2/3-kausirutina

Tänään on luvassa jotain muuta kuin perinteinen päivitys. Pidemmittä puheenvuoroitta annetaan estradi Eerolle.  

Tämän kevään liigamestaruuskamppailusta uhkaa tulla tasaväkisin pitkään aikaan ja kaikeksi onneksi meilläkin on siinä vielä sanamme sanottavana. Ennen kuin mennään loppukauden ennustukseen, katsotaan ensin, miten tähän asti pelatut vertautuvat viime kauden vastaaviin.

Kuten arvattavissa oli, saatiin tammikuun otteluissa kurottua kiinni vuoden vaihteessa ollutta 3 pisteen takamatkaa. Voitot Villasta ja Fulhamista merkitsivät sitä, että tällä hetkellä ollaan jo 1 piste viimevuotista edellä eli samalla tahdilla viimekautisilla tuloksilla oltaisiin päätymässä 74-75 pisteeseen. Viime kaudella tuolla pistemäärällä taisteltiin 3. sijasta, mutta sarjan ollessa nyt kärjen osalta paljon tasaisempi, se tuskin tulisi riittämään 5. sijaa korkeammalle.

Jos kuitenkin unohdetaan viime kauden tulokset ja tarkastellaan tämän kauden tuloksia, niin huomataan, että Arsenal on Villa-avaustappiota lukuun ottamatta noudattanut hyvinkin tarkasti seuraavaa kaavaa, joka perustuu viime kauden liigasijoituksiin:

– ’isommille’ (sijat 1-3 eli ManU, ManC ja Chelsea) hävitään vieraissa, kotona tasuri

– ’vertaisten’ (sijat 5-7 eli Spurs, Everton ja Liverpool) kanssa pelataan tasaisesti eli joko 2 tasuria tai voitto kotona ja tappio vieraissa

– ’hieman huonommat’ (sijat 8-9 eli WBA ja Swansea) voitetaan kotona ja vieraissa tasuri

– ’selvästi huonommat’ (sijat 10-20) voitetaan sekä kotona että vieraissa

Viime vuoteen verrattuna tähän toki on tullut se muutos, että ManU ja Liverpool ovat sijoituksissa vaihtaneet paikkaa keskenään ja Southampton on nyt kahdeksas ja Swansea kymmenes tätä kirjoitettaessa. Eli vierastasurit WBA:ta ja Southamptonia vastaan ovat olleet jokseenkin odotettuja. Huonommat on kuitenkin voitettu kovalla prosentilla ja isompia vastaan ei pärjätä edelleenkään.

Vertaisista on siis Liverpoolin kanssa jo tasattu pisteet 3-3, Spursia johdetaan kotiottelun jälkeen 3-0 ja Evertonin kanssa tilanne on 1-1. Nyt jos mentäisiin kaavan mukaan, vieraissa Evertonia vastaan tulisi tasuri ja Spursille hävittäisiin. Tähän viimeiseen kuitenkin ennustan rutopistisesti, että tulee tasuri. Luonnollisesti Chelseaa vastaan vieraissa hävittäneen ja Cityä vastaan kotona tullee tasuri ja kaikki muut pelit voitettaneen. Vielä sarjaohjelman muotoon puettuna ennuste on siis seuraava:

Sunderland (h) 3

Stoke (a) 3

Swansea (h) 3

Spurs (a) 1

Chelsea (a) 0

City (h) 1

Everton (a) 1

West Ham (h) 3

Hull (a) 3

Newcastle (h) 3

WBA (h) 3

Norwich (a) 3

Yhteensä tämä tuottaisi 27 pistettä lisää eli loppusaldo olisi 83 pistettä. Jos muutkin joukkueet pelaisivat loppukauden samantasoisia joukkueita vastaan samalla menestyksellä kuin tähän asti, lopputilanne tulisi olemaan seuraava:

