Rutiinivoitto heikosti pelaavasta Evertonista

Arsenal – Everton 2-0 (1-0)

Eilinen ei suuria tunteita herättänyt missään vaiheessa. Peli oli melko vaisua ja ero tempossa oli hurja aikaisemmin pelattuun Liverpool – Manchester City otteluun. Olimme kuitenkin loppulukemien verran parempia ja kaikesta näki, että Evertonilla ei ole kulkenut missään kilpailussa tällä kaudella Eurooppa-liigaa lukuun ottamatta.

Vierasjoukkue piti palloa, mutta ei saanut paljoa aikaiseksi. Tietysti jos se olisi saanut avausmaalin olisi peli saattanut olla aivan toisenlainen. Periaatteessa siihen oli paikka Gabrielin virheen jälkeen, mutta Ospina hoiti Lukakun läpiajon tyylikkäästi.

Meidän avausmaalin jälkeen en epäillyt hetkeäkään ettemmekö voittaisi ottelua. Tämä on erittäin harvinaista, kun tietää kuinka useasti olemme sulaneet johtoasemissa, vaikka johto on ollut paljon enemmän kuin yhden maalin verran. Eilen kuitenkin Everton oli niin vaisu, että ei missään vaiheessa tuntunut siltä, että pistemenetys olisi mahdollinen.

Meidän puolelta onnistujia olivat muun muassa Ospina, joka läpiajon lisäksi torjuin Lukakun laukauksen loistavasti toisella puoliajalla. Valioliigadebyytin tehnyt Gabriel pelasi kelpo pelin alun virhettä lukuun ottamatta ja mukaan mahtui yksi maaginen liukutaklaus boksin sisällä Lukakun ollessa vaarallisessa paikassa avausjaksolla.

Giroud paransi paljon keskiviikosta, joka ei nyt tietysti ollut vaikeaa. Maali kuitenkin taas liigassa ja eilinenkin vain osoitti ranskalaisen olevan käyttökelpoinen pelaaja silloin, kun vastustaja ei ole huippuluokkaa tai paineet suuria menestyksen suhteen.

Voitosta huolimatta en ymmärtänyt miksi Rosicky oli taas vaihdossa ja selvästi väsynyt Cazorla aloitti jälleen ties monennenko ottelun putkeen. Myös Walcottin penkitys todella mietityttää. Yleensä englantilainen on ollut vakioavaaja kunnossa olleessaan, mutta nyt peliaikaa ei tule juuri olenkaan ja edelle ajaa ensin Welbeck ja nyt vasta juuri loukkaantumisesta toipunut Ox. Ovatko jatkosopimus neuvottelut jumissa vai mistä on kysymys?

Suurin miinus eiliseltä oli Coquelinn murtunut nenä. Saa nähdä miten pahasti kävi ja tuleeko useamman ottelun huili vai pelaako ranskalainen jo keskiviikkona Loftus Roadilla maski päässä. Toivottavasti, sillä vaikka Coquelin ei ole riittävän hyvä on mies silti selkeästi paras vaihtoehto keksikentän pohjalle mitä tällä hetkellä joukkueessa on tarjolla.

Viikonloppu teki pientä hajontaa kolmos- ja nelospaikkoja tavoittelevien joukkueiden suhteen. Southampton kärsi tappion ja Tottenham ei pelannut liigaottelua, joten tuo kaksikko on nyt hiukan jäänyt jälkeen. Olemme viisi pistettä Sotonia edellä ja Tottenham on pisteen enemmän takana, mutta toki ottelun vähemmän pelanneena. Sen sijaan Manun odotetun voiton lisäksi viime aikoina kovassa vireessä ollut Liverpool jatkoi vahvoja otteitaan voittamalla Manchester Cityn nousten viidenneksi kolmen pisteen päähän meistä.

Tällä hetkellä näyttää, että me Manun ja Liverpoolin kanssa taistelemme kahdesta paikasta rahaliigaan, mutta kuten kausi on osoittanut on aivan turha vetää lopullisia johtopäätöksiä, sillä tilanteet vaihtuivat todella nopeasti tällä kaudella.