Ajatuksia sunnuntaista paikan päällä nähtynä

Arsenal – Tottenham 1-1 (0-1)

En ole ehtinyt vielä paljoakaan käymään läpi viimeisen vajaan viikon Arsenal aiheisia uutisia, joten tänään palaan vielä sunnuntain tapahtumiin. Muutenkin kyseessä on taas maaottelutauko, onneksi viimeinen sellainen muutamaan kuukauteen, joten mitään kovin mullistavaa mahdollisia loukkaantumisia lukuun ottamatta tuskin tulee tapahtumaan reiluun viikkoon.

Aston Villa taisteli aiemmin sunnuntaina 0-0 tasapelin uuden managerinsa Remi Garden johdolla ja tämä tulos samalla tarkoitti, että meillä oli voittamalla Tottenham mahdollista siirtyä kahden pisteen turvin liigan kärkipaikalle. Tämän olisi pitänyt toimia jonkinlaisena lisämotivaationa, vaikka sellaista ei todellakaan pitäisi tarvita derbyssä loskanvalkeita vastaan.

Lähtökohdat otteluun olivat, että kyseessä oli Tottenhamin kolmas ottelu kuuden päivän sisään, joten otteluohjelma oli suotuisa tässä suhteessa meille. Valitettavasti tämä ei näkynyt missään vaiheessa millään tavalla. Tottenham oli liikkeellä paremmalla jalalla ja mikä pahinta se halusi voittaa enemmän ja taisteli sen mukaisesti joka pallosta oli kyseessä sitten ykkös- tai kakkospallo.

Lisäksi vierailijat prässäsivät huomattavasti agressiivisemmin juuri, kuten meidän olisi pitänyt, ja kuten teimme parhaimmillaan Manua vastaan kuukausi sitten. Miten voi olla mahdollista, että annoimme paikallisvastustajan ottaa pelin haltuun noin helposti ja ilman todellista taistelua kotikentällämme?

Tilastotkin kertoivat karusti kuka vei peliä, kun vasta joskus toisella puoliajalla saimme ensimmäisen laukauksen kohti maalia. Ei pitäisi olla mahdollista Tottenhamia vastaan, joka ei varmasti ole materiaaliltaan meidän veroinen. Kyse oli ainoastaan otteluun valmistautumisesta, asennoitumisesta ja taktiikasta, joissa kaikissa Pochettino veti selvästi Wengeriä pidemmän korren.

Päästetty maali on hyvin samanlainen kuin kahdessa aiemmassa ottelussamme olleet tilanteet. Swanseaa vastaan selvisimme Cechin ja Bellerinin nopeuden ansiosta, Bayernia vastaan tuli maali ja samoin Kane osui, kun topparimme kusivat paitsioansan taas aivan täydellisesti täysin vaarattomassa tilanteessa.

Roselle oli pallo omalla kentäpuoliskollla, mutta ei tuon pitäisi olla missään nimessä vaarallinen tilanne, vaikka prässiä ei pahemmin pallolle ollutkaan. Silti hetken kuluttua Kane oli niin läpi kuin hyökkääjä vain voi olla ja puolustajiamme ei ollut lähelläkään. Uskomatonta kuinka edellisten otteluiden virheistä ei oltu opittu tai edes haluttu oppia mitään. Olisi mukava tietää onko Wenger ja Bould käynyt Swansea ja Bayern Munchen otteluiden virheitä läpi puolustajiemme kanssa. Tuskin tai sitten viesti ei ainakaan mene perille millään muotoa.

Rehellisesti sanoen oli pelitapahtumien perusteella onni, että olimme vain maalin tappiolla vartti ennen loppua. Vierailijoilla oli ollut paremmat paikat tehdä toinen maali kuin meillä tasoittaa. Onneksi Cech oli jälleen kerran hyvällä pelipäällä ja lisäksi Tottenhamin viimeistely oli heikkoa.

Gibbs teki maalin tultuaan laituriksi, joka ei todellakaan ole miehen paikka, ja tällä kertaa epätoivoinen ratkaisu tuotti tulosta. On se silti täysin anteeksiantamatonta toimintaa, että Wenger ei hanki kesällä yhtään kenttäpelaajaa ja roikottaa kaudesta toiseen useita kroonisia loukkaantujia mukana, jonka seurauksena sunnuntaina(kaan) ei ollut laittaa kentälle yhtään hyökkäävää pelaajaa, vaikka olimme takaa-ajoasemassa ja tarvitsimme maalia. Kolme vaihtoa olivat kaikki enemmän tai vähemmän puolustavia, kun yksinkertaisesti hyökkäykseen tai edes keskikentälle ei ollut laittaa ainuttakaan hyökkäyssuunnan pelaajaa.

Tasoituksen jälkeen olisimme vielä voineet voittaa ottelun jos kaikki tähdet olisivat olleet kohdallaan. Ei se olisi ansaittua ollut, ei lähellekään, mutta olisi kelvannut paremmin kuin hyvin. Näin ei kuitenkaan käynyt ja joudumme tyytymään kotitasapeliin derbyssä ja se ei vain ole riittävä tulos milloinkaan.

Perinteiseen tyyliin, kun sarjan piikkipaikka ja sitä kautta mestaruuspuheet ovat alkaneet hieman taas voimistua hyvin sujuneen lokakuun johdosta, esityksemme ja sitä kautta tulokset kääntyvät jyrkkään laskuun. Sana mestaruus on kuin myrkkyä ja Wengerin joukkueet eivät ole pystyneet sitä käsittelemään ja ennen kaikkea kestämään siitä tulevia paineita millään muotoa vuosikausiin, vaan aina mestaruuspuheiden edes hiukan nostaessa päätään alkaa tappioita ja tasapelejä tulla voittojen sijaan. Tämäkään kausi ei näytä olevan poikkeus asiassa.

2 thoughts on “Ajatuksia sunnuntaista paikan päällä nähtynä

  1. Lisäksi jos jo hyvissä ajoin ekalla puoliajalla oli selvää, että cazorla ”ei pystynyt edes syöttämään”, kuten wenger on todennut, miksi ihmeessä vaihto tehtiin vasta puoliajalla. Haluttiin kokeilla, miten yhden pelaajan vajauksella pärjätään?

    • Varmaankin sen takia että Flamini ei pysty myöskään edes syöttämään.
      Mielenkiintoista muuten miksi flamster meni artetan ohi marssi järjestyksessä..?
      Onko niin puolikuntoinen tuo kapteenimme?

      Kiva että saatiin taas matsi analyysi tai siis kaivettua lähes kaikki negatiiviset asiat esiin.
      Ei kannata mainita özilin upeaa peliä, tai vaarallisia erikoistilanteita, comebackia heikolla materiaalilla, puhumattakaan depussin dominointia.

      Kiva että ollaan palattu taas normaaliin päiväjärjedtykseen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s