Chelsea 89

ManC 85

Arsenal 83

Liverpool 77

Spurs 75

Everton 67

ManU 66

Chelsealle ei näyttäisi loppukaudesta olevan tulossa muita pistemenetyksiä kuin vierastasurit Swanseassa ja Liverpoolissa. Cityllä on vielä jäljellä 4 pahaa vierasmatsia Manua, Arsenalia. Liverpoolia ja Evertonia vastaan, joista kustakin on budjetoitu tasuri. Poolilla on puolestaan vielä kotiottelut Spursia, Cityä ja Chelseaa vastaan sekä lisäksi vielä kinkkiset vieraspelit Sotonia, Manua ja West Hamia vastaan, joten heille mestaruus vaatisi kyllä täydellistä onnistumista lopuissa otteluissa. Meillä on kuitenkin vielä kaikki sikäli omissa jaloissa, että esim. Chelsea-tappion kääntyminen voitoksi tietäisi mestaruuden ratkeamista maalierolla. Ja voitto lisäksi Citystä tietäisi melko varmasti mestaruutta. Mutta arvioisin, että vähintään 4 pistettä täytyy noista kärkikamppailuista saada, mikäli mielitään mestaruutta.

Miksi sitten tuo saldo kovemmissa otteluissa on ollut niin heikko? Tein pientä analyysiä pistemenetyksiin tällä kaudella johtaneista otteluista kokoonpanon osalta. Liigassa niitä on 17.2. mennessä kertynyt yhteensä 9 kappaletta: tappiot Villalle (h), Manulle (a), Citylle (a) ja Poolille (a) sekä tasurit WBA:n (a), Evertonin (h), Chelsean (h), Sotonin (a) ja Manun (h) kanssa.

Oman teoriani mukaan yksi avaintekijöistä on puolustuksen permanentti, ts. maalivahti + 4 puolustajaa. Jos nämä saavat pelata parhaassa mahdollisessa kokoonpanossa, ollaan jo lähellä voittoa.  Omasta mielestäni tällä hetkellä paras puolustuksemme on Szczesny, Gibbs, Koscielny, Mertesacker ja Sagna.

Jos huomioidaan avausmiehistön lisäksi mahdolliset punaiset kortit tai loukkaantumiset, niin yllä mainituissa otteluissa kyseinen permanentti on pelannut vain kerran, joka oli juuri viimeisin Manu-ottelu. Gibbs on ollut poissa tai poistunut pelistä 4 kertaa, Kos 3 kertaa, Sagna 2 kertaa ja Merte kerran. Neljää tappiopeliä yhdistää se, että niistä kolmessa on puuttunut Gibbs ja yhdessä Merte. Tästä voisi vetää sen johtopäätöksen, että Merte ja Gibbs ovat olleet meille täysin korvaamattomia.

Koska tuo Manu-kotipeli jäi kuitenkin voittamatta, testataan vielä toistakin teoriaa. Nimittäin tuloksen oltua maaliton kääntyy katse väkisinkin hyökkäyksen tehottomuuteen. Muidenkin esille nostama ajatus on, että ilman laitureita emme kykene maalintekoon vähänkään paremmin puolustavia joukkueita vastaan. Jos katsotaan noita 9 pistemenetyksiin johtanutta ottelua, niin ainoastaan KOLMESSA niistä (Villa, City ja Chelsea) meillä on ollut edes YKSI laituri (Theo) avauksessa. Podolski ei ollut näissä yhdessäkään avauksessa. Ox oli kylläkin avauksessa Villaa ja Poolia vastaan, mutta on pelaajana vielä raakile ja paikkansa kentälläkin vielä epäselvä (laita/keskusta).

Eli katson että seuraavat väittämät ovat ainakin suurella todennäköisyydellä lähellä totuutta:

– pärjätäksemme kovissa peleissä täytyy meillä olla paras puolustuskalusto kentällä. Yhdenkin puuttuminen lisää tasapeliriskiä ja jos tuo yksi on Merte tai Gibbs, tiedossa on lähes varmasti tappio. Verma voi korvata hyvänä päivänä Kosin, mutta ei Merteä. Monreal ei myöskään voi korvata Gibbsiä.

– jotta maalinteko onnistuisi, kentällä pitäisi olla vähintään yksi tai mielellään kaksi laituria. Molempien puuttuminen johtaa lähes varmasti tappioon tai tuo korkeintaan maalittoman tasapelin.

