Vuosi täynnä niin ajallisesti kuin blogikalenterissa – 365 päivitystä tälle vuodelle

Tänään juhlitaan uutta vuotta ja samalla se on eräs merkkipaalu tämän blogin historiassa. Viime vuonna päivityksiä oli 362 eli kolme tyhjää päivää mahtui mukaan kalenterivuoteen. Olin täysin vakuuttunut, että tuosta ei ole enää mahdollista parantaa, ja nyt puhun ainoastaan päivitysten määrästä enkä laadusta, mutta niin vain tämä vuosi meni vielä paremmin ja päivitys löytyy vuoden jokaiselta päivältä.

Suuri kiitos tästä kuuluu Hentelle, Isselle ja Eerolle, jotka ovat aina auttaneet kun siihen on ollut tarvetta. Yksin tämän kaltaisen päivitystahdin pitäminen ei vain olisi mahdollista.

Suurin kiitos kuuluu kuitenkin teille lukijoille ja kommentoijille, jotka jaksatte päivästä, viikosta, kuukaudesta ja jopa vuodesta toiseen lukea juttujani ja vieläpä lisäksi kommentoida. Useasti kommentit ovat parempia kuin itse päivitys ja hyvä niin.

Lisäksi kommentit antavat itselleni ideoita mistä voisi kirjoittaa, mihin voisi paneutua tarkemmin ja välillä jopa johonkin kysymykseen voi vastata suoraan seuraavan päivän päivityksessä. Toki pyrin vastaamaan kommenteissa jos kyse on pienestä asiasta, joka ei vaadi paljoa aikaa ja tekstiä. Silti aika on hyvin rajallinen tämän harrastuksen suhteen, joten en millään aina ehdi vastaamaan heti. Jokaisen kommentin kuitenkin luen ja pyrin vastaamaan siinä määrin kuin vain suinkin ehdin ja näen sen tarpeelliseksi.

Ensi vuonna tuskin tullaan näkemään yhtä aktiivista vuotta päivitysten suhteen, mutta ainakin toistaiseksi on tarkoitus jatkaa samalla kaavalla. Tämä harrastus vie paljon aikaa, mutta samalla se on erittäin antoisaa ja muodostunut jo vuosien varrella osaksi päivärutiineja. Jatkon suhteen en lupaa mitään varmaa, mutta informaatiota on varmasti luvassa jos ja kun muutoksia jossain vaiheessa tulee.

Hienoa tässä blogissa on se, että se antaa meille Suomigoonereille paikan päivittäin kokoontua jakamaan tunteet kannattamamme seuran tekemisistä. Tietysti paikkoja on paljon muitakin, mutta väittäisin tämän olevan silti melko harvinainen ellei jopa ainutlaatuinen Suomessa.

Edellä mainitun lisäksi tämän blogin kautta on saanut tutustua moniin uusiin ihmisiin, joita tuskin olisi koskaan tavannut muuten. Se on huikean hienoa ja kertoo vain kuinka tämä blogi ei ole vain tekstiä netissä, vaan siitä on seurannut paljon muutakin.

Kiitokset vielä kerran ja oikein loistavaa uutta vuotta Suomigoonerit!

Sarjan kärjessä, kalenterivuoden 2015 mestari ja Elneny vahvasti huhuissa

Vuosi päättyy meidän osalta sarjan kärjessä, sillä Leicester ja Manchester City päätyivät eilen maalittomaan tasapeliin kierroksen huippuottelussa. Ranierin ryhmän voitto olisi ollut se ykkösvaihtoehto, mutta ei tasapelikään ole huono tulos ja samalla se kasvattaa Cityn voitottomien vieraspelien putken jo melko pitkäksi.

Olemme uuteen vuoteen lähdettäessä maalieron turvin Leicesterin yläpuolella, City on kolmen pisteen päässä ja Tottenham neljän. Molemmilla viimeksi mainituilla on kuitenkin parempi maaliero, mutta tuota ei nyt hirveästi tarvitse vielä tässä vaiheessa kautta murehtia, sillä yleensä mestaruus ratkeaa pisteillä, eikä maalieron turvin. Toki sekin olisi ihan mahdollista erityisesti tällä kaudella, sillä niin yllättäviä ovat tapahtumat tähän asti olleet.

Sarjan kärkipaikan lisäksi keräsimme selkeästi eniten pisteitä kalenterivuoden 2015 aikana Valioliigassa, mutta tuo on saavutus tai pikemminkin tilasto, joka on keksimällä keksitty, eikä siitä saa mitään palkintoa. Kausi kestää elokuusta toukokuuhun ja se on ainoa ajanjakso, jolloin pisteet lasketaan yhteen sarjataulukossa ja katsotaan kenellä niitä on eniten.

