Realismia haamulistan sijaan

Eilen oli kesän ensimmäisen haamulistan aika, jossa mietittiin mahdollisia vahvistuksia joukkueeseen. Haamulista on kuitenkin suurimmaksi osaksi täyttää huuhaata, kuten lähes kaikki siirtohuhut. Edelliset kesät, siirtoikkunat ja vuodet ovat opettaneet, että paljoa ei kannata odottaa ja siltikin yleensä joutuu katkerasti pettymään kesän lopulliseen saldoon.

Tänä kesänä tuskin ketään huippupelaajaa tai edes avainpelaajaa menetetään ja syy on se, että kaikki on käytännössä jo myyty edellisten kausien aikana. Lähtijöiden uskoisin löytyvän aika pitkälle listasta Sagna, Coquelin, Vermaelen ja Djourou jos puhutaan pelaajista, joilla voisi olla käyttöä ainakin rotaatiossa ellei ihan avauksessa asti.

Edellisen listan lisäksi toiveissa olisi tietysti päästä eroon ainakin Fabianskista, Santosista, Denilsonista, Rosickysta, Gervinhosta, Parkista, Chamakhista ja Bendtnerista. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että myynti tai edes ilmaisen siirron antaminen näille pelaajille ei onnistu. Suurin osa tuleekin mitä todennäköisimmin roikkumaan sopimuksensa loppuun seuran kirjoilla ja nostamaan täysin ylimitoitettua palkkaansa. Parhaassakin tapauksessa siirrot ovat vain lainoja, joissa palkkakustannuksista suurin osa maksetaan edelleen Arsenalin kassasta.

Varmoja lähtijöitä ymmärtääkseni ovat Arshavin ja Squillaci sopimusten loputtua. Lisäksi olen ollut siinä uskossa, että myös Fabianskin pahvi olisi loppumassa, mutta valitettavasti mitään varmistusta tästä ei ole tullut. Ei kai vain jatkosopimusta olla tekemässä tai pahimmassa tapauksessa jo tehty. Mitään uutista ei virallisilla sivuilla ole ollut, mutta se ei tarkoita vielä mitään tuntien seuran tiedotuspolitiikan. Myös Frimpongin sopimus saattaa olla umpeutumassa, mutta tämäkin on hiukan hämärän peitossa onko asia todella näin.

Palkkabudjetti on tällä hetkellä aivan liian suuri joukkueen tasoon verrattuna ja tämä on todellinen ongelma. Esim. Tottenham maksaa viikossa yli miljoonan vähemmän palkkoja, joka tekee vuodessa lähemmäs 60 miljoonan punnan eron ja tasoero ei todellakaan ole tätä luokkaa sarjataulukossa. Tilanne saattaa tulevaisuudessa parantua, mutta tällä hetkellä turhien ja täysin hyödyttömien pelaajien lista on aivan liian pitkä ja mitään muuta ratkaisua ei ole kuin maksaa kiltisti palkkaa pelaajille sopimuksien loppuun saakka, koska ottajia ei yksinkertaisesti ole ja pelaajat mieluummin istuvat katsomossa kuin siirtyvät muualle ja alentavat palkkaansa.

Myynneistä puhuttaessa Wilshere, Koscielny ja Cazorla ovat tietysti nimiä, jotka ovat liipaisimella jos tänäkin vuonna pitää saada kunnolla rahaa sisään pelaajakaupoilla, sillä Sagnan, Vermaelenin ja Coquelinin myynneillä ei kassaan vielä paljoa yli 10 miljoonaa kilahda. Yhdenkin myynti ensin mainitusta kolmikosta olisi aivan suoranaista v*ttuilua kannattajille, mutta ei toisaalta yllättäisi yhtään.

Hankintapuolella en usko minkään suuremmin muuttuvan. Wenger varmaan pitää kiinni periaatteistaan ja maksaa maksimissaan pelaajasta sen reilun 10 miljoonaa. Tällä ei vain valitettavasti saa enää aivan huippuluokkaa noin yleisesti ottaen, vaikka tietysti välillä voi löytyä aivan erinomaisia pelaajia lähes ilmaiseksikin. Nämä ovat kuitenkin enemmän poikkeus kuin sääntö, jonka varaan joukkuetta ei voi saatikka kannatta edes yrittää rakentaa.

Veikkaan kesän saldoksi jäävän kolme hankintaa vähän tietysti riippuen ennen kaikkea myyntien määrästä. Sanogo vaikuttaisi olevan aika varma tulija ja mies on niin tyypillinen hankinta Wengerille kuin vain voi olla. Sanogo kakkoshyökkääjäksi ja lisäksi keskikentälle Ranskasta joku tuntemattomuus toivotaan toivotaan tyylillä ja sitten kolmas hankinta on riippuvainen siitä mille pelipaikoille myynnit tällä kertaa osuvat.

Tämä artikkeli on aika samoilla linjoilla kuin itse olen tämän(kin) kesän suhteen. Ei mitään positiivista luettavaa, mutta aika realistisen tuntuista ottaen huomioon aiemmat vuodet ja tapahtumat. Tietysti muutosta siirtopolitiikkaan ja toimintatapoihin saa toivoa, mutta kuinka todennäköisesti se tapahtuu tänä kesänä on aivan toinen juttu.