Piste sentään, mutta se ei vain riitä mestaruustaistelussa

Stoke – Arsenal 0-0

Yksittäisenä otteluna ajateltuna eilinen tulos ei ole mikään katastrofi. Vieraspiste Stokelta on enemmän kuin kumpikaan Manchesterin joukkue tai vaikka surkeaa kautta pelaava seuraava vastustajamme Chelsea sai Britannia Stadiumilta.

Silti nämä jatkuvat pistemenetykset vieraskentällä alkavat tuntua ja käyvät kalliiksi. Olemme voittaneet yhden ainoan vierasottelun kuudesta viimeisestä ja se ei todellakaan riitä. Kaiken huipuksi tuo ottelu oli umpisurkeaa Aston Villaa vastaan. Pisteitä on tippunut muun muassa West Bromwichia, Norwichia ja Southamptonia vastaan Liverpoolin ja eilisen lisäksi. Ei todellakaan riittävän hyvää tekemistä katsoi asiaa miltä kantilta tahansa.

Eilisen tiesi vaikeaksi otteluksi ja entistä vaikeamman siitä teki Özilin ja Sanchezin puuttuminen. Özilillä on joku lievä vamma. Saa nähdä pitääkö tämä vamman lievyys paikkansa vai onko vamma samantapainen kuin Sanchezin kolmen viikon takareisivamma, jota chileläinen on nyt parannellut seitsemän viikkoa.

Esityksemme avausjaksolla oli heikko ja emme saaneet peliämme kulkemaan oikein millään tapaa missään vaiheessa. Silti Campbell pelasi taas yhden loistavan pystysyötön, jolla Giroud oli nokikkain Butlandin kanssa, mutta ei saanut palloa maaliin. Tässä on se ero Giroudin ja todellisen huippuhyökkääjän välillä. Tuosta paikasta pallo pitäisi laittaa sisään, sillä se saattaa hyvinkin olla ero pisteen ja kolmen välillä.

Pidin joukkueen asenteesta ja esityksestä siinä mielessä, että vastattiin kotijoukkueen kovaan peliin heti ottelun alusta asti. Useina muina vuosina olemme vain tyytyneet osaamme ja poimineet palloa verkosta, kun Stoke on rymistellyt. Nyt laitettiin vastaan samalla mitalla ja pyrittiin myös vaikuttamaan tuomariin, jotta vihellykset olisivat edes jollain tavalla tasapuolisia.

Cech oli meidän paras ja pelasti pisteen, sillä paremmat maalipaikat Stokella oli kuin meillä koko peliä katsottaessa. Monreal jatkoi loistavia otteita ollen taas paras kenttäpelaajamme. Hyökkäyspäässä oli hiljaista ja Walcott oli umpisurkea ja kukaan muukaan ei saanut paljoa aikaan.

Toisella jaksolla oli vähän parempi jakso, mutta sitä ei pystytty hyödyntämään ja jostain käsittämättömästä syystä Giroud oli usein jommassakummassa laidassa, jolloin meillä ei ollut ketään keskellä ja maalinteko oli entistä epätodennäköisempää ellei suorastaan mahdotonta.

Käsittämätöntä taas kuinka Wenger käytti toisen vaihdon lisäajalla ja jätti kokonaan kolmannen käyttämättä. No toisaalta, kun managerimme ei vain osaa vaihtaa, niin ehkä loppujen lopuksi näin on parempi.

Onhan tilanne surkea, kun joukkueessa ei ole vaihtopenkillä kuin kokematon junnu Iwobi keskikentälle hyökkäävään rooliin ja ei ainuttakaan hyökkääjää. Ja tällä en tarkoita haukkua Iwobia, sillä eilen mies oli 20 minuutissa parempi kuin Walcott on ollut kahteen viime peliin.

Tämän tilanteen ei pitäisi olla mahdollista koskaan meidän kokoluokan ja resursseilla operoivan seuran kohdalla, mutta niin vain tätä samaa on nähty jo vuosikausia. Eilenkin varmasti hyökkääjä penkiltä olisi tuonut jotain uutta peliimme, mutta eihän tämä ole mahdollista, koska Wenger ei semmoista suostu hankkimaan, vaan pelaa jo neljättä kautta oikeastaan pelkällä Giroudilla. Täysin anteeksiantamatonta toimintaa.

Nyt kasassa kaksi pistettä kuudesta mahdollisesta tässä kolmen kovan ottelun putkessa. Enää emme siis voi saadakaan sitä kuutta pinnaa jota pidin vähimmäistavoitteena ja osoituksena, että joukkue on mennyt eteenpäin. Pahasti näyttää, että saldo jää kahteen tai kolmeen pisteeseen, joka ei vain riitä katsoi asiaa kuinka tahansa. Tietysti Chelsea saattaisi kaatua jos kaikki tähdet ovat kohdallaan ensi sunnuntaina, kun Mourinho ei ole enää joukkueen manageri.