George Grahamista Arsene Wengeriin – kuka seuraavaksi ja milloin on kysymysmerkki

Henkilökohtaisesti Wenger on ainut manageri seurassa aikana jona olen Arsenalia kannattanut. Oma kannatushistoriani alkaa kauden 1996-1997 jälkimmäiseltä puoliskolta, joten en ole kokenut mitään muuta kuin Wengerin todella kaksijakoisen managerikauden, joka on valitettavasti yhä enenevässä määrin viime vuosien aikana jakanut kannattajat kahteen eri leiriin.

En ole mikään aktiivinen historian lukija tai kirjojen ylipäätään. Oikeastaan hiukan hävettävää kuinka vähän Arsenal aiheisia kirjoja on tullut vuosien varrella luettua. Suurin osa niistä on vielä ollut pelaajien elämänkertoja. Jonkin verran toki tiedän seuran historiasta ja sitä on tullut luettua enimmäkseen netissä olevien artikkeleiden ja sivustojen kautta.

Eero päivittää tänne tasaisin väliajoin ja on loistava tilastoissa samoin kuin Arsenalin historiaan liittyvissä asioissa. Olemme vuosien varrella saaneet lukea monia loistavia päivityksiä historiaan liittyen ja ainakin itselleni jokaisessa on tullut uusia asioita tietoon.

Eilisessä päivityksessä puhuin kahdesta artikkelista, mutta loppujen lopuksi ehdin linkittää ja ottaa esille vain toisen. Tässä olisi toinen, joka ennen kaikkea käsittelee, mutta myös vertailee jollain tapaa Wengerin ja George Grahamin ajanjaksoja.

Eero tai joku muu seuraa pidempään kannattanut ja George Grahamin ja miksei vielä aikaisempiakin managereja nähnyt olisi varmasti itseäni huomattavasti parempi henkilö kirjoittamaan tästä aiheesta. Joka tapauksessa suosittelen lukemaan artikkelin ja otan siitä muutamia kohtia esille tässä päivityksessä omien näkemysteni lisäksi.

When Wenger arrived apparently Arsenal were on their knees. 

In truth Arsenal had finished the previous season in 5th place on the same points as the team who ended the campaign in 4th.

Ei kovin eri tilanne nykyiseen verrattuna, tosin juuri yhden pykälän sarjataulukossa, joka sattuu olemaan tuo “maaginen” nelossija, jota ilman ei ole mahdollista elää.

Wenger broke the total dominance of Manchester United.

Since the advent of the Premiership in 1992/92, United had won all but one of the titles until Arsenal under Wenger won the league in 1998. So they had won the 4 out of the previous 5. So a huge achievement by Wenger to win the Premiership in 1998.

Tuplamestaruuden voittaminen heti ensimmäisellä täydellä kaudellaan oli huikea saavutus ja sen arvoa tuskin kukaan on kiistämässä tai kiistänyt.

George Graham puolestaan onnistui lopettamaan Liverpoolin valtakauden ja dominoinnin Englantilaisessa jalkapallossa 80-luvun lopulla ja samalla päättämään meidän 18 vuotta kestäneen ajanjakson ilman liigamestaruutta:

Just to reiterate how dominant Liverpool had been they had won 9 of the previous 13 leagues before George Graham’s Arsenal won in 1989. So it was not a surprise that they bounced back in 1990. What was a surprise and too often forgotten is just how Arsenal won the league again in 1990/91.

Tuo kauden 1990-1991 mestarijoukkue kestää vertailun tappiottoman kauden pelanneeseen ryhmään lähes kaikessa. Ero on yksi Chelsealle kärsitty tappio, mutta tehtyjä maaleja oli enemmän, päästettyjä vähemmän (vain 18) ja maaliero oli parempi. Tässä vielä artikkelista lainaus -91 vuoden mestarijoukkueesta:

In my opinion the Arsenal team of 1990/91 were every bit as impressive as any of Wenger’s 3 title winning teams and the brand of football they played was disciplined yet thrilling simultaneously. I have no idea what changed in George Graham after 92. The style of football changed and his legacy was undoubtedly tarnished but the ride from 1987 to 1992 was every bit as enjoyable as 1996 to 2004 and just as rewarding, for this fan at least.

