Kompromissi

Arsenal 1 – 1 Sp*rs

Yritetään nyt saada löyhästi päivitykseen viittaava merkintä tällekin päivälle noin kahvitauon puitteissa, vaikken työympäristössä olekaan. Ville palannee eetteriin jälleen huomenna ja vaikkei tunnelma ole kaiketi katossa, ehkä sieltä pääkallopaikalta jäi käteen jotain mielenkiintoisia huomioita ja havaintoja.

Täällä rakkaassa kotimaassamme elettiin loppuviikosta kriisitunnelmissa. Lopputulemana saatiin vatuloitua ratkaisu, tai esitys sote-kiistaan ja kuumaksi perunaksi jäi kuka voitti ja kuka hävisi. Puhumattakaan siitä, että mitä esitys käytännössä tarkoittaa, mikä on lopputulos. Voisin kuvitella, että vatuloitavaa ja iteroitavaa riittää vielä pitkäksi aikaa. Kausi on pitkä.

Miksikö politiikkaa tässä yhteydessä? Siksi, että eilinen tasapeli peilasi henkilökohtaisella tasolla kovin samankaltaisia tunnelmia kuin loppuviikon poliittinen vääntö. Jos nyt yritän puristaa jonkin ydinajatuksen tuloksesta, täytyy sen olla, että Pohjois-Lontoon paikallisottelua ei saa hävitä. Kaiken muun kanssa voi elää, mutta tappio pitää välttää hinnalla millä hyvänsä.

Keväällä voi olla tilanne, missä esimerkiksi taistelussa mestaruudesta vaaditaan voittoa ja kolmea pistettä. Silloin on tosin yhdentekevää, onko kyseessä paikallisottelu Sp*rsia vastaan vai Bournemouthin kohtaaminen. Elämä jatkuu eilisen tuloksen myötä, asetelmat sarjan kärjessä aavistuksen tiivistyivät, mutteivat olennaisesti muuttuneet. Ja me ei hävitty Sp*rsille.

Ollaan rehellisiä. Tai kirjoitan luonnollisesti vain omasta puolestani. Hattua en koskaan nosta, tai käsiäni antautumisen merkiksi, mutta Pochettinon luotsaama T*ttenham yllätti minut sittenkin joukkueena. Tilastojen valossa tiesin joukkueen kykenevän tiiviiseen puolustuspelaamiseen ja vain yksi tappio sarjassa toistaiseksi indikoi sekin sitkeyttä ja henkisen puolen vahvuuksia.

Mutta sittenkin Sp*sin vahva joukkuepelaaminen yllätti, erityisesti prässipelaaminen. Joku sanoisi kaikella kunnioituksella, minä en kunniaa naapurille jaa, mutta otetaan nyt vaikkapa tämä Alli-täti. Kyllähän kaverin nimi on ollut mediassa esillä, mutta en minä ollut ottanut tätä rummutusta lainkaan vakavasti, saati alleviivannut papereissani hänen nimeään ottelun alla.

Niin vain oli nuoren miehen esitys vahva, että pahiten siitä kärsi Cazorla, joka joutui tauolla vaihtoon oltuaan totaalisen pyörryksissä ja sekaisin. Hämmentävää tässä on vain se, että Wenger sanoi ottelun jälkeen meidän pelanneen ensimmäisen puoliajan vajaalla. Hyväksyn sen, että aina pelin alkuun kaikki saattoi olla normaalisti, mutta jos vaikeudet sitten alkoivat välittömästi pelin alkaessa, miksi vaihto tapahtui vasta puoliajalla? Ei tällaisen pitäisi ainakaan olla mikään selitys lopputulokselle. Vai oliko se sittenkin Alli-täti ja ajatus sen myöntämisestä turhan nöyryyttävää.

”When you are 1-0 down, it’s a mixture of relief and regret.”

Tämä Arsenen kommentti summaa paljon eilistä. Vielä kerran, tätä ottelua ei vain voi hävitä ja kun me olimme se osapuoli, joka viimeisellä vartilla nousi tappioasemasta, kyllä se helpottaa tilannetta entisestään. Kun katselin ja kuuntelin joukkueiden managerien sekä muutamien pelaajien lausuntoja pelistä, naapurin leiristä huokui aidompi pettymys tulokseen.