Viime päivinä on siirtohuhuissa liikkunut vahvasti Baselin egyptiläinen keskikenttäpelaaja Mohamed Elneny. En muista nähneeni miehen otteita tai ainakaan pelaaja ei ole jäänyt mieleen niissä harvoissa pätkissä, joissa sveitsiläisseuran otteita on tullut nähtyä.

Ilmeisesti kyseessä box to box -roolissa viihtyvä keskikenttäpelaaja, mutta myös keskikentän pohjan paikka on tullut uran aikana tutuksi. Tämä kuvaus kuulostaa hyvältä, kun pelaajaa kuvataan lisäksi juoksuvoimaiseksi ja taklaustilastotkin olivat jonkun lähteen mukaan kohdallaan.

Tietysti täytyy muistaa, että Sveitsin liiga on aivan eri asia kuin Valioliiga ja egyptiläinen on aivan kääntämätön kortti huipputasolla. Voi olla, että mies onnistuu, mutta aivan yhtä hyvin totutteluun voi mennä paljonkin aikaa ja silti onnistuminen voi jäädä haaveeksi.

Meidän ei pitäisi nykytilanteessa ottaa tällaista riskiä, kun vuosikausiin on paras tilaisuus voittaa mestaruus. Nyt pitäisi ostaa valmista laatua, eikä näitä toivotaan parasta pelaajia jollain viidellä miljoonalla. Esim. Wanyama, joka viimeksi meitä vastaan osoitti olevansa erittäin hyvä puolustava keskikenttäpelaaja Valioliigatasolla. Tämän egyptiläisen voi ostaa sitten lisäksi kesällä jos viimein päästäisiin eroon Artetasta, Rosickysta ja Flaminista.

Meillä on yli 200 miljoonaa kassassa ja jos todellista halua managerillamme olisi lähes 12 vuoden tauon jälkeen voittaa mestaruus, niin hankinta ei olisi Elneny viidellä miljoonalla Baselista. Totta kai tämäkin on parempi kuin ei mitään, kun nykyään Chambers on jo keskikentän pohjalla, kun kaikki muut vaihtoehdot ovat loukkaantuneet ja muun muassa Wilsheren paluusta ei ole mitään tietoa, eikä miehen varaan vain voi muutenkaan mitään laskea.

Se tässä on positiivista aiempaan verrattuna, että siirto näyttää toteutuvan heti tammikuun alkupuolella sen sijaan, että Wenger odottaisi aivan kuun ja siirtoikkunan loppuhetkille. Toki edelleen on kyse huhusta vaikkakin vahvasta sellaisesta, joten odotetaan virallisempaa vahvistusta asiaan.

Paluu voittokantaan

Arsenal – Bournemouth 2-0 (1-0)

Lyhyesti sanottuna tehtiin se mitä pitikin ja ei paljoa enempää. Özil oli jälleen maagisella pelipäällä ja pääsyy, jonka takia pisteet jäivät Grovelle. Saksalaispelaajamme syötti avausosuman ja viimeisteli itse 2-0 maalin. Lisäksi Mesut tarjoili useita huippusyöttöjä, joista Walcottin, Giroudin ja kumppaneiden olisi pitänyt tehdä vähintään muutama lisäosuma.

Gabriel onnistui hienosti saatuaan vihdoin peliaikaa. Brassi oli maalinsa lisäksi hyvä puolustussuuntaan ja piti vierasjoukkueen hyökkääjät poissa maalipaikoilta aggressiivisella pelitavallaan. Täytyy sanoa, että pidän miehen otteista ja toivottavasti vastuuta tulee jatkossa lisää.

Chambers pärjäsi kohtalaisesti Flaminin paikalla, mutta pääasiassa tämä johtui varmasti vastustajan tasosta ja väsymyksestä. Veikkaan, että jos Chambers olisi pelannut kasvattajaseuraansa vastaan lauantaina ei tilanne olisi ollut ihan sama. Silti hyvä, että pärjäsi, mutta ei mies mikään ratkaisu ole meidän keskikentän pohjalle.

Cech pääsi helpolla maalilla ja samalla sai nollapeliennätyksen rikottua. Hieno saavutus, vaikka tietysti Chelseassa noista nollapeleistä valtaosa tulivatkin. Silti tämän kauden Chelseassa ei edes Cech olisi ainakaan vielä rikkonut ennätystä, eikä ehkä tulisi rikkomaan koko kaudella.

On tämä kummallinen kausi, kun olemme jälleen ainakin iltaan asti sarjan kärjessä, vaikka peliesityksemme ja tuloksemme ovat kaikkea muuta kuin vakuuttavia katsottaessa kokonaisuutta. Hyvä tietysti näin, mutta tuskin sama kuitenkaan jatkuu aivan kauden loppuun asti.

