Stoke City

Torstaisen lehdistötilaisuuden ja samalla koko kuluneen viikon eittämättä suurin uutinen oli managerimme pelaajilleen suoma parin päivän loma, kesken kauden?! Tätä uutista Ville ei kyennyt sulattamaan ja niin koville se lopulta otti, että mies on pakotettu tuulettamaan ajatuksiaan kuinkas muuten, vapaapäivän (ehkä parinkin, se nähdään) merkeissä. Autetaan toki miestä mäessä, vaikka sitten lyhyesti.

Olkoon tämä vaikkapa puolifilosofinen otteluennakko, joskaan kuten erinomaisesti tiedätte, allekirjoittanut ei filosofiasta edelleenkään ymmärrä ’puoliakaan’.

Hmm..

Ottelupäivä – juhlapäivä? Tunnustan reilusti, että blogia ylläpitäessäni tätä usein käyttämääni fraasia olen joutunut kiusallisen usein kyseenalaistamaan. Ehkäpä siksikin valitsin päivitykselle itseäni provosoivan otsikon, ainakin se saa ihoni kananlihalle.

Tässä kohtaa on syytä unohtaa sarjataulukko, olkoon, että se näyttää taholtamme varsin herkulliselta. Pitkä, tuskainen ja turhauttava on matka ollut menestyksen vuosista, kun kykenimme lähteä päivän kaltaisiin kohtaamisiin jokseenkin täysin luottavaisina ja vain nähdäksemme millaisella suorituksella pistesaldo jälleen kolmella karttuu.

Kuten itse kukin hyvin tiedämme, vertailu menneisiin on niin useiden asioiden summapeliä, ettei asioita ole syytä yrittääkään yksinkertaistaa minkään valtakunnan absoluttisiksi totuuksiksi. Se lienee kuitenkin fakta, että heikko suoritus tänään ja sitä kautta tyhjin käsin paluu Pohjois-Lontooseen tuskin yllättäisi.

On tottakai reilua keskustella ja pohtia, kuinka paljon sarjan taso on mainituista menestyksen vuosista kohentunut, eikä helppoja pelejä tämän päivän Valioliigassa enää ole olemassa. Yhtä reilua on kuitenkin pohtia myös omaa tekemistämme, suhteessa siihen miten sitten olemme ottaneet vastaan haasteen sarjan spekuloituun tasonnousuun. Valioliigan mestari kruunataan edelleen noin viiden tappion rasittamana ja vajaan 90 pisteen saldolla.

Olen selvästi ruosteessa, ellen kadottanut ajatusten ja kirjoittamisen yhtälön tyystin. Sormenpäissä näppäimistöllä operoi vielä ajatus numero kolme, kun sisäinen heikinheimoni prosessoi jo numeroa seitsemän. Sitä paitsi ajatus numero yksi, juhlapäivä, en ole kyennyt tuskin alustaa sitä. Mutta yritys hyvä kymmenen, otetaan yhdestoista.

Pölyttyvä palkintokaappimme on tehnyt tunteistani tunkkaisia, ei sitä sovi kiistää. Tässä kohtaa kaikkien trollien kannattaa pitää mielipiteensä omana tietonaan, olisi vain ajanhukkaa tuoda ne julki. 80-luvulla rakkauteni löytäneenä, vakuutan olevani edelleen immuuni joutavuuksille, olkoon tunteeni kuinka tunkkaisia tahansa.

Tätäkin seuraavaa fraasia muistan toistaneeni usein; kritiikin tarkoitus on kannustaa, ei tuomita. Ja kriittinen, sellainen minusta on jopa ajoittain kyynisyyteen asti tullut. Kriittinen taidan olla tosin aina ollut, mutta jos ja kun se saavuttaa tason, missä pitää kyseenalaistaa itse itsensä, silloin kuvittelen jossain menneen pieleen. Ja nyt, tässä kohtaa en kuitenkaan alistu etsimään syyllistä vain itsestäni ja aletaan olla asian ytimessä.

