Pelityylikeskustelu

Edelleen saatan pitää tämän viikonlopun vapaata blogin päivittämisestä ja vähintäänkin tämän lauantain. Ehdin kuitenkin eilen kirjoittaa tämän päivityksen etukäteen.

Paljon on viime aikoina ollut keskustelua pelityylistä ja ennen kaikkea Chelsean kohdalla. Keskusteluhan kiihtyi pari viikkoa sitten, kun Mourinhon ryhmä haki haluamansa 0-0 tasapelin Grovelta tavalla, joka ei tietenkään miellyttänyt kauniin ja b*rcamaisen jalkapallon nimeen vannovien näköhermoja.

Ymmärrän täysin niitä meidän kannattajia, jotka buuasivat Chelsean esittämälle pelityylille vähintäänkin viimeisen 10 minuutin aikana pari viikkoa sitten paikan päällä. Ei siinä mitään ja tuo on olennainen osa kannattamista ja siinä yritetään samalla ärsyttää niin Chelsean pelaajia kuin myös ennen kaikkea kannattajia.

Stadionilla ja kesken pelin ymmärrän asian täysin, mutta sen sijaan muuten olen eri mieltä. Jokainen joukkue saa pelata täysin sillä tyylillä ja taktiikalla kuin parhaaksi näkee. Jokainen joukkue pyrkii voittamaan ja riippuen pelaajien vahvuuksista sekä heikkouksista valitsee manageri sen mukaan taktiikan. Tietysti myös managerin omat mieltymykset ja ominaisuudet ovat ratkaisevassa asemassa.

Chelsean haukkuminen tylsäksi on suoraan sanoen typerää. Joukkue voitti mestaruuden ja se on ainoastaan asia, joka merkitsee loppujen lopuksi. Tyylipisteitä ei edelleenkään jaeta jalkapallossa vaan jokainen voitto tuo kolme pistettä otettiin se sitten pelaamalla ihan millä tyylillä tahansa. Tämä tuntuu osalta meidän kannattajista unohtuneen täysin, kun tämä Wengerin ns. kaunis jalkapallo itsessään nykyään muka joku saavutus. Kaiken lisäksi useimmat tai vähintään noin puolet viimeisestä 10 vuodesta ovat suurimmaksi osaksi olleet hidasta ja tylsää sivuttaissiirtelyä, joten se siitä hienosta pelityylistä.

Samoin joiltakin kannattajiltamme tuntuu unohtuneen tai sitten he eivät yksinkertaisesti ole tietoisia seuramme historiasta, että ennen Wengeriä George Grahamin aikaan me olimme juuri se kuuluisa boring boring joukkue. Tuolloin 1-0 voitot olivat tavaramerkkimme, Wright teki yhden maalin ja kuuluisa puolustusnelikkomme plus Seaman pitivät oman maalin puhtaana.

Pokaaleita tuli tuolla pelitavalla ja tuskin kovin moni silloin valitti. Voin toki olla väärässä, sillä itse en tuota aikaa muista, sillä aloin kannattaa seuraa vasta aikalailla samoihin aikoihin kuin Wenger tuli seuran manageriksi.

Ainakin itse olen täysin kyllästynyt tähän nykyiseen ajattelutapaan, jossa liian monelle pelityyli on tärkeämpi kuin menestys. Asia ei todellakaan ole näin ja vaihtaisin heti meidän pelityylin mourinhomaiseen pelitapaan jos se olisi mahdollista, sillä on täysin selvää kummalla voitetaan pokaaleita.

On myös kohtalaisen ontuvaa väittää Chelseaa tylsäksi ja esim. meitä samaan aikaan jotenkin erityisen oikein pelaavaksi ja hyökkääväksi, kun siniset ovat kuitenkin tehneet kolme maalia enemmän tähän mennessä. Toki meillä on vielä peli rästissä, mutta puheista ja kirjoituksista päätellen tilaston pitäisi olla jotain aivan muuta.

Sitä paitsi yksi kauden parhaista voitoistamme tuli juuri puolustusvoittoisesti ja vastaiskuilla pelaten Manchester Cityä vastaan. En muista, että tuolloin moni olisi valittanut pelitapaa vääräksi, vaan päinvastoin kyseisellä tavalla meidän olisi pitänyt pelata jo huomattavasti aikaisemmin ja toivottavasti vastaavia esityksiä nähdään jatkossakin erityisesti huippuotteluissa ja pahoissa vieraspelissä.

Lyhyesti sanottuna muiden joukkueiden pelityylin kritisoiminen on melko turhaa ja vielä turhempaa jos kritisoitava joukkue menestyy valitsemallaan tavalla pelata. Itse valitsen aina voittamisen pelityylin edelle, mutta kaikki eivät näin tee ja valitettavasti managerimme kuuluu tähän joukkoon.