Onko se hyvä asia, ei tietenkään ole. Mutta se kompromissi, mikä tästä meille käteen jäi, sen kanssa on elettävä ja mentävä nöyrästi eteenpäin. Joel Campbell sai aikaan ensimmäisen laukauksemme maalia kohtia toisen puoliajan alussa, meillä oli lopulta kentällä vaihdosta kolmikko Flamini, Gibbs ja Arteta, joista keskimmäinen vastasi tasoituksesta, kyllä tällaisilla pelimerkeillä pääsimme omillemme tästä rulettipöydästä.

Puolustus millä spekuloin ennakossani, miten se nyt vain on mahdollista, että jälleen sieltä karkasi kaveri metritolkulla läpajoon ja tällä kertaa tuhoisin seurauksin. Ei ollut poikkeuksellista, että Mertesacker ja Koscielny nähtiin kentällä pystylinjassa kymmenen metrin säteellä toisistaan ja mikäli tässä on joku logiikka, se ei minulle aukea. En toisin ole insinööri kuten Sipilä. Ei ole insinööri Villekään, mutta ehkä hän osaa topparina avata tätä teemaa.

Yritän päättää positiivisesti. Olivier Giroud’lla oli kolme erinomaista paikkaa onnistua jälleen maalinteossa, kääntää peli jopa voitoksemme. Nyt ei osunut, mutta viime aikojen onnistumisten jatkoksi paikoilla jälleen. Wenger totesi Giroud’n olleen h*lvetin vihainen ottelun jälkeen ja hyvä niin. Hyvää sekin, että Kanen onnistuttua ja meidän pelin ollessa sekaisin ja pyörryksissä ensimmäisellä puoliajalla, ehdin jo pelätä Giroud’n hölmöilevän itsensä ulosajetuksi turhautumistaan.

Tämä kahvitauko venyi jo liiaksi, ajatus katkeaa kuten tapanani on, mutta täytyy rientää. Niin, ja pitää vielä ehtiä tarkistaa kalenterista milloin mm. Bosnia ja Hertsegovina sekä Slovenia ottelunsa pelaavat. Voi sitä riemua. Oluet saavat pysyä kylmässä vajaat kaksi viikkoa, sillä näitä maaottelutaukoja varten täytyy varata jotain väkevämpää.

Kiittää ja kuittaa,

hente

Mainokset

5 thoughts on “Kompromissi

  1. Nyt on varmasti maailman ainoa blogipostaus, jossa verrataan sotea ja futismatsia! Ehkä soten pitäisikin ulottua Colneyyn asti – terveyspalvelut sieltä, mistä asiakas haluaa. Voisi loukkaantumissuma vähentyä.

  2. Yes, jatkoa edelliseen.
    Annetaan vesijuoksijoille vielä vapaus valita ottaako kuntoutuspalvelut joukkueelta, yksityiseltä vai omalta sote-alueelta.
    Kehitystä se on pienikin kehitys 🙂

  3. Valioliigassa jotenkin sammuu kirkkaatkin tähdet. Ensiksi meni Mou ja nyt tietä näyttää Klopp Klopp, vaikka aikaistahan tuota on Kloppista sanoa. Onneksi meillä on Wenger, jonka johdolla neljäs sija on varma.

    • Moyesin tähdenlento on tosissaan karahtanut kuun pimeälle puolelle.
      Tervetuloa kuitenkin meitä pelastamaan..

      • Ei Moyesin uran hiipuminen mitenkään yllätys ole. Tässä on aina se harha, että valmentaja X pienessä seurassa joutuu toteuttamaan ankeaa, esim. lähinnä vastustajan pelin rikkomiseen tähtäävää taktiikkaa ja paremmalla materiaalilla isossa seurassa pääsee kokeilemaan koko taktista palettiaan. Minusta oli koko ajan selvää, että Moyes on yksinkertaisesti varsin rajoittunut taktiselta ajatelultaan ja rajat tulivat nopeasti vastaan hyökkäyspelin kehittäjänä. Valitettavasti samaa voi sanoa useimmista lädivalmentajista, vaikka osalla puutteet ovat muilla osa-alueilla, esim. henkilöjohtamisessa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s