Yksi pokaalimahdollisuus jäljellä tälle kaudelle

Arsenal – Southampton 1-2 (1-2)

Mitä isot edellä sitä pienet perässä. Tällä tarkoitan lähinnä ykkösjoukkueen ja kakkosmiehistön samankaltaisuutta ja ennen kaikkea virheitä, jotka toistuvat oli kentällä ketkä pelaajat tahansa. Ei tämä mikään ihme tietysti ole, kun managerin valikosta löytää tasan yksi kenttäryhmitys ja taktiikkaankaan tuskin tulee muutoksia yhtä tai kahta kertaa enempää koko kaudella.

Oli mitä mieltä sitten tahansa Liigacupista kilpailuna, niin se olisi tälläkin kaudella ollut se toinen mahdollinen voitettava. FA Cup on toinen, joten eilisen myötä mahdollisuudet voittaa jotain tämän kauden aikana heikkenivät puolella. Tuskin kukaan uskoo tosissaan Valioliigan tai Mestareiden liigan voittoon. Jos uskoo, niin kertokaa ihmeessä mitä aineita käytätte.

Eilinen oli aika kuvaavaa meidän nykyiselle pelaamiselle. Pallonhallintaa ja hidasta hyökkäämistä ja ennen kaikkea sivuttaissiirtelyä alusta loppuun. Tälläkään kertaa tuo ei montaa maalipaikkaa luonut ja vierasjoukkueella oli maalien lisäksi enemmän paikkoja tehdä lisäosumia. Sen hyökkääminen oli myös huomattavasti nopeampaa ja perinteisesti vastaiskut sekä erikoistilanteet olivat myrkkyä ja ainoastaan vierailijoiden heikko viimeinen syöttö tai viimeistely pelasti muutaman kerran useammilta takaiskuilta.

Kokoonpanossa otettiin myös tarpeettomia riskejä peluuttamalla Sanchezia ja Chambersia, jotka ovat selkeitä avauksen pelaajia ja korvaamattomia nykytilanteessa. Tietysti Chambers ei saisi korvaamaton olla, mutta kiitos Wengerin kaikkien aikojen onnistuneimman siirtokesän tilanne on tämä. Vaihtoehdot ovat joko kunnon kokoonpano riskillä tai sitten täysi kakkosmiehistö. Puolivillaiset sekoitukset tuskin koskaan toimivat, se on nähty vuosien varrella niin usein.

Wilsheren peluuttaminen oli myös typerää, sillä pelejä on muutenkin englantilaiselle kertynyt jo alkukaudesta liikaa. Toki en näe Wilsheren olevan avauksen pelaaja tällä hetkellä, joten sen suhteen peluuttamista voisi perustella. Valitettavasti vain Wenger näkee Wilsheren olevan avauksen mies ja todistaa tämän varmaan laittamalla miehen avaukseen lauantaina ja siirtämällä Özilin takaisin laitaan sen seurauksena.

Maalit menivät yksilövirheiden piikkiin, ensimmäinen Rosickyn järjettömän taklauksen ja toinen olisi ollut torjuttavissa vedon suuntautuessa melko keskelle, vaikka hyvä olikin.

Eilinen todisti muutenkin, että muun muassa Rosickylla, Campbellillä ja Podolskilla ei tee mitään nykyjoukkueessa Wengerin jatkaessa samaa peluutusta. Yksi ottelu kuukauteen ei riitä alkuunkaan pitämään pelituntumaa kunnossa ja on aivan turha odottaa näiden pelaajien pelaavan hyvin äärimmäisen harvoin päästessään kentälle.

Edelleen olen sitä mieltä, että oikein käytettynä Podolskista ainakin olisi saatavissa irti mukavat tehot, mutta tuota emme tule koskaan näkemään Wengerin alaisuudessa. Tämä on tiedetty jo kauan. Toki pelaajienkin pitää katsoa peiliin ja erityisesti Podolskin, jonka asenne ja halu liikkua sekä ylipäätään tehdä töitä oli heikko. Tämä ei vain ole hyväksyttävää, vaikka toisaalta ymmärrän sen jatkuvan koirankopituksen seurauksena.

Suurin kysymys on miksi Wenger piää muun muassa Podolskin, Rosickyn ja Campbellin joukkueessa, kun mitään luottoa pelaajiin ei ole? Eikö olisi kannattanut myydä, kun etenkin Campbellin arvo hyvin sujuneiden MM-kisojen jälkeen oli huipussaan. Tilalle olisi sitten voinut hankkia pelaajia, joilla managerimme näkisi käyttöä useammin kuin kerran parissa kuukaudessa.

