähdettäisiin siitä sitten rakentamaan eteenpäin.

Nimittäin parannusta toki voi tulla jonkin verran jos hyökkäyspeliä parantaa, mutta puolustaminen on se ylivoimaisesti suurin ongelma ja tällä en tarkoita pelkästään puolustuslinjaa, vaan myös keskikenttää ja ihan hyökkäävien pelaajien prässi- ja puolustusasennetta.

Hyökkäyspelin parantaminen tuo lisää pisteitä, mutta voittaaksemme pokaaleita joskus tulevaisuudessa on omiin menevien määrää saatava aivan merkittävästi vähennettyä. Ainakin itse olisin tämän saavuttaakseni valmis tinkimään niin sanotusta hienosta hyökkäävästä pelitavasta, jota ei muutenkaan ole nähty vuosikausiin.

Joka tapauksessa Arteta ansaitsee mahdollisuuden ja toivottavasti entinen kapteenimme on niin hyvä kuin Guardiola on useaan otteeseen sanonut. Eilen seuran virallisilla sivuilla julkaistu ensimmäinen haastattelu Artetalta oli ainakin positiivinen. Se antoi uskoa, että mies saattaa olla valmis tähän tajuttoman kokoiseen työsarkaan, vaikka aiempaa kokemusta suoraan ykkösvalmentajan paikalta ei olekaan.

Kautemme on siinä pisteessä, että liigassa ei ole mitään pelattavaa jos nyt pysymme putoamisviivan yläpuolelle. Tässä suhteessa Artetalla on hyvä tilanne ajaa sisään omaa pelifilosofiaan, kun kukaan ei voi realistisesti odottaa paikkaa neljän joukkoon. Eurooppa-liigassa ja FA Cupissa olisi tietenkin mukava voittaa pokaali, mutta katsoen joukkueen tämän hetken tilaa ja peliesityksiä ei tuo millään tapaa ole realistinen vaihtoehto.

Näin ollen voikin sanoa, että Arteta saa nyt noin seitsemän kuukauden pre-seasonin valmistautua ensi kauteen. Eikä välttämättä olisi ensi kauden osalta ollenkaan huono asia jos emme olisi mukana Eurooppa-liigassakaan, vaan voisimme keskittyä pelkästään Valioliigaan kerran viikossa sekä FA- ja Liigacupiin.

No nämä ovat vielä kaukaisia asioita ja ihan ensimmäisenä vuorossa on jo vajaan kahden tunnin kuluttua Everton Goodison Parkilla. Ilmeisesti Freddie on vielä tämän pelin vetovastuussa ja Arteta ainoastaan seuraa
tapahtumia katsomon puolelta. Saa nähdä riittääkö tämä vielä saamaan aikaan minkäänlaista ryhtiliikettä?

Emery ulos ja Freddie sisään tilapäisesti managerin paikalle

Norwich – Arsenal 2-2 (2-1)

Emeryn potkut. Tämä oli ainoa oikea ratkaisu, vaikkakin tuli liian myöhään. Joidenkin mielestä viikkoja, toisten kuukausia ja itsekin olin jo Eurooppa-liigan finaalin jälkeen sitä mieltä, että Emery ei vain ole oikea mies johdattamaan meitä takaisin menestyksen polulle. Silti ymmärsin miksi aikaa annettiin vielä enemmän kuin yksi ainut kausi. Valitettavasti vain tuo oli taas kerran seurajohdoltamme ja/tai omistajaltamme väärä ratkaisu.

Itselläni ei ole mitään Emeryä vastaan henkilönä. Baski alusta asti yritti puhua rohkeasti englantia lehdistötilaisuuksissa ja haastatteluissa, vaikka kielitaidon puute oli täysin selkeää. Emery ei myöskään missään vaiheessa syyttänyt heikoista tuloksista loukkaantumisia, tuomareita, kenttäolosuhteita, rahaa tai jopa omia kannattajia, kuten edeltäjänsä aivan liian usein teki. Tästä ehdottomasti pisteet Emerylle.

Tulokset ja joukkueen peliesitykset jättivät kuitenkin paljon toivomisen varaa. Kaikki meni vain huonompaan suuntaan mitä pidempään Emery seurassa oli. Alussa oli nähtävissä selkeää kehitystä, mutta mitä pidemmälle viime kausi eteni sitä enemmän alkovati peliesitykset ja tulokset heikkenemään.

Emery varmasti yritti parhaansa, mutta ei vain sopeutunut Valioliigaan ja sen vaatimuksiin, ei osannut valita parasta saatavilla olevaa kokoonpanoa, vaan peluutti aivan liikaa pelaajia, joilla ei olisi pitänyt olla enää mitään asiaa olla ylipäätään joukkueessa. Xhaka tästä pahin esimerkki puhumattakaan lisäksi valinnasta kapteeniksi ja siitä lähes välittömästi seuranneesta kaaoksesta.

