Ajatuksia sunnuntain voiton pohjalta

Manchester City oli mahtava voittaa sunnuntaina aivan liian pitkän tauon jälkeen. Vielä mieluummin sitä olisi voittanut Manun tai Chelsean, mutta huippuottelun joka tapauksessa viimein voitimme. Optimistisimmat saattavat ajatella voiton olevan muutos, jonka jälkeen alamme pärjätä huomattavasti paremmin näissä kärkikamppailuissa jatkossakin.

En usko minkään muuttuneen kuitenkaan radikaalisti jos ollenkaan isoa kuvaa katsoessa. Manchester City oli kuitenkin se joukkue kärkikolmikosta, joka oli luultavimmin saattaa joskus kaatua. ManU ja Chelsea ovat edelleen ylitsepääsemättömiä ja valitettavasti näin uskon olevan sunnuntain voitosta huolimatta.

Oikeastaan näen sunnuntain olleen Wengerin kannalta tilanne, jonka pitäisi avata useiden silmiä ja ei todellakaan hyvässä mielessä manageriamme ajatellen. Miksi kesti lähes 10 vuotta, että huippuottelussa lähdimme erilaisella taktiikalla eli puolustuksen kautta liikenteeseen?

Tätähän kannattajat, asiantuntijat ja ties ketkä ovat jo vuosia toitottaneet ja ihmetelleet, mutta siitä huolimatta Wenger on hakannut päätä seinään kerta toisensa jälkeen täysin samalla ryhmityksellä ja taktiikalla, joka ei ollut tuottanut tulosta aikaisemmillakaan kerroilla. Noita kertoja on kuitenkin vuosien saatossa kertynyt kymmeniä, joten mistään yhdestä, kahdesta tai edes viidestä ei puhuta, vaan vuosikausia jatkuneesta suoranaisesta typeryydestä.

Sitten kerran, kun managerimme vihdoin ja viimein muuttaa lähestymistapaansa otteluun ja joukkue pelaa eri tavalla, niin se tuottaa välittömästi tulosta. Eikö tämä kerro vain siitä, että Wengerin itsekkyys, jääräpäisyys ja halu todistaa kaikille olevansa oikeassa on ajanut vuosikausia joukkueen menestymisen edelle. Tämä on täysin anteeksiantamatonta ja siihen peilaten yksi voitto huippuotteluissa vuosikausiin on äärimmäisen laiha lohtu.

Jos meillä olisi ollut managerina joku muu, joka on joustava ja muuntautumiskykyinen ryhmityksen ja taktiikoiden suhteen olisimme voittaneet lähes varmasti enemmän huippupelejä viimeisten vuosien aikana. Tämän todisti sunnuntainen ottelu, sillä samat pelaajat, jotka kerta toisensa jälkeen ovat hävinneet huippuotteluita pystyivät yhtäkkiä voittamaan hallitsevan mestarin vieraskentällä taktiikan ollessa puolustusvoittoinen.

Wengerin pelin jälkeinen haastattelu kertoi myös kuinka mies ei halunnut tunnustaa, että mitään tehtiin eri tavalla, vaikka toimittaja kysyi miksi vasta nyt viimeinen tämä muutos taktiikassa. Samoin toppareiden kehuminen oli turhaa ja osoitti vain kuinka managerimme ei halua sanoa tai tajua, mikä todella oli voiton avain. Se oli joukkuepuolustaminen ja todella kurinalainen sellainen, eikä kyseessä ollut yksikään yksittäinen pelaaja ja jos heitä olisi halunnut lähteä nimeämään ei topparit olisi ollut ensimmäisiä listalla.

Pahoin pelkään ja oikeastaan olen varma, että jatkossa huippupeleissä ja kovemmissa paikoissa emme tule näkemään sunnuntain kaltaista taktiikkaa. Nyt kaikki ovat hehkuttaneet muuttunutta taktiikkaa, joka vain heijastaa sen kuinka vuosikausia jääräpäisesti käytetty ja toistettu taktiikka oli väärä ja toimimaton.

Wenger ei koskaan tunnusta omia virheitä ja oletankin seuraavassa huippupeleissä tai vaikeammassa vierasottelussa taktiikan olevan sama kuin aina ennenkin. Siinä ei oteta huomioon vastustajaa liiemmin, vaan pelataan omaa sitä ns. kaunista peliä, joka on melkoinen myytti viimeisten kausien osalta.

Voin olla väärässä, mutta tämä taktiikan muutos tapahtui ihmeellisesti vasta nelossijan ollessa todella uhattuna enemmän tällä kaudella kuin kertaakaan aikaisemmin. Tilanne on aika lailla sama kuin hankintojen kanssa eli yllättäen jopa Arshavinin kaltaisia pelaajia onkin saatavana tammikuussa jos nelossijan kannalta näyttää huonolta. Nelossijan menettäminen näyttää olevan ainoa asia, jonka takia Wenger on edes hiukan valmis joustamaan periaatteistaan.

Advertisements

9 thoughts on “Ajatuksia sunnuntain voiton pohjalta

  1. Mielestäni myös viime kaudella kotona Chelseaa vastaan Wenger lähti varsin puolustuksellisesti hakemaan tasapeliä. Siis sarjajohtajana ja joukkueen itseluottamus huipussa.