Kyse on kai lähinnä siitä mikä joukkue saa edes vähän pidemmän hyvän jakson kasaan kauden toisella pulikkaalla, sillä se tulee riittämään todennäköisesti mestaruuteen. Niin kummallista kuin se onkin, niin jopa Tottenham näyttää olevan mukana ihan kärkikamppailussa noustuaan eilisellä voitolla jo kolmanneksi.

Ainoa miinus eilisessä oli taas Wengerin vaihdot kesken pelin, mutta tämä on sama joka kerta, sillä managerimme ei vain ymmärrä järkevistä vaihdoista enempää kuin sika helmistä. Kaikki vaihdot vasta 80 minuutin jälkeen ja viimeinen 25 sekuntia ennen lisäajan loppua, jolloin Iwobille jäikin ruhtinaallisesti peliaikaa. Miksi ylipäätään Campbell oli pakko laittaa kentällä, kun minuutit olisi voinut antaa lupaavalle Reine-Adelaidelle? Samoin Özilin, Walcottin ja Ramseyn peluuttaminen täydet 90 minuuttia hyvissä ajoin ratkenneessa ottelussa oli taas sulaa hulluutta.

Leicester – Manchester City ottelu illalla ratkaisee olemmeko sarjan kärjessä uuteen vuoteen lähdettäessä. Kaikki muu kuin kotivoitto pitää meidät piikissä, mutta silti sanoisin kotivoiton olevan se paras tulos kokonaiskuvaa katsoessa.

Sarjanousija Bournemouth Grovelle – ryhtiliike vai ei?

Paljon ei ole aikaa ehtinyt kulua lauantain täydellisestä nöyryytyksestä. Se on toisaalta hyvä asia, että seuraava ottelu tulee nopeasti, mutta toisaalta tietäen meidän nykyisen loukkaantumistilanteen ja ylipäätään loukkaantumisherkkyyden olisi pitempi palautumisaika huomattavasti parempi.

Wengerin kierrätystaidot tietäen tänään kentällä voi olla täsmälleen sama avaus kuin Southamptonia vastaan. Managerimme ei rotaatiosta välitä pätkääkään, eikä myöskään peliesityksistä, vaan yleensä aina samat naamat pelaavat niin kauan, että loukkaantuminen iskee.

Eihän kierrätykseen paljon mahdollisuuksia ole, mutta ainakin Gabriel pitäisi tuoda avaukseen Mertesackerin tilalle ja samoin Debuchy, mutta jälkimmäistä ei ainakaan tapahdu, sillä ranskalaispuolustajamme on huhujen mukaan siirtymässä tammikuussa muualle vähintään loppukauden kattavalla lainasopimuksella. Tämä on osittain juuri seurausta, että managerimme ei ole kierrättänyt yhtään oikean pakin tontilla, vaan Bellerin on pelannut lähes kaikki ottelut, vaikka hienon alkukauden jälkeen taso on ollut laskussa jo pidempään.

Surkeassa vireessä oleva Ox saa mahdollisesti tilaisuutensa tänään ihan siitä syystä, että muita vaihtoehtoja ei ole. Toivottavasti mies käyttää viimein tilaisuutensa hyödyksi, mutta paljoa en laittaisi rahaa likoon sen puolesta, vaikka kertoimet olisivat varmaan kohdallaan veikkaustermein puhuttaessa.

Asenne joukkueella on varmaan taas tänään kohdillaan viime ottelun jälkeen, sillä tätä samaahan tämä on ollut jo vuosikaudet. Muutama parempi peli ja sitten taas tullaan rotsi auki kentälle ja odotetaan pisteiden kuin itsestään tulevan, kun vastassa on jokin vähän heikompi joukkue. Tänään tuota ongelmaa ei ole, mutta saa nähdä kuinka lopussa useat pelaajamme ovat, kun samat naamat ovat pelanneet koko ajan jo viikkojen tai kuukausien ajan.

Paljon huolestuttaa uudet loukkaantumiset ja tänään sanoisin olevan suuri ihme jos selviämme ilman ainuttakaan loukkaantumista. Özilin loukkaantuminen ei yllättäisi yhtään. Samoin Ramseyn takareiden paukahtaminen voi olla hyvin mahdollinen ja Koscielnyn selkä- ja lonkkaongelmat saattavat olla tässä pelitahdissa taas esillä ennen ottelun loppua. Ja yksi pienimmistä kertoimista on varmasti Walcottin loukkaantuminen, sillä mies ei yleensä kestä lyhyen ajan sisään useaa ottelua ilman loukkaantumista ja viime aikoina mies on ollut kaikissa peleissä avauksessa.

