Viides vai kuudes kausi putkeen ulos Mestareiden liigasta heti tosipelien alkaessa

AS Monaco – Arsenal 0-2 (0-1)

Wenger jatkaa 100 prosenttista putkeaan Mestareiden liigassa. Kahdeksastoista kausi putkeen kilpailussa ilman, että olemme voittaneet sitä kertaakaan. Yksikään muu (suur)seura ei pysty samaan.

Näiden ainaisten moraalisten voittojen varaan ei rakennu mitään ja eilisen jälkeen vain vahvistuu tunne, että ei haittaisi vaikka emme jonain vuona olisikaan mukana Mestareiden liigassa. Ei ainakaan jos ja kun Wenger on managerina. Wengerin alaisuudessa emme koskaan voita kisaa, tuskin pääsemme edes enää tämän pidemmälle jatkopeleissä.

Ainut hyöty on siis Wengerin saama kolmen miljoonan bonus kisaan mukaan pääsemisestä samoin kuin Kroenken vuosi vuodelta kasvava pankkitili. Aina väitetään kuinka täytyy olla Mestareiden liigaa, että saadaan huippupelaajia houkuteltua seuraan. Aivan täyttä roskaa, jonka ManU on vaikka viimeisimpänä todistanut. Samoin väitetään, että saamme parhaat pelaajat pidettyä olemalla mukana rahaliigassa. Persie, Fabregas, Nasri..

Aivan yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta meidän otteet ovat surullista katsottavaa vuosi toisensa jälkeen panoksien ollessa huipussaan. Häviämme tuolloin oli vastassa sitten huippujoukkue tai ei. Sitten panoksien ja odotusten ollessa pienemmät, kuten eilen ensimmäisen osan tyrmäävän tappion takia, joukkue pelaa hyvin ja pystyy jopa voittamaan merkityksettömästi.

Tällä kaudella on toivottavasti kaksi ottelua jäljellä, joilla on jotain merkitystä. Ensin FA Cupin välierä Readingia vastaan. Kaiken järjen mukaan meidän pitäisi tuosta päästä finaaliin, mutta niin piti jatkaa eilisestäkin otteluparista. Samoin viime kauden Wigan välierä on myös hyvin vielä muistissa.

Tosin valitettavasti tällä hetkellä näyttää, että Liverpool on vastassa jos pääsemme FA Cupin finaaliin. Viime vuonna teimme lähes kaikkemme jo ensimmäisen 10 minuutin aikana, että Hull olisi voittanut ja jos esitys on edes vähänkään samanlainen Rodgersin ryhmää vastaan, niin käy todella heikosti.

Valitettavasti tässä on vielä yhdeksän liigapeliä jäljellä kautta, sillä ei voisi paljoa vähempää kiinnostaa paikka kilpailuun, jossa kuitenkin ensi vuonna tulee uusi mahalasku tutulla tavalla. Tietysti Liverpoolin, Chelsean ja Manun kohtaamiset ovat huippupelejä, jotka olisi mukava voittaa. Chelseaa vastaan ei kuitenkaan ole perinteisesti mitään mahdollisuutta ja Old Traffordillakaan tuskin toista kertaa salama iskee peräkkäin samaan paikkaan.

Reilun neljän viikon päästä pelataan tosiaan välierä Readingia vastaan. Pitkä aika katsoa tätä joka vuotista ”pokaalijahtia”, mutta minkäs teet. Sopii samaan kategoriaan kuin eilinen moraalinen voittaja tai pikemminkin jatkaja otteluparista.