Näillä perusteilla väittäisin, että paras mahdollinen kokoonpano nykyisellä rosterilla olisi: Szczesny – Gibbs, Kos, Merte, Sagna – Flamini, Ramsey, Özil – Podolski, Giroud, Walcott. Luonnollisesti Theon ja Rambon ollessa loukkaantuneena meillä on edessä vakava ongelma maalis-huhtikuun 4 perättäisessä kovassa pelissä.

Wilshere voisi mielestäni teoriassa korvata Rambon, mutta Jackin viimeaikaiset esitykset eivät valitettavasti ole olleet kovin vakuuttavia. Theoa ei pysty korvaamaan kukaan, ellei Ox nyt sitten äidy aivan hurjaan iskuun loppukaudesta. Podolskin nyt pitäisi olla avauksessa aina suurissa peleissä, miksei ole, sen tietää ainoastaan Wenger. Cazorla laidalla on mielestäni erittäin kehno ja kulunut vitsi. Hänen oikeampi rooli olisi Özilin tuuraaja keskellä.

Yhtä asiaa en pystynyt tällä tarkastelulla täysin ratkaisemaan, nimittäin että onko Flamini vai Arteta parempi valinta keskikentän ankkuriksi. Arteta oli kentällä noista yhdeksästä otteluista seitsemässä, pois lukien Villa- ja City-tappiot, joista viime mainitussa sekä myös Manu-tappiossa Flamini oli puolestaan kentällä. Se että kumpikaan ei pelannut Villaa vastaan todistanee siitä, että jompikumpi kyllä tarvitaan, mutta kumpikaan ei ole tässä roolissa riittävän hyvä. Tällä hetkellä valintani kohdistuisi kuitenkin Flaminiin.

Tuo kaikki oli kirjoitettu ennen Bayern-ottelua, ja täytyy sanoa, että eiliset tapahtumat eivät kyllä muuttaneet käsitystäni mihinkään. Kymmenellä miehellä maailman parhaita vastaan on luonnollisesti paha pelata ja vaikka Szczesnyn vaihtuminen Fabianskiin ei välttämättä peliä ratkaissut, niin Gibbsin poissaolo kyllä jälleen näkyi. Menisin jopa niin pitkälle, että mikäli Gibbs on muutamaa viikkoa pitempään sivussa, on kautemme auttamatta ohi. Monreal on yksinkertaisesti niin paljon huonompi, että parempia vastaan ei voida pärjätä, kun vasen laita vuotaa jatkuvasti.

Tähän loppuun vielä kiitokset Villelle lipun pitämisestä korkealla näinkin pitkään. Se toinen mestaruusedellytyksistä loukkaantumisten välttämisen ohella olisi ollut maalintekijän hankinta tammikuussa. Kun sitä ei tullut, en näe meillä mitään saumaa. Onnittelut siis Ville voittoisasta vedosta, vaikka et varmaan olisi tätä vetoa halunnutkaan voittaa. Ilmoittele kun tulet stadiin päin, niin voit lunastaa voittosi. Jos asiassa on joku hyvä puoli niin se, että ei tarvitse ryhtyä riitelemään, oliko uusi hankinta hyökkääjä vai ei. Källström sitä ei ainakaan ole eikä sellaiseksi muutu, vaikka kuinka pitkään Colneyn poreammeissa viihtyisi.

Eero

Kiitoksia Eero. Loistavaa tekstiä, kuten aina ennenkin. Valitettavasti voitin vedon, jota en todellakaan olisi halunnut voittaa. Tällä hetkellä ei ole tiedossa reissua Helsinkiin, mutta katsotaan joskus myöhemmin tai sitten Hente joutuu ”uhrautua” voiton lunastajaksi 🙂

Mainokset

7 thoughts on “2/3-kausirutina

  1. Kiitoksille on aina sijansa.

    Valittakoon terminologia nyt liiemmälti analysoimatta, mutta mitä saadaan kun yhdistetään sattumanvaraisessa järjestyksessä turhautuneisuus, odotusarvot, faktat, toiveet, yhteinen rakkauden kohde ja näille kaikille oma tulkitsijansa sekä kokijansa – sinä ja minä, me?