Vastustajamme on sarjanousija, joka on viime ottelussa ollut kauden parhaassa vireessään. Sillä on takana kuusi tappiotonta liigaottelua, joista puolet on voittoja. Neljään viimeiseen peliin ovat kaatuneet muun muassa Chelsea vieraissa ja ManU kotona, joten tuskin ihan ilmaiseksi pisteet ovat tänään jäämässä Pohjois-Lontooseen.

En ole paljoa nähnyt vastustajamme otteluita tällä kaudella, mutta Eddie Howen ryhmän tavaramerkki on ollut todella korkea työmoraali ja juostut kilometrit ottelusta toiseen. Numeroista puhuttaessa taktiikka on kai ollut välillä perinteinen 4-4-2 ja joissain otteluissa taas 4-5-1.

Alkukaudesta joukkue koki pahan takaiskun, kun paras maalintekijä Wilson loukkaantui koko kaudeksi. Siirtoikkunan lopulla joukkue sai kuitenkin Murrayn Crystal Palacesta ja lisäksi muut hyökkääjät, kuten Stanislas ovat ottaneet suurempaa roolia. Joukkueen ehkä paras pelaaja on kuitenkin oikea laituri Matt Ritchie, joka pystyy itse tekemään maaleja ja samoin luomaan muille paikkoja. Englantilainen valittiin muistaakseni viime kaudella Championshipin parhaaksi pelaajaksi ja vaikka puoli kautta Valioliigassa ei ehkä ole mennyt aivan nappiin on mies silti syytä huomioida.

Päätän päivityksen lainaukseen Onlinenegoonerin forumin ottelutopikista. Aihe on vähintäänkin ajankohtainen lauantain jäljiltä:

Against a south coast team lying in the bottom half of the table, which presses hard and breaks with pace. What could go wrong?

COME ON YOU GUNNERS!!!

Neljäs yritys ja normitulos Southamptonin vieraana

Southampton – Arsenal 4-0 (1-0)

Ennakkoasetelmat otteluun olivat, että meillä oli alla loistava voitto Manchester Citystä ja Southampton ei ollut voittanut kuuteen viimeiseen otteluun. Lisäksi muiden tuloksia todistaessa oli paikka nousta taas liigan kärkeen. Kaikki piti olla niin hyvin kuin vain se oli mahdollista.

Karu totuus kuitenkin tuli vastaan hyvin nopeasti. Puheet sarjan kärkipaikasta ja mestaruudesta ovat vain liikaa Wengerin joukkueille, kuten on ollut jo yli 10 vuotta. Kaava on sama kerta toisensa jälkeen. Aina kun on tilaisuus nousta piikkipaikalle tai jatkaa hyviä otteita tapahtuu romahdus ja eilen se oli täydellinen.

Esityksemme oli täysin ala-arvoinen ja ei jättänyt mitään selittelyjä. Southamptonia vastaan ei vain voi hävitä jos haluaa voittaa mestaruuden puhumattakaan täydellisistä murskalukemista.

Olisiko esityksemme voinut olla yhtään heikompi jos Wenger olisi kierrättänyt edes vähän sen sijaan, että aloitti taas samalla avauksella kuin kolmessa vai neljässä viime ottelussa. Tämä ei välttämättä ole kuitenkaan olennaisinta, sillä emme vain ole lähelläkään sitä tasoa, jota mestaruuteen vaadittaisiin oli kentällä ketä tahansa Wengerin ollessa manageri.

Managerimme aina kehuu mental strenghtiä, mutta todellisuudessa tämä joukkue on täysin managerinsa näköinen ja kovassa paikassa sitä voitontahtoa, henkistä kovuutta ja todellista johtajuutta ei löydy ainoaltakaan pelaajalta. Helppoa se on silloin johtaa, peli kulkee ja hommat sujuvat, mutta todelliset johtajat nousevat esiin vaikeilla hetkillä ja kuten eilen nähtiin ei joukkueessa ole ainuttakaan sellaista puhuttiin sitten managerista tai pelaajista.

Saimme Southamptonin kolmoshyökkääjän Longin näyttämään joltain Suarezin, Neymarin ja Messin hybridiltä ja tämä on täysin anteeksiantamatonta. Yleensä edes aiempina vuosina Sotonilla on kärjessä ollut Pelle tai Rodriguez ja joukkue on todella pelannut hyvin erityisesti avausjakson, mutta eilen esitys vastustajaltamme ei ollut edes niin loistava, vaan perushyvä suorittaminen hyvällä liikkeellä ja melko korkealla prässillä oli vain aivan liikaa meille.