Toistan aiempaa, olisiko yllätys jos häviäisimme tänään? Toiseen suuntaan, ja tämä puhtaasti henkilökohtaisesta näkökulmasta, olisinko yllättynyt jos olisimme voittaneet Bayernin, saati menisimme otteluparista jatkoon? Mikä on se taso millä tämän päivän joukkueemme suorittaa, sitä jaksan ihmetellä – kriittisesti.

Kuten edellä totesin, sarjataulukko on syytä unohtaa, tai allekirjoittanutta se ainakin vain hämmentää. Ei sillä, totesin taulukon näyttävän myös herkulliselta, mutta se tuntuu ja näyttää valitettavasti vain piparkakkupurkilta ylähyllyllä mihin pieni poika sisälläni ei millään ylety. Ei sitten millään, yrityksistä huolimatta.

On tottakai vain subjektiivinen mielipide, mutta seuramme kaipaa kipeästi pokaalia. Olemme pitkästä kuivasta kaudesta huolimatta edelleen valtavan ’suuri’ seura ja brändi, mutta vallitsevassa mediayhteiskunnassa taakan paino harteilla kasvaa ja on kasvanut tekisi mieli sanoa kestämättömiin suhteisiin. Oikeutetusti kestämättömiin suhteisiin, sitä teoriaa en ole valmis naulaamaan, mutta sanotaanko, että naula on jo vasemmassa ja vasara oikeassa kädessä.

Englannin cupin voitto kelpaisi vallan mainiosti, mistä pääsemmekin jo lähes asettamaan naulan kärjen kohdilleen vain iskua odottamaan. Te arvoisat kanssakannattajat jotka tapani tunnette, tiedätte mitä ajattelen pokaalista mihin on kaiverrettu numero 4. Tunnen oloni loukkaantuneeksi, mikä sinällään sopii seuramme väreihin kitkattomasti, mutta yhtä lailla petetyksi sikäli kuin tällainen pokaali on lähes käsitteeksi muodostunut. Sopii vannoutuneesti positiivistenkin kannattajien kysyä itseltään, millaisen arvosanan mainittu pokaali kaiverruksineen ansaitsee.

Ei mitään pois statuksesta neljän parhaan joukossa, mutta kuin varkain, tämä ’normi’ on hämärryttänyt paitsi tavoitteita, myös vaatimustasoa. Tekee mieli varoa käyttämästä termiä aivopesty, mutta rohkenen käyttää sitä siksi, että ajoittain tunnen olevani sitä. Puhun edelleen siis vain omasta puolestani.

Kun kirjoitin, että Englannin cupin voitto kelpaisi vallan mainiosti, sitä sydämestäni todella tarkoitan. Siksi olen tässä kohtaa jopa vihaisen kriittinen, että [surullista] meidän seuran taholta on luotu jo käsitteeksi muodostunut olematon pokaali, vieläpä pokaali mihin kovin moni tuntuu olevan hämmentävän tyytyväinen. Kertakaikkiaan hämmentävää.

Vihaisen kriittinen siksi, että edellisen Englannin cupin kierroksen tuloksesta huolimatta, managerin valinnat hyvän tuloksen saavuttamiseksi olivat vähintäänkin arveluttavia. Edelleen laidasta laitaan kannattajille kysymys, syntyikö managerin valinnasta kokoonpanoksi tuossa ottelussa Liverpoolia vastaan luottavainen olo hyvään lopputulokseen, tai millainen kuva valitusta kokoonpanosta syntyi suhteessa priorisointiin, oli se sitten pokaali tai olematon pokaali?

Olin jo kirjoittamassa, että välillä, mutta osuu huomattavasti paremmin kohdilleen, kun käytän sanaa usein. Liian usein joudun nykyisin törmäyskurssille managerimme kanssa. Arvon trollit, nyt saa antaa palaa. Ei sillä, ettenkö olisi edelleen immuuni, mutta juurikin siksi. Ei se nyt hyvänen aika ole kiitollinen tunne olla ja tunnustaa olla törmäyskurssilla oman managerin kanssa.