Hankinnoista puhuttaessa Wengeriä usein kehutaan ja syystäkin, mutta parhaat hankinnat ajoittuvat menestysvuosille, joka on tietysti ilmeistä ja täysin loogista. Grahamin huippuhankintoja olivat muun muassa Bould, Dixon, Winterburn, Seaman ja Wright, joista myös Wenger pääsi vielä nauttimaan Arsenal uransa alkuaikoina.

Peli on tietysti muuttunut nykypäivään tultaessa hurjasti -80 ja 90-luvun ajoista ja vertailu on hyvin vaikeata ellei mahdotonta. Siksi esimerkiksi oma juniorituotanto oli Grahamin aikaan huomattavasti parempaa, kun taas Wengerin kaudella ainoastaan Cole ja Wilshere ovat ainoat omat kasvatit, jotka ovat todella lyöneet läpi ykkösjoukkueeseen. En kuitenkaan lähtisi liikaa vertailemaan tässä asiassa aikakausia, vaikka olen ehdottomasti sitä mieltä, että meidän junnutoiminassa mättää jokin pahemman kerran. Yksi pelaaja noin vuosikymmenessä on yksinkertaisesti liian vähän katsoi asiaa miltä kantilta tahansa tai olivat ajat ja peli muuttuneet kuinka radikaalisti tahansa.

Tämän koko päivityksen tarkoituksena ei ollut ottaa mitään Wengerin saavutuksista pois ja pahoittelen jos se siltä vaikuttaa. Halusin vain nostaa esille ajatuksen kyseisen artikkelin kirjoittajan tapaan Arsenalin olleen olemassa ja suurseura ennen Wengerin tuloakin. Se tuntuu ainakin osalta Arsenen nimeen vannovilta unohtuneen. Samoin en uskoa maailman pysähtyvän siinä vaiheessa, kun managerinvaihdos tapahtuu.

Loppuun vielä yksi lainaus ja tilasto, jonka myös Eero on meille aikaisemmissa päivityksissään tuonut esille, kun vertaili seuran managereita pokaalien, managerointivuosien ja sijoitusten suhteen:

So whilst we all applaud Arsene Wenger for what he has achieved with his 7 trophies in 18 years, spare a thought for the man who gave us 6 trophies in 9 years and genuinely broke a pattern of one club dominance that went back 15 years and not 5.

3 thoughts on “George Grahamista Arsene Wengeriin – kuka seuraavaksi ja milloin on kysymysmerkki

  1. Se on tosiaan mielenkiintoinen asia, mikä sai Grahamin niin totaalisesti sortumaan, ensin pelillisesti, sitten agenttipeleihin. Oma veikkaukseni on europelit. Heysel-pannan jälkeen sekä Italian suhteellisen hyvin menneiden MM-kisojen jälkeen englantilaiset luulivat olevansa kovassa iskussa palatessaan eurokentille ja jatkavansa siitä mihin Pool jäi 80-luvulla. Tuli yllätyksenä sekä Grahamille että Fergusonille, että turpaan tuli. Manun taaperrus ennen 1999 onnenkantamoista olikin aika surullista katsottavaa melkein 10 vuotta. Graham ei mielestäni selvästi tiennyt, mitä tehdä, kun kaiken maailman Benficat pyyhkivät kenttää Arsenalilla. Kuten aina, aikomus oli ottaa vaikutteita ja ennen kaikkea pelaajia mannermaalta, mutta näiden ostamista ja valmennusta GG ei ilmeisesti hallinnut. Tulokset ailahtelivat ja floppiostoja kertyi. Ehkä myös pelaajien ryyppääminen lähti käsistä, Fergusonin ja Grahamin olennainen ero oli kaiketi se, että Ferguson onnistuneesta vähensi tai lopetti pelaajien ryyppäämisen, Graham ei. Aineksia oli vetää yhtä mittava ja ainakin pitkä ura kuin toinen skottikin, mutta jotenkin Graham onnistui tyrimään.

  2. Nyt kaikki pelaamaan Arsenal-flipperiä esim. pleikalla, xboxilla tai ipadillä. Tässä tietoa: http://www.pinballfx.com. Appsi on Zen Studios -niminen.

    Latasin iPadiin – ihan veikeä. Maksoi 1,79 e.

    Tämä ei ollut maksettu mainos.

    • Tietääkö kukaan milloin tuo arsenal-barca peli junnujen välil pelataa ja näkyykö miltää kanavalta vai meneekö streemailuksi?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s