Pelimme meni täysin sivuttaissiirtelyksi ilman mitään todellista uhkaa eteenpäin. Tämä on nähty niin useasti ennenkin ja tullaan näkemään tulevaisuudessakin. Todella masentavaa katsottavaa, kun mahdollisuudet olisi niin paljon parempaan, mutta henkinen kantti ei riitä ja valmennus ei vain saa pelaajista parasta irti kuin joissain otteluissa, eikä koskaan tarpeeksi säännöllisesti, jotta voisimme edes haastaa mestaruudesta tosissaan.

Se on aivan sama loppujen lopuksi kuinka halvalla mestaruus tulee menemään tai kuinka kilpailijat konttaavat, kun oma suorittamisemme ei vain riitä. Sellaista ihmettä ei ole olemassa, että tämä joukkue Wengerin johdolla olisi sarjan kärjessä toukokuussa sarjan loputtua.

Timo hyvin kommenteissa eilen vai toissa päivänä huomautti sarjaohjelmasta loppukauden osalta. Pari päivää sitten päivityksessä listasin asioita, jonka takia en usko meidän voittavan mestaruutta tai edes taistelevan siitä tosissaan loppuun asti. Päivityksestä unohtui otteluohjelma, joka kauden toisen puolikkaan aikana on huomattavasti kovempi kuin syyskaudella.

Kohtaamme muun muassa molemmat Manchesterin joukkueet, Liverpoolin, Stoken, Tottenhamin ja Evertonin vieraskentällä ja kaikki vähääkään historiaamme tuntevat ymmärtävät kuinka paljon tai oikeammin vähän pisteitä on luvassa näistä otteluista, kun Southamptoninkin kohtaamisen vieraskentällä saa nykyään listata joka kausi kategoriaan, että pisteitä ei ole tulossa kuin korkeintaan yksi tai ei edes sitä.

Wengerin kannattajat ja positiivisesti ajattelevat saava olla eri mieltä ihan vapaasti ja haluaisinkin kuulla perusteluja minkä takia mestaruus on mahdollinen tai oliko eilisessä jotain positiivista. Ei kai loukkaantumisia tai niitä ei ainakaan pelitapahtumien perusteella voinut havaita tulleen. Toki silti jälkikäteen saatamme kuulla pelaajan tai parin loukkaantuneen. Tämä tuskin olisi minkään asteen yllätys, mutta tämä tuli ainoana mieleen muuten täydellisestä fiaskosta.

Neljäs kerta toden sanoo Southamptonin vieraana?

Pelipäivästä huolimatta pitää aloittaa jo pari päivää sitten tulleella surullisella uutisella. Entinen Arsenal pelaaja, manageri ja ennen kaikkea valmentaja Don Howe on kuollut 80-vuotiaana. Täytyy sanoa, että en tarkemmin tunne Howen historiaa, mutta ilmeisesti kyseessä on yksi kaikkien aikojen parhaista englantilaisista valmentajista. Ei managereista vaan valmentajista ja tuossa roolissa Howe oli ilmeisen pidetty ja menestyksekäs niin meillä kuin myös maajoukkueessa.

Onlinegoonerissa on artikkeli Howesta ja samoin muun muassa BBC:ltä löytyy juttua miehen urasta. Ehkä seuraa pidempään kannattaneet muistavat miehen ja osaavat kertoa enemmän, sillä Howe ei ollut oman aikakauteni henkilö.

Illalla on vuorossa vierailu Southamptoniin ja vastassa on hyvä joukkue, joka tosin on pelannut viime aikoina heikosti. Toivottavasti kotijoukkueen alamäki jatkuu vielä ottelun verran, eikä käy perinteiset eli kotijoukkue saa kautensa takaisin raiteille meidän kustannuksella. Tämä on nimittäin nähty aivan liian useasti viimeisten kausien aikana, että heikossa jamassa oleva joukkue ottaa meiltä pisteen tai jopa kolme pistettä.

Kotijoukkueessa on useita mielenkiintoisia ja hyviä pelaajia. Puolustuksessa topparipari on hyvä ja etenkin Celticistä kesän siirtoikkunan lopussa siirtynyt Van Dijk on todellinen pelote erikoistilanteissa. Mies on vaarallinen pääpelaajana ja lisäksi suorissa vapareissa mies on usein pallon takana.

Keskikentällä Southamptonissa voi seurata meillekin paljon huhuttua Wanyamaa ja hyökkäävämmässä roolissa löytyy esim. Tadic ja Mane. Lisäksi kärjessä Pelle on vaarallinen jos sattuu pelipäälle.

Southamptonin tavaramerkki aiemmilla kausilla näissä kohtaamisissa on ollut korkea prässi, joka erityisesti avausjaksoilla on aiheuttanut meille suuria ongelmia. Voisi veikata kotijoukkueen jatkavan samalla taktiikalla myös tänään, vaikka viime aikoina tulokset ovatkin olleet heikkoja.