Harrastan viikonloppuisin lenkkeilyä (reipasta kävelyä näin vanhemmiten) täällä Helsingissä Töölönlahden ympäri, ja näin talvisin en voi olla ihmettelemättä ihmisiä joilla on palava halu kokeilla mainitun lahden jään kestävyyttä näin ’talvisin’. Niin kuitenkin ihmeellistä ja hämmentävää, että vaikka [vanhemmiten edelleen] Radio Suomea kuunnellen yritän vain haistella raitista ilmaa, näen itseni siellä samoilla heikoilla jäillä kun odotan lenkilläni sitä palkitsevaa olutta – ja otteluamme.

Stop. Taannoin olisin kirjoittanut nyt käyttämäni ajan puitteissa vähintäänkin kokoelman novelleja, mutta ne joutuvat odottamaan kehittyvää tekniikkaa saneluineen. Totesinko alussa kirjoittavani ennakkoa jostain ottelusta? Niin, puin epäilemättä nyrkkiä viheriön taphtumista jälleen tänään kotisohvallani, mutta vaikkei sitten juuri tänään hetkessä, jotenkin altavastaajan vaatteissa nyrkkiäni isossa kuvassa tunnen puivani.

Kun City ja Chelsea tässä tovi takaperin ottivat yhteen, se tuntui lähes elämää suuremmalta, jopa täällä kotimaisessa mediassa. Se hype oli jotain sellaista, mitä minulla on ikävä. On inhimillistä – ja jälleen voidaan keskustella oikeellisuudesta – etsiä ja pohtia syitä miten tähän tilanteeseen on tultu, mutta etsimällä syitä vain toisten jopa moraalittomaksi ja epäterveeksi kuvatusta toiminnasta tuhlaamme voimavarojamme sekä energiaamme ja se kaikki on pois vain ja ainoastaan itseltämme.

Arsene Wenger ja Stan Kroenke, olemmeko lainkaan yhteisellä kartalla? Kysymys näin aseteltuna siksi, että molemmat lienevät päävastuussa siitä, onko numeroa neljä kaiverrettu jo riittämiin ja se tie loppuun kuljettu. Itse olen pitkän matkani varrella polttanut pelipaidan, heittänyt television parvekkeelta alas, pahoinpidellyt nojatuolini ja menettänyt orastavan parisuhteen. Voi nuoruutta, mutta näin vanhemmallakaan iällä vahingonilo jostain hollantilaisesta pienestä pojasta ei jaksa enää lohduttaa, vaikka hymynkareen aikaan saakin.

No mutta huh, se millaiset juhlat sitten lopulta saamme tänään aikaiseksi jää nähtäväksi, mutta Stoke City, sshhh..

Come on Arsenal!

– hente –

Advertisements

39 thoughts on “Stoke City

  1. Kyllä! Nelossijaan tyytyminen on täyttä paskan haalintaa. Olen alusta alkaen ollut sitä mieltä, että FA Cupin arvostuksen romuttaminen ja Champions-liigan nykyformaatti ovat olleet suuria virheitä. Eri maiden cup-voittajien tulisi edelleen ratkaista keskinäinen paremmuutensa cup-voittajiencupissa ja mestareiden championscupissa. Naurettavaa miten esim. Liverpool taannoin nousi mestarien mestariksi vaikka edellisestä mestaruudesta oli jo tuolloin ikuisuus. Sinne nyt oli vaan pakko saada väkisin Platinin, Blatterin ja muiden Jeesusten mieliksi näitä 2-4 nelossijan häviäjäporukoita pienempien maiden mestarien tilalle. Tällä tavoin tuhottiin pienempien maiden mestarien mahdollisuus edes joskus kohdata joku suurseura arvo-ottelussa. Toinen seuraus on tietenkin se, että isot europelit arkipäiväistyvät ja niistäkin häviää se kunnon hohto.