Kaikesta edellä mainitusta tullaan perusongelmaan eli rotaation ja järkevän kierrätyksen puutteeseen. Sanchezin ja Chambersin peluuttaminen oli erityisen typerää eilen. Ajatus käväisi mielessä pienen hetken Aston Villa ottelun jälkeen, kun Sanchez oli lepovuorossa, että ehkä Wenger on ottanut opiksi jotain aiemmista vuosista, mutta mitä vielä. Eilinen todisti, ettei mikään ole muuttunut. Eilinen peluutus oli yhtä typerää kuin viime kaudella peluuttaa muun muassa Öziliä 90 minuuttia Coventrya vastaan. Täysin tarpeetonta ja mikä oli palkinto. Tippuminen kisasta joka tapauksessa keskikastin joukkueelle ja vieläpä kotiottelussa.

Ei voi kuin ihmetellä kuinka meidän kokoinen seura on tilanteessa, että tässä vaiheessa kautta kunnossa olevia puolustajia on viisi jos Bellerin lasketaan mukaan, vaikka espanjalaista ei edes listata ykkösjoukkueen pelaajaksi Arsenal.comissa. Lisäksi näistä viidestä Mertellä ja Gibsillä on jonkin asteisia pieniä loukkaantumisia. Muutenkin on vain ajan ja luultavasti lyhyen ajan kysymys milloin Gibbs hajoaa seuraavan kerran, kun esimerkiksi nyt seuraavaksi viikon sisään on tiedossa kolme kovaa ottelua.

Coquelinin pelaaminen vasempana puolustajana on surkuhupaisaa. Saksassa mies floppasi lainalla pahasti, mutta pääsi meillä 25 pelaaja ryhmään, kun Wenger ei ostanut taaskaan kunnon puolustavaa keskikenttämiestä. Heikosta Artetasta ja Flaminista huolimatta pelipaikkaa ei tule keskikentällä, mutta laitetaan mies sitten vasemmaksi pakiksi, kun muita ei ole. Naurattaisi jos kyseessä olisi joku muu seura, mutta on tämä niin surkeaa managerointia, että ei voi käsittää.

Kroenke on aloittanut myös hiljalleen kotiuttamaan seuran tilillä lojuvia puntapinoja. Juuri kolmen miljoonaan verran, joka oli pakko tienata lisää lipunhintoja korottamalla, menee suoraan Kroenken taskuun. Mahtavaa, on meillä niin hieno manageri ja omistaja, että eipä tässä voi kuin kannattaja tyytyväisenä seurata tapahtumia.

Advertisements

5 thoughts on “Yksi pokaalimahdollisuus jäljellä tälle kaudelle

  1. Kovin on Arsenalilla synkkä ja myrskyinen syksy takana.

    Jos pyritään ihan vaihtelun vuoksi kirjoittamaan jotain positiivista. Niin Diaby pelasi kohtuullisen pelin ja kunnossa pysyessään voisi tuoda vaihtoehdon keskikentän pohjalle ja saattaisi jopa voittaa jonkun pääpallonkin.

    Podolskin motivaatio pula on ollut sokeankin nähtävissä ja viimekaudesta asti, suurimpana naurun aiheena omien syndien hävittäminen eikä oikeastaan edes niiden etsiminen. Jannullehan t tuotiin uudet syndit kun ilmeisesti se vähäinenkin liikuntakyky hävisi syndien mukana. Hyvä asia tämä on sen takia, että kaverin on yksinkertaisesti pakko vaihtaa talvella maisemaa ja se toisi lisäkahisevaa Kroenkelle ja ehkä pari penniä lisää vahvistusten etsintään.

    Eilen palattiin vanhaan 4-3-3 järjestelmään. Pitkään on vonguttu uusia ryhmityksiä, Arsen esitellessä 4-1-4-1 ja kun tämä ei kolmen pelin aikana loksahtanut täydellisesti uomiinsa oli paskamyrsky niin valtava, että onneksi palattiin vanhaan.Nyt ei tarvitse vonkua uusista aiheista vaan riittää vanhojen mantrojen hokeminen.

    Hienoa, että kaljacup uhrattiin, nyt voidaan keskittyä täysillä 4.sijan saavuttamiseen ja FA cupin voiton puolustamiseen.

    Uutisia uusista loukkaantumisistakaan ei ole kiirinyt, eli eilistä voidaan pitää menestyksenä.
    Ottelu paljasti useita ongelmakohtia, ja saadaan jatkossa ylirasittuneelle, mutta hyvin laajalle ryhmälle enemmän lepoa ja vesijouksu aikaa.

  2. Jos olen oikein ymmärtänyt niin uskoakseen valjun ja sieniliigan voittoon, ei tarvitse käyttää mitään aineita vaan ainoastaan kuulua/liittyä facebookiin…täh?

    • Uskoa voi ilman aineitakin, mutta pettymykseen joutuu varautumaan.Viimekausi jo näytti,että matskua on.

  3. Negatiivisuudesta ei ole hyötyä, mutta omaan tekemiseen luottamalla ja yleisellä optimistisuudella saadaan asioita aikaiseksi. Kannattaa joskus kokeilla!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s