Loukkaantumiset ikuinen syy ja samalla Wengerin selitys menestymättömyyteen

Tästä aiheesta on tullut kirjoitettua paljon ennenkin, mutta se on taas erittäin ajankohtainen Oxin ja Walcottin loukkaantumisten jälkeen, joten tänään keskitytään pääasiassa loukkaantumisiin.

Oxin ja Walcottin loukkaantumiset eivät tulleet minään yllätyksinä, vaan itse asiassa ne tapahtuivat juuri, kuten vähän aiemmin pystyi jo ennustamaan. Tiistaina loukkaantunut kaksikko kertoo pienessä kuvassa täydellisesti mikä on vikana joukkueessamme ja Wengerin tavassa rakentaa joukkue.

Aloitetaan loukkaantumisjärjestyksessä eli Oxista. Ramseyn loukkaantuminen avasi viimein tilaisuuden englantilaiselle, mutta kuten jo monta kertaa aiemmin mies loukkaantui lähes välittömästi itse. Ei ollut ensimmäinen kerta ja ei varmasti viimeinen. Ox on ollut nyt seurassa viitisen vuotta, mutta ei ole yhtään sen parempi pelaaja kuin esim. kolme vuotta sitten ja suuri syy on jatkuvat loukkaantumiset. Joka ikisellä kaudella Ox on kärsinyt useita loukkaantumisia ja ollut jopa puolet urastaan sivussa tai jopa enemmän ja tämä ei todellakaan auta joukkuetta millään tapaa.

Walcott on pelannut kohta 10 vuotta seurassa ja takana on yksi ehjä kausi jos oikein muistan. Aivan surkea saldo ja mies on varmaan viettänyt enemmän aikaa loukkaantuneena kuin pelikuntoisena. Lisäksi kuvio on tämä, että aina kun menee hetken aikaa edes vähän paremmin ja tehoja tulee, niin aivan varmasti myös loukkaantuminen iskee. Tämäkään kerta ei tehnyt poikkeusta.

Yksi tai kaksi kroonista loukkaantujaa olisi vielä siedettävä määrä 25 pelaajan ryhmässä, mutta meillä on näitä aivan liikaa. Vaikka Diabysta päästiin viimein eroon viisi vuotta liian myöhään on joukkueessa jäljellä vielä Rosicky, Gibbs, Wilshere, Walcott, Ox, Arteta ja myös Ramseyn voi jollain tapaa laskea mukaan, vaikka walesilaisen kohdalla järkevä peluuttaminen voisi auttaa.

Shad Forsythe on maailman huippua alallansa, mutta ei siitä huolimatta ole saanut aikaan mitään parannusta loukkaantumistilanteeseemme. Totuus on, että kroonisesti hajalla oleviin pelaajiin ei auta maailman paraskaan hoito ja valmennus kuin marginaalisesti. Toiset pelaajat pysyvät kunnossa ja toiset eivät. Tämä olisi syytä hyväksyä ja toimia sen mukaisesti, kun asiaa on saatu todistaa vuosikaudet.

Toisin sanoen yllä mainitusta listasta kaikki tai vähintäänkin suurin osa olisi pitänyt myydä tai päästää lähtemään jo aikoja sitten ja korvata pelaajilla, jotka pysyvät pelikuntoisina huomattavasti paremmin. Valitettavasti näin ei ole managerimme tehnyt, vaan päinvastoin antanut uusia kalliita jatkosopimuksia tuon tuosta pelaajille, jotka eivät koko urallaan ole pysyneet kunnossa yhtään koko kautta ja kärsineet jatkuvasti loukkaantumisista koko Arsenal uran ajan.

Toisaalta tämä antaa samalla managerillemme aina valmiin selityksen loukkaantumisten muodossa ja valitettavinta on, että osalle kannattajista tämä menee läpi, vaikka tilanne on ollut vuosikausia sama ja Wenger ei ole edes yrittänyt tehdä asialle mitään. Paras esimerkki on viime kesän nolla hankittua kenttäpelaajaa. Jos joukkueemme oli tarpeeksi vahva, niin silloin on turha mennä loukkaantumisten tai minkään muunkaan selityksen taakse jos ongelmia ilmenee ja varsinkin sellaisia ongelmia, jotka olivat täysin odotettavissa.

FA Cup on aivan maksimi pokaali voittaa niin kauan kuin joukkueessa on suurin osa pelaajista Rosicky, Wilshere, Gibbs, Walcott, Ox, Arteta ja tekisi mieli lisätä Welbeck listaan, mutta katsotaan nyt vielä hetki miehen kohdalla ennen lopullista tuomiota.

Kukaan edellä mainituista ei ole ykkösavauksen pelaaja, mutta ongelma tuleekin siinä, että ykkösavaus pelaa itsensä loppuun tai loukkaantuneeksi, koska rotaatiomiehet ovat käytännössä koko ajan loukkaantuneina eivätkä näin ollen jaa yhtään rasitusta kauden aikana. Miettikääpä moniko yllä mainituista pelaajista on tällä hetkellä pelinkuntoinen? Taitaa olla jopa yksi eli Gibss ja seuraava loukkaantuminen on varmasti jo nurkan takana, vaikka peliaikaa tuskin on luvassa paljoa viime aikojen tai pitäisikö sanoa vuosien näytöillä.

Täyttä hulluutta on jatkaa samalla tavalla ja odottaa eri tulosta, mutta näin Wenger tekee kausi ja vuosi toisensa jälkeen roikuttamalla näitä kroonisesti loukkaantuneita pelaajia mukana. Samalla tämä syö joka ikinen kausi joukkueen menestysmahdollisuudet. Samalla se kuitenkin aina antaa managerillemme selityksen ja se näyttää riittävän. Todella surullista ja niin kauan kuin asiaan ei tule muutosta pysyvät myös tuloksemme samoina.