    Ennen oli tosiaan kaikki niin helvetin paljon paremmin – parikymppiset sporttipimatsut loivat katseita bussipysäkeillä ja riehuttiin mestaruuksia baareissa Bouldin tai Adamssin paidassa ympäri Eurooppaa – nyt ollaan lähiön karaokebaarien yksinhuoltajakantisten toiveunena ja pelataan väsyneestä nelossijasta vuodesta toiseen. Vanhat muistot saavat vuosi vuodelta koreamman kultauksen ja Arsenal on osaltaan syventämässä tätä ikäkriisihelvettiä. OK – oman ikääntymisen voi vielä perusbiologian lainalaisuuksien puitteissa hyväksyä ja ymmärtää, mutta Arsenalin samanaikaista taantumista ei.

  2. Vaikeuksia on heti kun vastapuoli prässää keskialueella kovasti. Miksei kaikki voisi kietoitua sikiöasentoon ja odottaa selkäsaunaa kuten Sunderland.

  3. Hohhoijaa… kyllä on väsynyttä. No jospa Özil tois vähän virtaa olemattomaan hyökkäyspeliin. Chelseakin menee menojaan…

  4. Jaahas, siinä meni sitten viimeisetkin haaveet mestaruudesta. Helpottavaa, ei ole hetkeen joutunut jännittämään näin pitkälle kautta.

  5. Sellasta paskaa tällä kertaa. Kyllä Wengerillä rupeaa olemaan liikaa näitä ylitsepääsemättömiä peikkoja jos mestaruuden meinaa voittaa.

  6. Wengerin reagointi on jotain kerrassaan upeaa. Mikään ei ole Wengerin syytä. Jeah. Hyvin menee.

  7. Wilsherekin oli niin paska. Kaverilla on upea asenne, mutta kun taidot on täysin vajavaiset niin ei vaan riitä. Myyntiin vaan.

  8. Sieltähän se vihdoin 1-0 tuli. Johan tuo roikku ilmassa jonkin aikaa. Jos pilkku meitä vastaan tulee niin Koscielny tai Szzzzzny sen lähes aina aiheuttaa, niin myös nyt. Pahiten tässä kuitenkin jälleen mättää luokaton hyökkäyspeli. Yllämainittujen ohella Wilshere taas kerran surkea, varmaan ollut enemmän turvallaan kuin pystyssä.

  9. Ollaanko muuten kertakaan Arsenalin seurahistoriassa tehty vapaa-potkusta suoralla vedolla maalia? Kumma kun Arsenal on ainut joka joukkue joka ei koskaan iske näistä maaleja.

    Giroudi on kyllä täysi vitsi. Ei tuollaisella paskakasalla ole mitään käyttöä.

  10. Mestaruus lipesi heti kun tuli maaliskuu. No enpä siihen uskonut enää viimeistään Anfieldin lammastelun jälkeen. Sarja on niin kireä, että sijoitus voi olla mitä vaan sijojen 3-6 välillä. Nimittäin tällä otteella ei Cityltä ja Chelsealta tule mitään ja Spurskin pääsee iholle, ehkä ohi jos voittavat kotonaan. Tässä kohtaa täytyy jo valitella, että kaikki kärkijoukkueet paitsi Pool tulevat vielä vastaan. Everton vieraissakin tuntuu todella nihkeältä nyt kun hyvä vierasvire on muisto vain.

    Wenger kyllä korjaa, joskus, mutta matseja on vähän ja jokainen pistemenetys alkaa olla kriittinen.

    Eniten ottaa päähän kuitenkin se, ettei Wenger pääse eroon tästä provosoivan ja kovaa pelaavan joukkueen painajaisestaan. Koskaan ei saa pelaajiaan valmiiksi näihin peleihin. Ennen oli Bolton, nyt on Stoke ja aina menee huonosti näissä vieraspeleissä. Aika säälittävää. Ja Stoken urpot kannattajat saa tästä lisää voimaa seuraaviin kohtaamisiin.