Saa nähdä onko Wengerillä mitään asetta tähän ja onko edellisten vuosien heikoista tuloksista opittu mitään. Kaava on ollut kolmella viimeisellä vierailulla lähes sama, joten sen suhteen olisi korkea aika pystyä parempaan ja kotijoukkueen pelitavan ei pitäisi tulla millään muotoa yllätyksenä.

Paljon on myös kysymys asenteesta ja kuinka hyvin otteluun on valmistauduttu ja ennen kaikkea kuinka maanantain hieno City voitto on saatu nollattua. Jos jatkamme siitä mihin maanantaina jäimme pitäisi kolmen pisteen lähteä mukaan. Jos taas asenne ja keskittyminen ovat vähänkään heikommalla tasolla, niin pistemenetys ja jopa tappiokin on hyvin mahdollinen.

COME ON YOU GUNNERS!!!

Huomenna vuorossa legendaarinen Boxing Dayn ottelukierros

Jouluaatto on vietetty ja tänään saadaan vielä rauhassa jatkaa kinkun syöntiä, mutta huomenna on vuoden toinen täysi valioliigakierros vuorossa. Ainoastaan päätöskierros taitaa olla toinen, jolloin kaikki joukkueet pelaavat samana päivänä.

Tosin päätöskierrokseen verrattuna ero on, että kaikkia pelejä ei suinkaan enää pelata samaan aikaan Tapaninpäivänä, vaan ennätyksellisesti tänä vuonna pelit tulevat neljään eri kellonaikaan. Näin ollen huomenna on mahdollista katsoa pelejä varttia vaille kolmesta aina puoli kahteentoista. Kun meidän ottelu on viimeisenä vuorossa voi neljän pelin päivä olla hyvinkin mahdollinen.

Tämä huominen Southampton vierasottelu on osunut etelärannikkolaisten Valioliigaan paluun jälkeen kolme kertaa neljästä juuri tähän joulun ja uudenvuoden aikaan. Tulokset eivät vain ole olleet alkuunkaan sellaisia, joita olisimme halunneet nähdä. Kolmen vierailun saldo on tappio ja kaksi tasapeliä ja rehellisyyden nimissä molemmat tasapelit olivat otteluita, joissa kotijoukkue oli vielä selvästi parempi.

Huomenna olisi korkea aika muuttaa tätä surullista viime vuosien tilastoa ja ainakin katsoen joukkueiden viime aikojen tuloksia ja esityksiä olisi siihen loistava tilaisuus. Meillä on kolme voittoa putkeen liigassa ja Southampton saldo taitaa kaikki kilpailut mukaan lukien olla kuusi voitotonta ottelua, joista viisi on päättynyt tappioon. Viime kierroksella Tottenham haki voiton St Mary’s stadiumilta, joten meillekään homman ei pitäisi olla mitenkään mahdoton, vaikka viime kausien perusteella se on siltä vaikuttanut.

Mitään ihmeellistä ei ole kokoonpanon suhteen luvassa, sillä uusia loukkaantumisia ei kai ole tullut ja vastaavasti kukaan ei ole palaamassa sairastuvalta kokoonpanoon. Maanantaista on kuitenkin vierähtänyt useampi päivä, joten avauksen pelaajat ovat saaneet lepoa ja huomenna avaus on todennäköisesti täysin sama kuin kahdessa aiemmassa ottelussa.

Tämän ei vielä pitäisi olla ongelma ja rotaation merkitys korostuukin vasta toden teolla maanantaina Grovella pelattavassa Bournemouth ottelussa. Siihen ei kuitenkaan kannata mennä vielä kovin tarkasti, vaikka toki ehkä maanantaita ajatellen voisi olla järkevää miettiä myös huomisen avausta ja mahdollisuuksien mukaan antaa edes yhdelle tai jopa parille pelaajalle hieman lepoaikaa.

No kaikki tiedämme Wengerin rotaation ja ratkaisu on todennäköisesti pelata koko otteluruuhka samoilla pelaajilla ja sitten vain lasketaan loukkaantuneet. Toinen vaihtoehto on vaihtaa lähes koko ryhmä maanantain otteluun, mutta se on melko haastavaa ellei jopa mahdotonta johtuen loukkaantumistilanteesta.

Hyvää joulua Suomigoonerit

Meillä joulun lahjojen jakopäivä on tänään, mutta Brittein saarilla varsinainen juhlapäivä ymmärtääkseni on vasta huomenna. Varsinaisesti homma kuitenkin käynnistyy punavalkoisesta näkökulmasta vasta Tapaninpäivänä eli Boxing Dayna.

