Finaaliin toisena vuonna peräkkäin

Reading – Arsenal 1-2 (0-1)

Ei tehty asioita helpoimman kautta tälläkään kertaa. Championshipin häntäpäässä oleva Reading osoittautui todella vaikeaksi vastustajaksi ja vasta jatkoajan lahjamaali toi finaalipaikan. Finaalipaikka on tietysti se tärkein ja loppujen lopuksi ei ole väliä kuinka se tulee. Silti esitys jätti paljon miettimisen aihetta.

Täytyy ihmetellä, että miksi Valioliigan parhaassa vireessä oleva joukkue on vaikeuksissa Readingin tasoista porukkaa vastaan, vaikka on kaiken lisäksi saanut enemmän lepoaikaa edellisen pelin jäljiltä. Kokoonpanoa voisi pitää osaselityksenä ja erityisesti huippuvireisen Giroudin penkittäminen oli käsittämätön ratkaisu.

Suurimman syyn näen kuitenkin olevan edelleen sama asia, joka on niin useasti tullut esille. Paineettomassa tilassa joukkue pelaa hyvin tai jos panoksena on korkeintaan nelossija tai tämän kauden tapauksessa kakkossija, mutta jos kyseessä on mestaruus, Mestareiden liiga tai FA Cup oikean pokaalin muodossa, niin silloin esitykset menevät aivan liian usein eilisen kaltaisiksi.

Olemme onneksi finaalissa, mutta täytyy sanoa ettei olo ole erityisen luottavainen tuli vastaan sitten Liverpool tai Aston Villa. Tietysti saatamme parantaa eilisestä, mutta jos otetaan vertailukohdaksi viime vuoden kaksi ottelua ja eilinen Wembleyn vierailu, niin ne eivät lupaa erityisen paljoa jos vastustajan taso on vähänkään parempi kuin Wigan, Reading tai Hull.

Eilen Welbeck näytti, että miehestä ei yksinkertaisesti ole meille hyökkääjäksi kuin joksikin kolmosvaihtoehdoksi maksimissaan. Mies ei päässyt edes maalipaikoille koko ottelussa, vaikka vastustajan taso ei mitenkään erityisen hyvä ollut. Toki eilinen oli heikompaa monelta, mutta esim. Sanchez onnistui kahdesti, Özil syötti maalit ja Ramsey oli hyvin lähellä maalintekoa pariin otteeseen.

Ei ollut suuri yllätys myöskään Readingin tasoitusmaalin tulleen ainakin osittain Gibbsin ja Szczesnyn takia. Toki koko joukkueen puolustaminen oli muutamassa tilanteessa erittäin heikkoa ja Reading olisi pelannut kahdella yhtä vastaan hyökkäykset paremmin, niin se olisi jopa voinut voittaa ottelun.

Ylipäätään meidän todelliset maalipaikat olivat aivan liian harvassa ottelussa ja tämä ihmetytti ottaen huomioon viime aikojen hyvät esitykset. Ei maalipaikkoja tietysti vastustajallakaan montaa ollut, mutta silti muutama tilanne olisi pitänyt pystyä pelaamaan paljon paremmin puolustussuuntaan.

Mertesackerin nilkkavamman vakavuudesta ei ole mitään tarkempaa tietoa vielä. Onneksi on Gabriel, mutta taas ollaan kahden topparin varassa jos saksalaisen vamma on yhtään vakavampi. Tietysti Wenger väittää, että Monrealia, Debuchya ja Chambersia voi peluuttaa topparina, mutta ainakaan itse en halua ketään kolmikosta nähdä topparina tällä hetkellä, enkä ainakaan finaalissa reilun kuukauden kuluttua.

Loppujen lopuksi finaalissa ollaan ja se on tärkeintä. Pelkkä finaaliin pääsy ei kuitenkaan vielä ole riittävästi, sillä finaalitappio on tunne, jota ei missään nimessä halua kokea. Tänään selviää finaalivastustaja Liverpoolin ja Aston Villan pelatessa oman välieränsä. Itse ottaisin Villan, mutta ymmärrän täysin niitäkin, jotka haluavat huippufinaalin Liverpoolia vastaan. Haluaisin välttää Gerrardin hehkutuksen, mutta toisaalta 2001 vuodesta olisi nyt mahdollista ottaa revanssi.