  2. Seuraava FA Cupin matsi Brightonia vastaan voi olla taas paluuta arkeen eli samaa vanhaa, ja tiputaan Cupista?

  3. Tämän kauden Chelsea- ja Pool-vieraspeleissäkin oli mielestäni jo normaalia puolustusvoittoisempi taktiikka. Chelskiä vastaanhan jouduimme sitten Hazardin rankkarin myötä takaa-ajajan rooliin, mikä väkisinkin hieman muuttaa taktista asetelmaa. Vaikka tulos ei aina olisi ollut toivotunkaltainen, niin ei se välttämättä tarkoita, että managerin taktiikka oli nyt Citya vastaan ensimmäistä kertaa puolustavampi.

    • Samaa mieltä että mielestäni puolustusvoittoisempaa taktiikkaa on käytetty usein otteluissa huippujoukkueita vastaan. Se nyt ei vaan heti tarkoita että voitto on varma ja monesti vastustaja on saanut maalin silti ensin mikä vaikuttaa peliin.

      • Olipa vaan kerrassaan masentavaa luettavaa.
        Paluu arkeen on siis tosiaan tapahtunut.
        Allekirjoitan tuon yrityksen pelata puolustuksen kautta. Nyt se vain onnistui.
        Meillä on ei ollut laiskureita kentällä ja koko joukkueena puolustaminen oli mahdollista.
        Miten tuo taktiikka olisi toiminut jos kentällä olisi ollut.. Poldi, özil, theo..
        Kylmää olisi ollut kyyti.
        Mikään ei välttämättä muutu Villen isossa kuvassa.
        Väitän kuitenkin että valtava apina on pudotettu selästä ja tästä on suorastaan mainiota jatkaa

        Trudat

  4. Spuds-matsissahan se nähdään, oliko tämä kertalaaki vai kevään nousun alku. Siinä välissä on Brighton- ja Villa-pelit, joita joka tapauksessa dominoimme.

    Özilistä ja Theosta on vielä paljon iloa. Poldia en samalle viivalle laittaisi.

  5. Onhan näinä ”huonoina vuosina” kuitenkin kaatunut vieraissa Dortmundia, Bayernia, Chelsea ja Cityä. Ei siis suinkaan olla aina kategorisesti otettu takkiin, vaikkakin isot vierasmatsit ovat monesti tuottaneet tappioita. Nyt on hyvä olla malttia, muutama hyvä peli ja kruununa hieno voitto Citystä. Suunta on oikea, mutta vielä ei ole liiaksi aihetta tuuletella. Toisaalta ehkei yksittäiselle Spurs-matsillekaan voi laittaa liian isoa panosta. Joku kenties osaa suoraan heittää faktaakin pöytään, mutta eihän Arsenal Lanelta mitenkään uskomattoman kovalla prosentilla voittoja ole napsinut, edes silloin ”hyvinä vuosina”.

    Sunnuntain perusteella alakerran osaset vaikuttivat olevan kuitenkin kohdillaan, vaikka periaatteessa optimiavauksen laitapakit puuttuivat. Jos puolustuspeli saadaan yleisesti viime kauden tasolle (pois lukien rökäletappiot kolmessa matsissa) niin keväällä on vielä voitettavaakin. Coquelin vaikuttaa olevan lyhyellä otannalla kelpo mies suojaamaan linjaa, kurinalaisempi ja tavallaan fyysisempi kuin Arteta tai Flamini. Coquelin teki paljon hyviä katkoja rikkomatta vastustajaa, Arsenal taisi koko pelissä rikkoa 5 kertaa. Se on loistava suoritus kun Cityllä taisi olla 1-2 todellista maalipaikkaa.

    Taktiikan lisäksi on huomioitava sekin, että kuinka hyvin pelaajat niitä toteuttavat. Viime kauden tappioissa ja syksyn Chelsea-tappiossa oli mukana paljon henkilökohtaisia virheitä. Jos toinen saa alussa maalin tai pari, niin hyvä taktiikka onkin hyödytön. Oikeasti nämä asiat ovat monesti pienestä kiinni. Coquelin nousi Charltonin penkiltä Arsuun sateentekijäksi. Virheitä on tehty ja niistä tulee oppia, mutta ei nämäkään asiat ole aina ihan mustavalkoisia…

  6. Villen ennustukseen tulevista taktiikoista sen verran, että kotipeleissä tällainen nöyrä tekeminen tulee olemaan vaikeampaa. Ja aivan oikein Arsenal lähtee isona seurana voittamaan kotimatsejaan oletuksella, että Emiraateille tullaan puolustamaan.

    Tosiaan kyllä tällä kaudella on selvästi jyskyttänyt pelaajien ja Wengerin takaraivossa nuo viime kauden romahdukset. Vieraissa on helpompi lähteä pelaamaan, kun huonommin ei ainakaan voi mennä, mutta ylpeyttä on loukattu. Pahimmat kolme on nyt kahlattu läpi ja osin hyvin. Kotibalanssi tulee olemaan vaikeampi löytää, koska tasurikaan, joka olisi aika helposti saatava tulos jos kumpikin lähtee tiukasti puolustuksen kautta, ei olisi hyvä tulos.

  7. Kaikkea sitä tulee katsottua kuten spudsin ja Sheffield Utd:n liigacup-ähellystä. Spuds sai sit lopulta rankkarimaalin Sheffieldin pakin hölmön käsivirheen ansiosta. Spuds joutuu tokaan osaan myös lähes ykkösbändillä.

    Meille huhuiltu Villarealin toppari pelasi täydet minuutit Espanjan cupin matsissa. Liekö sekin pelkkä huhu, vaikka Telegraphkin on aiheesta veivaillut.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s