Toki me goonerit saimme jo aikaisen joululahjan maanantaina, kun Manchester City kaatui komeasti Grovella huippuottelussa. Se on kuitenkin jo mennyttä, eikä sen varaan voi enää laskea mitään. Huomisesta ja lauantaista lähtien voidaan miettiä tarkemmin Southamptonin vierailua, mutta ei mennä vielä siihen tänään.

Ottakaa rauhallisesti ja nauttikaa juhlatunnelmasta missä ikinä olettekin. Toivottavasti joulu jatkuu Tapaninpäivänä punavalkoisissa merkeissä ja tällä en suinkaan tarkoita noissa väreissä pelaavaa kotijoukkuetta.

Hyvää joulua ja jatketaan huomenna.

Suurimmat ongelmat mestaruustaistelussa

Eilen kommenteissa oli ehkä osittain leikilläänkin kysymys tai pohdiskelua, että olenko muuttanut kantaani menestysmahdollisuuksien ja ennen kaikkea Wengerin suhteen. Vastaus on hyvin selkeä ei. Yritän perustella kantaani muutenkin kuin sanomalla, että historia viimeisen 10 vuoden aikana on opettanut äärimmäisen paljon ja luultavimmin tulee toistamaan itseään tälläkin kaudella.

Aloitetaan yhdellä olennaisimmalla asialla ja ongelmalla eli tietenkin loukkaantumisilla. Olemme tällä hetkellä tilanteessa, että jos yksikään loukkaantuu joukosta Flamini, Ramsey, Özil, Walcott tai Giroud, niin korvaajaa ei ole. Melkein tekisi mieli listata jopa Campbell mukaan costaricalaisen parantuneiden otteiden myötä samoin kuin Oxin surkean vireen. Todella huolestuttava tilanne, kun ajattelee seuraavaksi olevan vuorossa kauden kovin pelitahti vuodenvaihteen peliruuhkan myötä.

Kumpi on seuraavista on todennäköisempää, pelaajia palaa sairastuvalta vai vesijuoksuun liittyy uusia miehiä? Väittäisin viimeisimmän, sillä kukaan ei kai ole lähelläkään paluuta, kun Sanchezin kuntoutus tyrittiin liiallisella kiirehtimisellä ja takapakkia tuli ensi arvioiden mukaan vajaan kuukauden verran, mutta totuus saattaa perinteisesti olla vielä paljon enemmän.

Coquelin ja Cazorla ovat vielä kuukausia sivussa, eikä jälkimmäisen varaan voi edes laskea mitään enää tällä kaudella. Sitten on kroonisesti loukkaantuneena olevat Wilshere, Rosicky, Arteta ja näemmä myös Welbeck, joiden varaan ei voi koskaan laskea yhtään mitään, vaikka Wenger näin kausi ja vuosi toisensa jälkeen tekeekin.

Loukkaantumisista voidaan siirtyä sulavasti siirtoihin ja tammikuuhun. Keskikentän pohja ja hyökkääjä olisivat ne pakolliset ostokset ja molemmat pitäisi olla laadukkaita pelaajia, eikä mitään junnuja tai toivotaan toivotaan pelaajia.

Pahasti vain näyttää, että hankintojen sijaan Debuchy myydään tai vähintäänkin lainataan jonnekin loppukaudeksi heti tammikuussa. Näin ainakin voisi päätellä siitä, että mies ei enää mahtunut edes penkille maanantaina. Jos näin tapahtuu, niin voitte olla varmoja vahvistusten jäävän hankkimatta.

Wengerille tuottaa jo aivan tarpeeksi vaikeuksia saada Debuchylle korvaaja ja hyvä jos tuokaan onnistuu. Se saattaa olla hyvin Chambers, jolloin mies lasketaan vaatimattomasti ykköstuuraajaksi oikeaksi pakiksi, nelostoppariksi ja vielä varavaihtoehdoksi keskikentän pohjalle. Ei jostain syystä kuulosta oikein järkevältä ja vielä vähemmän mestarijoukkueen joukkueen rakennukselta.

Loukkaantumisten ja siirtojen jälkeen jää vielä muitakin ongelmia. Isoissa peleissä Wenger on parantunut jonkin verran viime aikoina taktisella puolella, mutta taktiikassa ja vastustajan huomioimisessa annetaan edelleen liikaa eteen muille. Samoin järkevä rotaatio ja vaihdot kesken ottelun ovat managerillemme lähes täyttä utopiaa, joka sitten osaltaan vaikuttaa tulosten lisäksi loukkaantumisiin.

No tässä tuli jonkin verran perusteluja miksi en näe meidän voittavan mestaruutta tänäkään vuonna, vaikka tilanne juuri tällä hetkellä on hyvä ja mestaruus menee todennäköisesti todella alhaisella pistemäärällä verrattuna useaan edelliseen vuoteen. Tietenkin toivon olevani täysin väärässä ja meidän nostavan mestaruuspokaalia toukokuussa, mutta usko ei vain riitä siihen.

