Lauantaita odotellessa

Tämän viikon ehdoton huipennus tulee olemaan lauantain FA Cupin välierä Readingia vastaan Wembleyllä. Asetelmat otteluun ovat selkeät meidän ollessa ehdoton ellei jopa ylivoimainen ennakkosuosikki. Otteluita ei kuitenkaan pelata paperilla, kuten viime kauden Wigan välierä ja miksei myös finaali osoittivat. Voitimme onneksi molemmat ottelut, mutta ei ollut kaukana, että ylipäätään emme olisi finaalissa olleet.

Edelliseen peilaten onkin erittäin huolestuttavaa kuinka vähän sieltä sun täältä on saanut lukea kuinka esim. eilen reservien mukana pelanneet Wilshere ja jopa Diaby saattaisivat olla mukana kokoonpanossa ja jopa avauksessa Wembleyllä.

Loppukauden tällä hetkellä tärkein pelimme ei suinkaan ole tai pitäisi olla paikka, jossa kuukausi ellei vuositolkulla sivussa olleille pelaajille tarjotaan peliaikaa. Reading toki pelaa sarjatasoa alempana, mutta niin vain seuran reservit kukistivat meidän vastaavat, vaikka Wilshere, Diaby ja Gnabry olivat pelaamassa. Miksei myös Arteta ja Debuchy olleet mukana tai ainakin toinen? Ymmärtääkseni kolme yli-ikäistä saa olla kokoonpanossa reserveissä tai virallisesti alle 21-vuotiaiden peleissä. Ilmeisesti Artetan ja Debuchyn pelituntuma on jo Wengerin mielestä niin timanttinen, että molemmat ovat valmiita ykkösjoukkueeseen ilman lisäotteluita.

Itse en halua nähdä ainuttakaan pelituntumaa loukkaantumisen jälkeen hakevaa kaveria kentällä lauantaina. Viime aikoina tulokset ovat olleet niin hyviä, että viikko per pelitahdilla ei ole mitään syytä tehdä suuria muutoksia. Ei varsinkaan, kun kyseessä on kauden viimeinen pokaalimahdollisuus ja tuo pokaali on enää kahden voiton päässä.

Jos tällä hetkellä tarjottaisiin tilaisuutta ottaa FA Cupin voitto tai sijoittuminen kolmen parhaan joukkoon, niin valitsisin ehdottomasti FA Cupin voiton. Valitsisin sen myös, vaikka emme olisi edes neljän joukossa kauden päätyttyä, mutta tuota vaaraa ei enää ole. Silti FA Cupin voittaminen olisi jotain todellista ja oikea pokaali sen sijaan, että pääsemme taas kerran kilpailuun mukaan, jota emme vahingossakaan voita Wengerin johdolla. Tällä hetkellä kuitenkin Mestareiden liigan paikka on varma ja sen puolesta nämä kaksi asiaa eivät sulje toisiaan millään muotoa pois. Kunhan vain lauantaina ei lähdetä huumorikokoonpanolla tai muuten vain aliarvioida vastustajaa valmistautumisen, taktiikan ja asenteen osalta.

Viikonlopun Burnley voitto varmisti, että Chelsea ei Mourinhon johdolla juhli mestaruutta Grovella vajaan kahden viikon kuluttua, vaikka se voittaisikin ottelun. Piste-ero olisi maksimissaan 13 pinnaa (jos Chelsea voittaa Manun tulevana viikonlppuna) ja kierroksia on vielä viisi Chelsea kohtaamisen jälkeen, joten emme missään tapauksessa joudu katsomaan sinisten mestaruusjuhlia kotistadionillamme. Pienestä on ilot löydettävä, kun liigassa ei enempää ole enää tarjolla.

6 thoughts on “Lauantaita odotellessa

  1. Pääosin olen samaa mieltä Villen kanssa, mutta sijoitus vähintään kolmanneksi olisi syytä ottaa – alkukauden cl-karsinnat selkeästi sotkevat kauden avausta. Nämä karsintapelithän ovat johtoportaan mielestä kauden tärkeimmät – ne ratkaisevat, kuulummeko parempien katkarapuvoileipien pöytään.

  2. No niin, nyt se varmistui: Viasat hankki sieniliigan tv-oikeudet kolmeksi vuodeksi. Eli ensi kaudella valkku maikkarin maksukanavilla ja CL sekä FA cup Viasatilla. Viasat perustaa CL-diilin takia yhden uuden kanavan. Valkun oikeudet menevät uusjakoon sitten kaudesta 2016-2017 alkaen. Diili selvinnee vasta ensi keväänä.

  3. Joo, hieman hätiköin eli Yle palasi kuvioihin mukaan ja näyttää yhden tiistain ottelun jatkossakin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s