  11. eROA Wenger. Vittu kaunis jalkapallo – joopajoo. Pelissä ei yhtään tekopaikkaa ja Stoke pitää enemmän palloa. Ei saatana nyt petti viimeinenkin ymmärrys noita luusereita kohtaan.

    Wilshere paska – ei mitään käyttöä. Kaverihan ei osaa oikeastaan mitään.
    Giroudi – tarvitsee 100 paikkaa yhteen maaliin – jaaaaaaaaaa seura oli ARSENAL.
    Arteta – tänään tksi parhaista ja loistava asenne aina, mutta ei vaan riitä kun joka tilanteessa myöhässä.
    Cazorla – tässä pahin esimerkki Wengerin surkeudesta valmentajana. Kaveri pelaa ihan missä sattuu ja yleensä väärällä pelipaikalla. Lisäksi kun linjan taakse ei ole yhtään juoksijaa niin ei hyvin mene.

    Muuten Man Of The Match oli mulle ehdottomasti Flamini. Pari kertaa kuvattiin meidän vaihtopenkkiä ja kaveri kävi täysin kuumana meidän saamattomuuteen ja kaverista oikein näki että silmissä maksimissaan kiintävä nelossija-pokaali ei kiinnosta paskakaan vain mestaruus.

    • Olihan analyysi! Ootko valmentaja koska noilla analyyseilla olisi kopissa käyttöä!
      Pelaajien analyysit on täysin yöstä mutta osaat lukea ihmisiä silmistä! Ja vielä television kautta! Mahtavaa!

  12. Pari kuukautta menty selvillä vesillä mutta nyt ei vaan enään pysty. Pullo(t) auki ja hautajaiset käyntiin saatana. Kyllä tämä mielen vetään niin synkän surulliseksi että ei voi oikein edes tajuta.

    Mutta tälle(kkään) Stoke tappiolle ei ollut tehtävissä mitään. Kaikki on rikkaiden oligarkkien syytä ja Wenger ja kumppanit (kumppaneilla viittaan huikean henkisen venymiskyvyn omaaviin pelaajiimme) eivät olisi mitenkään voineet pysäyttää pysäyttämätöntä Stoke-teräsjunaa.

    Ja ai niin. Wenkku-rakas, ensi viikonloppuna ressut kentälle jossain Fa-cupissa, jotta meidän HUIPPUpelaajat saavat keskittyä Metsureiden liigan lähes varmaan jatkopaikan varmistamiseen.

    Rakkaudella tämä postaus ihanalle nalle-Wenger veitikalle ja hänen pehmolelu-armeijalleen.

  13. On muuten enemmän kuin lähellä, että olemme päivän päätteeksi Wengerin pokaalisijalla. Jumaleisson!

  14. Ei ollu viime lauantaina voiton jälkeen näin vilkasta kirjoittelua,ny kyllä löytyy mielipiteitä laidasta laitaan.Helvetti mitä itkemistä,pelejä riittää vielä,tänään saatiin täsmälleen se mikä ansaittiin,ei vaan osattu murtaa niitten linjaa. Aika kovaa sai pelata,ei siinä mitään,muutama törkeily jäi dumarilta näkemättä,kaks kertaa tallottiin Oliverin jalalle jälkitilanteesa,se on aina näiden kanssa sama juttu, If you cant support them,when they loose…dont support them,when they win !!!

    • Viikko sittem 28 kommenttia, nyt tähän mennessä 30 – ei tuo kovin suuri ero ole. Eikä ny aleta taas keskustelua, millaisia kannattajien pitäisi olla tai mie romahan.