Ansaittu voitto huippuottelusta

Arsenal – Manchester City 2-1 (2-0)

Huikea ottelu ja mikä tärkeintä saimme erittäin tärkeät kolme pistettä loppujen lopuksi, vaikka homma meni turhan tiukoille lopussa. Voi sanoa, että hallitsimme ottelua 60 minuuttia tai olimme ainakin parempi joukkue. Sen sijaan noin vartti alustaja lopusta oli vierasjoukkueen parhaat hetket ottelussa.

Alku oli vaikea jostain syystä ja City sai pidettyä palloa turhan vapaasti ja pääsi jopa muutamaan puolittaiseen tilanteeseen sekä lisäksi De Bruynella oli hyvä paikka tehdä ottelun avausmaali. Onneksi näistä selvittiin ja Walcott teki toisessa päässä upean maalin jäätävällä laukauksella kuudentoistarajalta. Vähintään yhtä tärkeä oli Giroudin tekemän 2-0 maali juuri ennen taukovihellystä. Kahden maalin johdossa lähteminen tauolle on aivan eri asia kuin vain maalin johtoasema.

Toisella jaksolla meillä oli useita paikkoja ratkaista ottelu lopullisesti, mutta valitettavasti Ramseyn ja kumppaneiden viimeistelystä puuttui paras terä. Sitten tapahtui se mitä pelättiin, että vierasjoukkue sai kavennuksen kymmenisen minuuttia ennen loppua ja siitä seurasikin pienimuotoinen paniikki. Onneksi kuitenkin vierailijoiden toinen osuma jäi tulematta ja pisteet jäivät Grovelle.

Kaiken kaikkiaan ansaittu voitto, sillä olimme parempia noin kaksi kolmasosaa ottelusta ja lukemat olisivat voineet olla enemmänkin kuin vain maalin voitto, sillä niin hyviä paikkoja lisäosumiin oli 2-0 tilanteessa. 2-1 kuitenkin riittää vallan mainiosti ja tuo samat kolme pistettä.

Parannusta kotisaldoon haluttiin huippuotteluissa ja sitä saatiin erittäin tärkeään paikkaan, sillä City näyttää kuitenkin pahimmalta vastustajalta mestaruustaistelussa tällä hetkellä. Tosin kausi on jo tähän asti ollut niin yllätyksellinen, että paljon ehtii tapahtua vielä kauden toisen puolikkaan aikana ja jo Tapaninpäivästä alkavassa vuodenvaihteen otteluruuhkassa.

Eiliseltä vaihtomiehiä ja tällä tarkoitan lähinnä Gibbsiä ja vähän myös Oxia lukuun ottamatta kaikille voi antaa hyvän ellei loistavan arvosanan. Maalintekijät olivat avainasemassa samoin kuin molempiin maaleihin syötön antanut Özil. Koko puolustus pelasi hyvin ja Monreal jatkoi loistavia otteitaan vasemmalla. Keskikentällä Ramsey oli taas hyvä omalla paikallaan ja Flamini pärjäsi paljon odotettua paremmin Silvaa ja kumppaneita vastaan. Campbellin työmäärä on huikea ja myös pallollinen peli on parantunut viime aikoina selvästi.

Jos hakemalla hakee jotain ihmeteltävää niin se on Wengerin vaihdot edelleen. Miksi vaihtaa Özil tällaisessa pelissä, kun sitä ei ole tehty peleissä, jotka on voitettu (Dinamo Zagreb kotona) tai hävitty (Bayern vieraissa) jo hyvissä ajoin.

Huonoa oli myös tieto Sanchezin loukkaantumisesta ja tarkemmin sanoen takapakista kuntoutuksessa. Uusimman tiedon mukaan chileläinen on sivussa vähintään tammikuun noin puoleen väliin saakka. Ilmeisesti harjoituksissa vamma paheni, kun Sanchez yritti kiirehtiä pelikuntoon eiliseen peliin. Ei todellakaan hyvin hoidettu tilanne ja saattaa maksaa vielä kalliisti.

Eilinen oli kuitenkin kaiken kaikkiaan loistava päivä ja sen pitäisi antaa uskoa joukkueelle lisää menestyksen suhteen niin yksittäisissä huippupeleissä kuin ylipäätään liigan suhteen. Pelkkä usko ei tietysti riitä ja tammikuussa tarvittaisiin se kaksi vahvistusta, mutta valitettavasti tämän melkein tietää kuinka niiden suhteen tulee käymään. No annetaan Wengerille mahdollisuus, mutta henkilökohtaisesti olen yllättynyt jos sieltä tulee edes yksi vahvistus.