Samat virheet toistetaan ja aina paria hankintaa vajaa

Yksi pahimpia asioita Wengerin alaisuudessa on samojen ongelmien ja virheiden toistaminen kausi ja vuosi toisensa jälkeen. Useimmat muut näkevät, että homma ei vain toimi, mutta tästä huolimatta managerimme tekee aina asiat samalla tavalla. Näitä asioita ovat pelaajien peluuttaminen väärillä paikoilla tai yksinkertaisesti joukkueen vahvistamatta jättäminen milloin minkäkin pelipaikan suhteen.

Kunnollista puolustavaa keskikenttää on odotettu sitten Flaminin 2007-2008 loistokauden. Toki Coquelinin onnekas läpimurto näyttää viimein ratkaisseen ongelmaa osittain, mutta yksi pelaaja on edelleen liian vähän joukkueessa tälle kriittiselle pelipaikalle. Uutta ykköshyökkääjää on toivottu jo muutama kausi Van Persien idioottimaisen myynnin jälkeen. Samoin maalivahtitilanne on ollut lukuisia vuosia kiltisti sanottuna epävarma. Laituritilanne on ollut puutteellinen vuosia ja tähän kauteen lähdettiin järjettömästi kahdella topparilla, joista toisen loukkaantuminen oli tiedossa ja toisella oli alla finaaliin asti pelatut MM-kisat.

Peluuttaminen ja ennen kaikkea pelaajien paikat aiheena nousi taas esille viimeisimpänä Ramseyn pelatessa laiturin tontilla. Toki esim. Özilkin on siellä pelannut puolet tästä kaudesta. Wengerin on vain pakko saada haluamansa pelaajat kentälle, vaikka se ei olekaan joukkueen edun mukaista. Kenttäryhmitystä toki voisi yrittää muuttaa jos haluaa väkisin neljä keskikentän keskustan pelaajaa samaan aikaan kentälle, mutta tähänhän managerimme ei lähde vaikka mikä olisi. Mieluummin siis pelaajia väärille pelipaikoille, jotta saadaan kaikki suosikit kentälle.

Tällä hetkellä oikea tapa toimia olisi valita joko Cazorla tai Ramsey ja jättää toinen penkille. Näin ollen molemmissa laidoissa olisi nopeutta ja suoraviivaisuutta, joka on äärimmäisen tärkeää Giroudin ollessa kärkenä kykenemätön pystyjuoksuihin. Lisäksi peliaikaa riittäisi kuitenkin melko paljon sekä Cazorlalle että Ramseylle, koska periaatteessa molemmat tai ainakin Cazorla pystyy ja välillä pitäisikin tuurata Öziliä, jotta saksalaista ei peluuteta loppuun, kuten aikaisemmin on tapahtunut.

Yleensä joukkueen edun mukaista ei ole vain laittaa niin sanotusti parasta 11 pelaajaa kentälle, vaan pelipaikoilla on kuitenkin ratkaiseva merkitys. Ramsey on parempi pelaaja kuin vaikka Welbeck, mutta se ei tarkoita silti Ramseyn olevan parempi laiturin tontilla. Ymmärrän joukkueessa tarvittavan yksi tai kaksi pelaajaa, jotka voivat pelata usealla paikalla, mutta tätäkin pitäisi tehdä vain pakon edessä, kun muita vaihtoehtoja ei ole.

Ei voi olla niin, että kausi toisensa jälkeen näemme useita keskikentän keskustan pelaajia laitureina kauden aikana, laitapakkeja toppareina ja välillä laitureita hyökkääjinä. Sen ymmärtää, että näin voi joskus käydä pakon edessä, mutta meillä tätä tapahtuu aivan liian usein, että kyseessä oli mikään poikkeus tai yksittäin tapaus.

Osittain varmasti tämä peluutus johtuu epätasapainoisesti rakennetusta joukkueesta ja siitä, että Wenger pitää joukkueessa pelaajia, joita sitten ei kuitenkaan halua peluuttaa kuin ihan viimeisessä hädässä. Toisaalta asiaan vaikuttaa myös se, että joukkueessa on pelaajia, jotka eivät vain pysy kunnossa, mutta tämä on samoin osa joukkueen kasaamista ja se pitäisi tehdä paremmin.

Tietysti kukaan ei pakottanut ole pakottanut peluuttamaan Öziliä vähintään puolta seurassa olo aikaa laiturina tai viimeisimpinä Ramseya laiturina, vaan nämä ovat Wengerin omia ratkaisuja, vaikka parempiakin vaihtoetoja olisi ollut. Laitapakkien kuten Monrealin tai Debuchyn peluuttaminen taas oli suurimmassa osassa pakon sanelemaa, vaikka taisi muun muassa Swansea tappio olla ottelu, jossa Chambers oli laitapakkina ja Monreal topparina, kun kaiken järjen mukaan olisi kannattanut peluuttaa toisinpäin.

Mikään ei kuitenkaan olisi estänyt kesällä ostamista sitä topparia, kuten kaikki vaativat. Esim. Gabrielin olisi varmasti saanut jo kesällä ja tämä olisi luultavasti auttanut tuomaan vähintään muutaman lisäpisteen sarjassa, esimerkiksi juuri yllä mainitussa Swansea ottelussa.

Jotenkin on kuitenkin sellainen kuva, että Wenger jättää ilmiselvätkin ongelmat korjaamatta tai vähintään muutaman hankinnan tekemättä joka kerta, jolloin aina voi sitten vedota loukkaantumistilanteeseen jos ja kun menestystä ei tulekaan. Jos esim. viime kesänä olisimme hankkineet topparin, puolustavan keskikentän ja kunnon hyökkääjän Welbeckin sijaan, niin se olisi myös tarkoittanut odotusten olevan korkeammalla tasolla ja tämähän ei istu Wengerin ajatusmaailmaan, kun managerimme on nimenomaan viimeisen vajaan 10 vuotta pyrkinyt tietoisesti laskemaan rimaa ja odotuksia menestyksen suhteen ja onnistunut siinä erinomaisesti, kun edelleen osa kannattajista on täysin miehen takana.