Siirtoikkuna sulkeutui – ei mitään yllätyksiä

Siirtoikkuna meni eilisen osalta juuri, kuten saattoi arvatakin. Huhuja saattoi olla liikkeellä tai varmasti olikin. En kuitenkaan vaivautunut seuraamaan tilannetta, koska oli täysin selvää, ettei Wenger edes aio hankkia ketään. Näin ollen tasonsa osoittaneen puolustavan keskikenttäpelaajan metsästys jatkuu jälleen ensi kesään ja jo kohta kahdeksatta vuotta.

Vanha totuus jalkapallossa on, että keskustan pelaajien on oltava hyviä tai jopa loistavia jos haluat menestyä eli voittaa jotain. Tämä tarkoittaa vähintään maalivahtia, yhtä topparia, keskikentän keskustaa ja hyökkääjää. Vähän laskutavasta riippuen meiltä uupuu tuosta vähintään puolet ja jopa enemmän.

Selkeää ykköshyökkääjää ei ole ollut sitten Van Persien loistavan puolitoista kautta kestäneen putken. Maalivahtiosasto on ollut vuosikausia melkoinen kysymysmerkki ja keskikentän keskustasta puuttuu myös sellainen johtava pelaaja. Özil on maailmanluokkaa jos ylipäätään pelaa keskellä, mutta ei millään muotoa johtava pelaaja. Toppareiden sanoisin riittävän, vaikka ehkä vielä puolustuksemme tarvitsisi selkeän johtohahmon, sillä Mertesacker ei tuota roolia ole pystynyt ottamaan, vaikka viime kaudella välillä jo siltä näytti.

Ospinalle antaisin aikaa loppukauden, mutta puolustavan keskikentän ja ykköshyökkääjän tilannetta on katsottu vuosikausia, joten niissä ei olisi pitänyt olla enää pitkään aikaan mitään epäselvää. Molemmille pelipaikoille olisi pitänyt hankkia loistava pelaaja jo aikoja sitten, mutta edelleenkään niin ei tapahtunut kesällä, eikä nyt. Surkeaa suorittamista yhdeltä maailman parhaiten palkatulta managerilta siirtoikkuna toisensa jälkeen.

Positiivista on toki tapahtunut viime aikoina, mutta se ei ole riittävästi millään muotoa. Olimme ulkona mestaruustaistelusta jo viimeistään lokakuussa, joka ei vain ole hyväksyttävää missään nimessä. Samoja virheitä toistetaan niin siirtoikkunoissa kuin kentällä peli ja vuosi toisensa jälkeen silti liikaa.

Puolustaminen joukkueena näytti Cityä vastaan paremmalta kuin aikoihin, mutta kyseessä oli vain yksi ottelu. Jo Brightonia vastaan homma oli taas vanhaa tuttua ja kurinalaisuudesta ei ollut paljoa jäljellä. Aston Villa voitto oli sitten loistava, mutta vastustajan surkeudesta johtuen ei mikään mittari puolustuspelille. Tarvitaan paljon pidempi jakso hyviä pelejä ennen kuin voi sanoa oikeasti jonkin muuttuneen. Manchester City esityksen tavoin täytyisi jatkaa ihan ensimmäisenä lauantaina Tottenhamia vastaan.

Karu fakta on, että olemme tällä hetkellä viidentenä sarjassa muun muassa kesällä manageria vaihtaneen ja usean avainpelaajansa myyneen Southamptonin takana. Siinä ei ole mitään juhlimista ja tämän ei pitäisi olla mahdollista. Southamptonin palkkabudjetti on vajaa neljäsosa siitä mitä meillä.

Siirtoikkuna ehti jo sulkeutua, mutta pakko ottaa silti esille BBC:n artikkeli. Artikkelissa eräs pari vuosikymmentä agentin hommia tehnyt henkilö kertoo kuinka vastoin Wengerin selityksiä ja toimintatapoja mitä lähemmäksi siirtoikkunan sulkeutumista mennään, niin sitä enemmän valtaa on pelaajilla ja heidän agenteillaan verrattuna ostajaseuraan. Eihän tässä mitään sinänsä uutta ole, mutta tämäkin osaltaan kumoaa managerimme väitteen ja toiminnan kuinka loppuhetkillä hinnat ovat halvempia ja voi säästää verrattuna siihen, että olisi ajoissa liikkeellä.