Joukkueelta puuttui oma selkeä pelitapa täysin Emeryn aikana. Hyvää oli reagoiminen vastustajan mukaan, sillä Wenger ei tuota käytännössä tehnyt koskaan. Silti varsinkin peleissä heikompia vastustajia vastaan meillä pitäisi olla selkeä oma pelitapa, eikä se että pelaamisemme perustuu täysin siihen mitä joku Southampton tai Watford mahdollisesti tekee omassa pelaamisessaan.

Emery ei myöskään saanut puolustuspeliin mitään tolkkua, vaan se oli ajoittain jopa hirveämpää katseltavaa kuin Wengerin aikana ja sen ei pitäisi olla millään mittapuulla mahdollista jos valmentajana omaat CV:n, jossa on muun muassa kolme Eurooppa-liigan voittoa.

Kiteytettynä Emery oli todella tukalassa paikassa, sillä Wenger ja seurajohto olivat antaneet seuran ja joukkueen heikentyä yli 10 vuoden ajan putkeen tekemättä korjausliikkeitä. Silti baski teki liikaa virheitä, jotka olivat ainoastaan miehen omaa syytä. Ehkä myös Valioliiga yllätti miehen, kuten on käynyt niin monelle muullekin valmentajalle.

Ljungbergin nosto tilapäismanageriksi. Tämä oli odotettu veto, kun uutta ykkösvaihtoa ei ole saatu hankittua, vaikka katsoen joukkueen otteita viimeisten kuukausien ajan olisi siihen kyvykkään seurajohdon voinut luulla pystyvän. No kaikki toki tietävät, että tuollaista meillä ei ole ollut todella pitkään aikaan.

En usko, että Freddie on harkinnassa pysyväksi ykkösvaihtoehdoksi, sillä kokemus ei riitä millään tapaa. Samoin Manun norski pelleilystä muutaman häntäpään joukkueen kukistamisen ja siitä seuranneen kolmen ja puolen vuoden sopimustarjouksesta on toivottavasti otettu opiksi. Tietysti ei olisi mitään sitä vastaan jos tilaipäismanagerimme olisi uusi Guardiola, mutta todellisuus lienee tässä tapauksessa haaveita karumpaa.

Tiedän ettei parin päivän valmistautumisaika Freddielle ensimmäiseen otteluun riitä mihinkään ja sen perusteella ei voi odottaa joukkueelta uutta taktiikkaa, pelitapaa tai ylipäätään käytännössä mitään oli sitten kyse ryhmityksestä tai pelinavaamisesta. Nämä asiat ottavat paljon enemmän aikaa toimiakseen edes kohtalaisesti.

Se kuitenkin mitä odotin ja suorastaan vaadin oli, että oikeat pelaajat olisi valittu avaukseen. Ja mikä olikaan tulos. Kokoonpano oli yhtä huono ellei huonompi kuin Emeryn valitsemat. Mustafi oli kaivettu naftaliinista avaukseen Xhakan kaveriksi sekä Kolasinac avasi ennen Tierneyta. En vain ymmärrä ja lisäksi Özilin peluuttaminen on enemmän kuin kyseenalaista samoin kuin Willockin ja eikö Pepen nyt sentään joskus pitäisi mahtua pelaamaan edes vaihdosta. Ja tietysti se joukkueen ainut puolustava keskikenttä Torreiran muodossa aloitti taas penkiltä, vaikka keskikenttämme puolustussuuntaan on liigan heikoin.

On aivan liian aikaista sanoa mitään Freddien tavoittelemasta pelitavasta tai mahdollisesti tulevista muutoksista esim. ryhmityksessä. Silti tämä Norwich peli tai siis tuo avauskokoonpano oli itselleni suuren suuri pettymys, eikä anna kovin suurta luottoa tulevaan.

Seuraavassa pelissä Torreiran on pakko olla kentällä Xhakan paikalla tai muuten ongelmat ovat juuri samat kuin Emeryn aikana ja on ihan turha edes yrittää lähteä rakentamaan mitään jos yhdellä tärkeimmällä paikalla pelaa ottelusta toiseen Xhakan tasoinen pelaaja, joka ei edes arvostanut saamaansa kapteeninnauhaa ja naureskelee kotitappion jälkeen vierasjoukkueen pelaajien kanssa heti kun on päässyt takaisin avaukseen.

En tiedä, mutta jotenkin alkaa vain loppua se vähäinenkin usko paremmasta ja siitä, että kukaan seurassa osaisi tai haluaisi tehdä hommansa edes tyydyttävällä tasolla.

Muut seurat toimivat ja meillä ei perinteisesti muutoksia osata tai haluta tehdä

Paljon on taas tapahtunut viime päivityksen jälkeen. Leicesterissä tuli peli nähtyä ja tulos oli juuri sellainen, jonka pystyi veikkaamaan ennen ottelua. Todellisuudessa jopa monet pelkäsivät pahempia lukemia ennakkoon, mutta 2-0 ei ole sentään mitään tennikseen viittaavaa.