    Listaa olisi voinut jatkaa pidempäänkin ja epäilemättä se sitä onkin, sen on kiistattomasti osoittanut tälläkin foorumilla käyty keskustelu. Yhtä kaikki, aineksista syntyy juurikin keskustelua. Ja mitä pidemmälle kausi jälleen kerran etenee, sitä laajemmaksi terminologian kirjo käy.

    Koko ajan, ottelu ottelulta ja tulos tulokselta syntyy uusia tunteita vanhojen tallentuessa vähintään välimuistiin. Sellaista käyttöjärjestelmää tuskin on olemassa, etteikö tällä kaikella olisi sitten seurauksensa. Jossain kohtaa kapasiteetti alkaa ahdistaa ja tietojenkäsittely alkaa vaatia yhä enemmän resursseja. Flekti käy yhä äänekkäämmäksi prosessorin kuumentuessa ja kuormittuessa laajentuvan terminologian paineessa.

    Nyt, tarkoitus ei ollut lainkaan lähteä filosofian epämääräisille poluille, mutta te jotka tapani tunnette, usein siihen syyllistyn. Syyllistyn siksi, etten ymmärrä filosofiasta tuon taivaallista ja hyvä niin. Puistattaa pelkkä ajatuskin, että lähtisin tietoisesti tulkitsemaan omaa terminologiaani filosofisesta näkökulmasta, siis viisastelemaan. Tai sanotaan nyt suoraan, huijaamaan itseäni.

    Henkilökohtaisesti olen hämmennyksen tilassa. Kenties yksinkertainen ja helppokin termi, mutta sen paremmin tai tarkemmin en kykene kokonaisvaltaista tilaani tulkitsemaan. Isossa kuvassa, kuten mielipiteessäni managerimme parasta ennen päiväyksestä, ei sellaiset asiat ainakaan hetkessä muutu. Ei vaikka se epäilemättä muuttujien muodossa mahdollista onkin, eikä sitä mahdollisuutta ole syytä itseltään kieltää saati pelätä. Miksi olisi, kasvojenmenetyksen pelossa?

    Mitä minä sanoin ja meidän isä voittaisi teidän isän tappelussa, pfff..

    En tiennyt mitä odottaa menneeltä keskiviikolta, enkä tiedä mitä odottaa huomiselta. Siinä hämmennykseni kaiketi kiteytettynä, Bayern München ja Sunderland. Olisin voinut jättää toissapäiväisen todistamatta ’tietäen’ kiusallisen lopputuleman ja yhtä lailla voisin jättää huomisen väliin ’olettaen’ jotain muuta.

    Pysyttekö kärryillä? Älkää välittäkö, en minäkään. Itse asiassa sitähän juurikin yritän sanoa.

    Päästään lopulta kommenttini ensimmäiseen lauseeseen, kimmokkeenaan tämä foorumi ja päivän artikkeli. Viisautta saati totuutta en lähde määrittelemän, tai jos lähdenkin, tapahtuu se tiedostamatta alitajunnassa. Mutta kiittää voin.

    Kiitän nöyrästi Villeä ja Eeroa. Ensin mainittua [totta ihmeessä pienellä ylpeydellä ja peräti itserakkaudellakin] ennen muuta tästä virtuaaliviheriöstä, mutta yhtä lailla oikean viheriön ja sen laidan tapahtumien pukemista sanoiksi selvästi lajin parissa pitkään viihtyneen kokemuksella. Jälkimmäisen kykyä pukea puolestaan numeroita sanoiksi ei voi kuin kerta toisensa jälkeen hämmästellä.

