Poreammeet tyhjenemään päin?

Tänään on vuorossa jo aiemmin lupaamani ja varmasti odotettu päivitys Eerolta. Olkaapa hyvä:

Viime kauteen verrattuna vierastasapelit Evertonia ja Liverpoolia vastaan antoivat tällä kaudella pisteen sekä vierasvoitto WBA:sta 2 pistettä enemmän. Tappio kotona Manulle ja vieraissa Sotonille toi pisteen vähemmän, tasapeli vieraissa Leicesteriä ja kotona Spursia ja Hullia vastaan toivat 2 pistettä vähemmän ja vieraspeli Swanseassa 3 pistettä vähemmän. Summana tämä on tuottanut 7 pistettä vähemmän kuin viime kaudella vastaavista otteluista. Jos sama tahti per ottelu jatkuisi kauden loppuun saakka, meillä olisi ensi keväänä 13 pistettä viimekautista vähemmän eli 66 pistettä. Keskimäärin 63-66 pistettä on viime kausilla oikeuttanut 6.-7. sijaan, 4 joukkoon ei kertaakaan. Eli taistelussa Eurooppa-liigan paikoista ollaan vielä hyvin mukana, jos otteet säilyvät samanlaisina ja mikäli kotoiset cup-voitot osuvat 5 joukkueen kärjelle.

Huolestuttavinta on kuitenkin se, että viime kaudella 9 joukkoon sijoittuneille joukkueille on kaikille menetetty jo vähintään 2 pistettä ja ainoa voitto on tullut kotona vaivoin Sotonista, jolle nyt hävittiin vieraissa. Tämän kauden kärkiysistä voitto on Sotonin lisäksi tullut ainoastaan laskusuunnassa olevasta West Hamista. Jälkiporukoista voitto on tullut sijoilla numero 10, 12, 14, 16, 17, 18 ja 19 majailevista joukkueista. Tämän voi kääntää myös siten, että voittamalla kevätkaudella kaikki 11 jälkipään joukkuetta saataisiin 33 pistettä eli yhteensä tasan tuo yllä mainittu 66 pistettä.

Lienee epärealistista odottaa, että näin tapahtuisi, mutta toisaalta taas kärkiysiltäkin voinee odottaa jotain pisteen murusia. Voisi kuvitella, että ainakin kotimatseista Stokea, West Hamia ja Swanseata ja ehkä myös Liverpoolia vastaan olisi jotakin luvassa. Mutta mikäli neljän joukkoon mielitään, niin kaikki jälkiporukat on kaaduttava sekä lisäksi saatava ainakin 7 pistettä muilta. Neljänteen sijaan on riittänyt keskimäärin 72 pistettä viimeisen 5 kauden aikana, mutta vaihteluväli on niinkin suuri kuin 68-79 pistettä. Tällä kaudella saatetaan tarvita huomattavasti keskimääräistä enemmän, koska sekä ManU että Spurs näyttäisivät olevan nosteessa. Todennäköisesti keskinäiset ottelut näitä vastaan ratkaisevat asian, Sotonin pysymiseen 4 joukossa en oikein vieläkään jaksa uskoa.

Yllä oleva on luonnollisesti kaikki tilastoilla spekulaatiota ja palataan aiheeseen tarkemmin perinteisesti, kun kaudesta 2/3 on pelattu, mikä tapahtunee hiihtoloman tietämillä. Mutta seuraavaksi hieman faktaa. Selailin hiljattain arkistojani ja törmäsin ikuisuusaiheeseen nimeltä loukkaantumiset, ja tässä suora lainaus, jonka kirjoitin keväällä 5 vuotta sitten: ”Ovatko meidän loukkaantumiset pelkästään huonoa tuuria, panee kyllä jo epäilyttämään.” Koska asiassa ei suurta kehitystä ole 5 vuodessa tapahtunut, päätin päivittää pitkästä aikaa loukkaantumistilastoa.

Viimeisin laskelma minulla löytyi 4 vuoden takaa, jolloin maaliskuuhun 2011 mennessä oli keskimäärin 6,4 pelaajaa kauden ’parhaasta’ kokoonpanosta pelannut liigassa avauksessa. ’Paras’ kokoonpano tässä yhteydessä tarkoittaa sitä, että kullekin pelipaikalle valitaan paras kauden alussa seuran kirjoissa käytettävissä olevista pelaajista. Tätä verrataan sitten ottelukohtaisesti pelanneeseen kokoonpanoon.

Luonnollisesti ensiksi pitää määritellä tuo ’paras’ kokoonpano ja myönnän, että valinta on subjektiivinen. Mutta voisin kuvitella, että seuraava olisi aika lähellä Wengerin valintaa, mikäli kaikki olisivat terveenä: Szczesny, Gibbs, Koscielny, Mertesacker, Debuchy, Arteta, Wilshere, Özil, Sanchez, Walcott, Giroud. Toki spekulaation voisi heti aloitaa maalivahdista tai jos Wengeriltä kysyttäisiin, saattaisi jopa Diaby olla keskikentän ’rouhijana’. Mutta jätetään heidät pois, jottei keskiarvo painu liian masentavaksi. Yllä mainitulla yksitoistikolla tulee keskiarvoksi kauden 20 ensimmäisessä liigaottelussa 5,55 miestä avauksessa eli miltei tasan puolet! Se on kyllä järjettämän alhainen määrä enkä voisi kuvitella edes Cityn tai Chelskin lymyilevän sarjan kärjessä moisella saldolla.

Toinen asia on sitten se, että tuossa ’parhaassa’ avauksessakin on mielestäni jo liian monta turistia. Mutta kun parhaimmillaankin jo kauden alussa oli vähintään 4 ykkösmiestä aina loukkaantuneena, eihän tässä voi olla mitään mahdollisuuksia. Huvittavana yksityiskohtana mainittakoon, että kun viime viikolla Sotonia vastaan viimeinkin puolustusnelikkomme pääsi yhtä aikaa ensimmäistä kertaa kentälle, sorruttiin kauden karmivimpiin lahjamaaleihin. Tämä osoittaa mielestäni vain sen, että puolustuksen laadun lisäksi myös jatkuvuus on erittäin tärkeää. Tällä kaudella vain 7 kertaa maalivahti + puolustusnelikko on ollut sama kuin edellisessä liigaottelussa.

Kenen on syy tähän loukkaantumiskierteeseen, en lähde arvuuttelemaan. Aiheesta on tälläkin forumilla kirjoitettu useita palstakilometrejä. Mutta oma näkemykseni on, että jos merkittäviä vahvistuksia ei tule, ja niitähän ei luultavasti tule, eli joudutaan sinnittelemään nykyisellä puolustavalla kalustolla, ainoa toivo on, että Özil saataisiin pelikuntoon järjestelemään paikkoja mielellään kunnossa pysyville Walcottille ja Giroud’lle. Enkä uskalla edes ajatella, mitä tapahtuisi, jos jompikumpi kaksikosta Merte tai Sanchez sattuisi loukkaantumaan.

Kaikesta huolimatta toivotan parempaa alkanutta vuotta kaikille Punavalkoisten ystäville ja jos yhden toiveen voisi heittää Wengerin suuntaan, niin Colneyn poreammeiden viihtyvyyttä olisi kyllä vähennettävä radikaalisti ja henkilökuntaa rumennettava välittömästi.

Eero

Kiitoksia Eero. Asiantuntevaa ja hyvin kirjoitettua tekstiä on aina ilo lukea.