Paikan päällä nähtynä ottelu tulee aina arvioitua eri lailla kuin tv:stä katsottuna. Silti sanoisin, että esityksenä parin viikon takainen ei ollut huonoimmasta päästä, vaan ennemminkin paremmasta puhuttaessa tämän tai viime kauden lopun vieraspeleistä liigassa.

Eihän se paljoa toki lämmitä, kun tappio tulee parilla maalilla ja et onnistu ainuttakaan maalia tekemään. Silti Emeryn taktiikka oli ihan järkevä ottaen huomioon Leicesterin olevan liigan kuumin joukkue Liverpoolin ohella tällä hetkellä. Toki Tiernyn penkitystä oli vaikea tajuta ja samoin Pepe olisi ehkä voinut olla avauksessa tai vähintäänkin olisi pitänyt ottaa kentälle aikaisemmin, viimeistään heti Vardyn tekemän avausmaalin jälkeen.

Kokonaisuutena vaikka paremmin ehkä pelasimmekin kuin monessa muussa vieraspelissä, niin Leicester ansaitsi voiton, sillä se loi enemmän paikkoja, hallitsi suuremman osan pelistä ja vaikutti jotenkin koko ajan olevan se todennäköisempi voittaja ottelussa.

Vaikea nähdä Emeryn olevan enää kauaa managerimme, kun ns. paremmillakaan esityksillä pistesaldo ei kasva edes tasurin verran.

Toki surkea ja ainoastaan rahasta välittävä omistajamme antaa alisuorittaville managereille aivan liikaa aikaa, kuten Wengerin kanssa todistettiin ja nyt ilmeisesti Emeryn, vaikka tietysti puhutaan aivan eri mittakaavoista ajallisesti.

Silti muut seurat toimivat ja hakevat muutosta, kuten loskanvalkea naapurimme. Pochettino sai lähteä, kun tulokset viime keväästä asti liigassa ovat olleet heikkoja. Ja potkut siitä huolimatta, että joukkue pelasi kuitenkin Mestareiden liigan finaalissa muutamia kuukausia sitten.

Edellisellä en tarkoita, että meidän olisi pitänyt palkata Mourinho, jota huhuttiin melko voimakkaastikin yhdessä välissä. Olen tyytyväinen, että portugalilainen väistettiin, koska en usko miehen muuttuneen, vaikka kuinka vakuuttelee mediassa.

Muutos olisi kuitenkin se, joka olisi pitänyt tehdä myös Pohjois-Lontoon punavalkoisella puolella managerin suhteen tämän maaottelutauon aikana. Tulokset, esityksemme, taktiikat, Xhaka, Özil ja niin moni asia on sekaisin, että on mahdotonta uskoa enää Emeryn saavan niitä korjattua. Ei ainakaan sille tasolle, että taistelisimme muutaman vuoden päästä jopa mestaruudesta tai Mestareiden liigan voitosta ja tämän kuitenkin pitäisi olla se taso, johon pyritään.

Viimeisin liigavoittomme on yli puolentoista kuukauden takaa, taisi olla Bournemouth kotona 1-0 jos oikein muistan. Tänään on kyseessä kotipeli surkeassa vireessä olevaa Southamptonia vastaan. Jos tätä ei pystytä voittamaan, niin on hyvin vaikea nähdä minkä joukkueen ylipäätään pystyisimme enää Emeryn johdolla kaatamaan liigassa.

Merkittäviä loukkaantumisia ei pitäisi olla. Ceballos taitaa olla sivussa takareisivamman takia ensi kuun puoleen väliin asti vähintään, mutta muuten sairaslistan pitäisi olla tyhjä. Näin ollen selityksenä ei voi olla loukkaantumiset. Toki Emery ei näillä ole koskaan ennenkään heikkoja tuloksia selitellyt, toisin kuin edeltäjänsä alituiseen teki.

Paljon huolestuttavampi oli taas lehdistötilaisuuden kommentti Xhakasta. Tämän mukaan sveitsiläinen saattaa tehdä tänään paluun kokoonpanoon ja jopa avaukseen tietäen Emeryn sokean pisteen Xhakan suhteen. Entisen kapteenimme ei pitäisi koskaan enää pelata minuuttiakaan käytöksensä seurauksena ja varsinkaan kun ei edes tajunnut tai halunnut pahoitella asiaa. Sitä surkeaa monta päivää tapahtuman jälkeen julkaistua lausuntoa ei todellakaan voi laskea anteeksipyynnöksi.

Täytyy toivoa Emeryn lausunnon olleen enemmän sanahelinää kuin todellisuutta. Ei kai Emery ole niin typerä, että laittaa Xhakan kentälle, kun muutenkin ongelmia on enemmän kuin tarpeeksi. No ainakin mielenkiintoista nähdä jos sveitsiläinen pelaa ja tulos on taas kerran jotain muuta kuin voitto. Ei välttämättä Xhaka ole enää ainut joka saa suoraa palautetta katsomosta.