    Kaksi lajille ja seurallemme täysin omistautunutta herrasmiestä, kiitos Ville ja Eero, on ilo tuntea teidät. Olkoon että kuormitatte prosessoriani entisestään, p*rkele. Mistä tulikin mieleen, että on perjantai-ilta, eli lienee syytä viilentää ajatuksia kylmällä oluella ja jäädä odottamaan josko Jalo ystäväni vielä illan mittaan ottaisi yhteyttä. Tämä kaikki edellinen muuten kahvin voimalla. Hmm, viimeinen kupillinen noin neljä tuntia seissyttä.

    Punavalkoinen kippis!

  2. Kiitos, poikkeuksellisen hyvä analyysi. Vaikka en siis itse suuremmin perusta kokoonpanoperusteisiin pistetrendeihin, mutta kyllähän tuo selvä korrelaatio Monrealin puppeloinneilla ja pistemenetyksillä lämmittää mieltä, koska tukee täysin omaa näkemystä. Olin hämmentynyt ja negatiivinen heti alkuun spanskin hankinnasta ja sama on pysynyt, koska Espanjan liigan ”hyvä puolustaja, kaksinkamppailija ja pääpelaaja” on yleensä valioliigassa paperia. Niin tässäkin tapauksessa. Ja totta kai jokainen arkijärjelläkin käsittää, että alakerran loukkaantumisten niukkuus eli stabiili back four on ollut tärkeä tekijä tällä kaudella, nyt sille saatiin numeerisia faktoja. Mutta siis laajemminkin hyvä kirjoitus.

    Aika mielenkiintoista, miten neljään kohtalonotteluun suhtautuminen vaihteli. Alku oli kaikille shokki, väittäisin myös että heikolla managerilla tuon jälkeen olisi voinut lipsahtaa neljään tappioon tuo tason vastustajia vastaan putki. Aika hyvin Wenger korjasi ja jos jotain hyvää tuloksessa oli, niin ensimmäisen jakson löysäily lienee nyt ohi vähäksi aikaa. Manu-peli oli shokin hoitoa ja krapulaa, mutta erityisesti ilahdutti Poolia ja Bayernia vastaan taisteleva ilme, enää ei oltu aivan hattu kourassa saksalaisia vastaan, vaan yritys oli hyvä. Se ettei se rittänyt mihinkään, ei yllättänyt (pelkäsin aidosti persraiskausta), mutta ilman aitoa rohkeutta ja yrittämisen halua tämå tiimi ei kehity koskaan mihinkään. Vähemmälle huomiolle jäi se, että Wenger joutuu tai haluaa pelata hyvin aggressiivisesti Euroopan huippuja vastaan, mikä johtaa Arsenalilla yleensä kunnon loppumiseen toisella. Bayern on sen verran kliininen, että olisi varmaan tasakentällisilläkin nakannut pari maalia lopussa, sillä tasoeroa kyllä on.

    Nyt kautta ei ole vielä menetetty kuin UCL:n suhteen ja FA cupista on edelleen hyvä hytinä. Liigassa on teoreettinen mahdollisuus edelleen, että jos joukkue yllättäen alkaisi keväällä voittaa isoja pelejä, pokaali tulisi. Näin ei todennäköissesti käy, kuten Eero esittää ja itsekin hiljaa analysoin, mutta täydellinen varhainen lässähdys vältettiin.

    Kesä ei suinkaan tule olemaan tyhjäkäyntiä, tuli pokaaleja tai ei. Sagnan lähtö on selviö ja mös Poldille viimeistään näissä neljässä pelissä Wenger antoi pokkeuksellisen voimakkaan signaalin siitä, että haluaa tästä eroon kesällä. Se on nyt väistämätöntä. Giron paljastuminen ja julkinen avionöyryytys johtaa väistämättä eroon ja Wenger arvioi, ettei pää tällä hetkellä kestä (”domestic problems”), joten Sanogo sai nyökkäyksen. Puheet juutin jatkosopimuksesta tai käyttökelpoisuudesta ylipäätään sekä Poldin jatkamisesta voidaan unohtaa, luotto on kerta kaikkiaan nollassa. Kun lähtijöitä on muutenkin puolisen tusinaa, hyvän loppukauden ja väistämättömien vahvistusten varaan voi rakentaa hyvää ensi kautta. Tässä kohtaa mielestäni perushyvien mutta managerin mielestä riittämättömien pelaajien (Arteta, Poldi, Vermaelen?) suolaus ulos on hyväksi, jos nyt yhtään osataan ostaa korvaajia.