  15. Ja on muuten aika silmiä avaavaa tässä ”eteenpäinmeno”-puheessa, jos jopa Pool sijoittuu paremmin. Poolin materiaali on auttamatta heikompi kaikilla muilla sektoreilla kuin kahden kärkipelaajan osalta, eikä sen pitäisi nykypelissä riittää mihinkään pitkässä sarjassa. Wengerin on saatava miehistöstä yksinkertaisesti enemmän irti, jättää kirkkaasti Spurs ja Pool taakseen ja liigassa yli 80 pinnaa, jotta voidaan keskustella ensi kaudella mestaruuspelaajaksi nousemisesta vakavasti. Minusta ei ole uskottavaa, että ilman massiivista rahankäyttöä Englannissa noustaan kaukaa perässähiihtäjästä samantien mestariksi. Arsenalin businessmallilla sitkeä ja tasainen kehitys on tärkeää ja parhaista pelaajista täytyy vähitellen pystyä pitämään kiinni. Siksi merkit paremmasta, alkaen esim FA-cupin pokaalilla ja liigassa parantamisella, ovat kriittisen tärkeitä. Monet kilpailijatkin aloittivat nousunsa takaisin huipulle laskusuhdanteesta cuppien voitoilla, näin käynee Arsenalillakin, toivottavsti jo tällä kaudella.

  16. On outoa, että Ramseyn loukkaantumisen jälkeen (tai suurinpiirtein) kaikkien Arsenalin kk-miesten taso on laskenut. Lasketaan siis keskikenttämiesten koulutuksen saaneet, pelaavat sitten laidassa tai keskellä. Varsinkin Arteta ja Wilshere ovat pelanneet vaatimattomasti. Wilsherella pari vahvaa esitystä joulukuussa ja Cazorlalla tammikuussa, mutta kaiken kaikkiaan huima ero syys-lokakuun menoon. Ei kai kaikki voi olla yhtäaikaa yhtä väsyneitä? Vai onko harjoittelu vääränlaista, kun Arsenalilla aina on joulu-maaliskuun välillä pelillisesti hankala vaihe?

    • Kaiken kaikkiaan homma on jumissa. Özil on kovaa vauhtia tekemässä Arshavinit ja nopeutetulla aikataululla, Giroud onnistuu noin joka viidennessä ottelussaan ja kaiken kaikkiaan hyökkäysten rakentelu on luokatonta, Tosiaan, mihin syksyn vire on kadonnut? Ja tuleeko viime kauden kaltaista loppukiriä? Sitä odotellessa.

  17. Arsenalissa on muuten palkkalistoilla yksi jamppa, joka on tienannut 63,5 miljoonaa puntaa viimeisimmän pokaalin jälkeen eli keväästä 2005 alkaen.

  18. Ei saatana että sapettaa vielä yön tunteinakin. Vaikea edes eritellä, mikä tässä nyppii eniten. Kyllä saa aikamoinen mormooni olla, jos tässä vieläkin riittää uskoa, että Chelsealta tai Cityltä tippuu edes yhtä pistettä. Everton on pakko kaataa cupissa tai tässä saadaan varautua Wengerin ajan pisimpään tappioputkeen.

  19. Hassusti kun etäisyys kärkeen lävähti neljään pinnaan, pulpahti läjäpäin kesän sirtokohteita nettiin ja lehtiin. Mikä sattuma. Tulevaisuus on valoisa, haluaa seura sanoa. Ja Rowleyn seuraksi scouttaamaan palkattiin Harryn luottomies. Toivottavasti ei ole Comollin luontoa eli enemmän vahinkoa kuin hyötyä (viittaan Comolliin Poolissa ja Spursissa).

    Sagnan siirtymistä pois aletaan myös jo pehmittää, mikä ei yllätä. Toivottavasti Callea ei kuitenkaan peluuteta keväällä sen verukkeella. Ei kannata antaa liikaa tasoitusta.

    Fasessä on kova tsemppiyritys, mutta onneksi pian tulee kovat pelit eteen ja kuva loppusijoituksesta kirkastuu väistämättä kovasti, kun melkein kaikki kärkiseurat käydään läpi. Arsenal voi periaatteessa pelata aika paljon esim. mestaruutta Chelsean suuntaan, jos voittaa Cityn ja häviää perinteisesti Stamfordilla. Vastaavasti Spurs-fanien kiiman saisi tappiin voitto Arsusta. Mielenkiintoisia matseja, tunteet täälläkin varmasti tapissa eikä tarvitse niukkoja kommentteja ihmetellä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s