  3. Eli analyysiin perustuen taistelemme sijoista 4-6. Kipsi on taas kipsissä, ötsilin mielerauha vaan muuten järkkynyt

  4. Näin se vaan on tosiasioiden perusteella. Tai trendien. Olennaista on se, että tässä on aito paikka muuttaa kurssia tai ylittää itsensä joukkueella, miten vaan. Mitään ei ole menetetty. Tosikannattajien iloksi.

    Toki ei saada varmaan mukaan Ramseyta ja Walcottia, viimeisimpien tietojen mukaan varmaan kuitenkin Gibbs. Ehkäpä häpeä ja tuleva avioero saa Giron liekkeihin (varmaan)?

  5. Yritetääs taas pienen tauon jälkeen.

    Mielenkiintoista ja hieman yllättävääkin analyysiä tosiaan. Itse en näkisi, että Monreal (vaikka viime peleissä onkin koomaillut) olisi lähtökohtaisesti niin paljon huonompi kuin Gibbs, että pokaalimahdollisuudet menisivät siihen. Kumpikaan ei ole kovinkaan erikoinen pelimies ja faktahan on, että Arsenalissa ei ole kunnon vasenta pakkia ollut sitten Colen lähdön. Liekö sattumaa, mutta suurinpiirtein samaan aikaan Colen häipymisen kanssa ajoittuu tämä meidän pokaalittomuuskauden alku. No joo… menihän siinä samalla parissa kaudessa itseasiassa melkein koko alakerta uusiksi.

    Enemmän olisin kuitenkin huolestunut siitä, että kuka ne maalit tekee vai tekeekö kukaan. Ei antanut tämä neljän superottelun sarja kovin ruusuista kuvaa joukkueen pelaamisen tasosta, vaikka yksi voitto saatiinkin raavittua kiitos hyvän maalivahtipelin ja Sturridgen epävireen. Kova oli uho 5-1 turpajuhlan jälkeen mentalstrenghtistä ja bouncebackistä, mutta nähtiinkö niitä todella? – Umpisurkeaa Manua ei kaadeta kotona ja Euroopasta ollaan jo käytännössä ulkona ensimmäisen kotona pelatun ottelun jälkeen. Matalalle on vaatimustaso vajonnut, jos siihen ollan tyytyväisiä, että cupissa sentään päästiin jatkoon.

    Giroud on ilmeinen ja valitettavasti ainoa vastaus kysymykseen kenen niitä maaleja pitäisi tehdä. Toivottavasti pussien tyhjennys ja Wengerin nerokas lepuutus saavat miehen taas alkukauden maalivireeseen. Vähän ihmettelen niitä, jotka täälläkin ovat olleet innoissaan tuosta Sanogon pelaamisesta. Missä on se vaatimustaso, mitä Arsenal kärjeltä odotetaan? – Ei se riitä, että iso mies jaksaa 20 min ottelun alusta prässätä ja juosta juoksupallojen perään. Vertaukset nuoreen Anelkaan puhumattakaan Drogbasta ovat melko hataralla pohjalla. Se taas on toinen juttu, että mitenkä helvetissä on jouduttu tilanteeseen, että tällaista raakiletta sisäänajetaan joukkueeseen kauden tärkeimmissä otteluissa.

    Noh, pelasi siellä kuka tahansa niin tänään on pakko ottaa voitto vaikka väkisin. Pistetään 1-0 tulosvetoon ja ainoan maalin tekee rankkarista joku muu kuin Özil. Paskastreameihin sitä ilmeisesti joutuu taas turvautumaan kun City on samaan aikaan ruudussa. Max2:lta uusintoja, tenniskanavalta luonnollisesti tennistä ja extremeltä jotain niin extremeä ettei sitä voi edes ymmärtää… joskus tuli parhaillaan vakiokierroksen aikana neljäkin peliä livenä samanaikaisesti. Kiitos MTV 3!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s