Miltä näyttää viikonlopun ottelukierros?

Aloitetaan kärjen ja mestaruustaistelun osalta, vaikka en usko sen enää koskevan meitä kovinkaan aktiivisesti. Manchester City ja Leicester kohtaavat varttia vaille kolmen ottelussa, joten periaatteessa homma starttaa heti kierroksen parhaalla ottelulla.

Miettimättä edes meidän sijoitusta tai etua ei kai tuossa ottelussa voi olla mitään muuta kuin Leicesterin puolella ja toivoa sen saavan matkaan edes tasapelipisteen Etihadilta. Ainut joukkue, joka mestaruuden todella ansaitsisi tällä kaudella ainakin tähän mennessä esityksillään on Ranierin ryhmä. Veikkaan kuitenkin valitettavasti Cityn voittavan ja näin ollen siirtyvän sarjan piikkipaikalle.

Meidän sarjataulukossa ohittaneelle Tottenhamille kierros on loistava mahdollisuus jatkaa voittoputkeaan. Kotipeli Watfordia vastaan, joten loskanvalkoiset ovat selkeä ennakkosuosikki ottamaan pisteet. Jos sitten vielä Man City ja Leicester pelaavat tasapelin nousee Tottenham jo kolmen pisteen päähän sarjakärjestä. Tämä jos jokin on esimerkki, että kyseessä on poikkeuksellinen kausi ja mestaruutta suorastaan tarjottiin.

Toki Tottenhamilla on kelvollinen manageri, jonka olisin ottanut hyvin mielelläni meillekin jo siinä vaiheessa, kun argentiinalainen sai Southamptonin pelaamaan todella hyvin. No meillä tätä on turha murehtia, kun managerin vaihtaminen ei tule kysymykseen tapahtui mitä tahansa.

Wengerin tärkeimmän pokaalin eli nelossijan kannalta olennaisin kilpailijoiden ottelu käydään Länsi-Lontoossa Chelsean isännöidessä Manua. Chelsealla taitaa olla tällä hetkellä kasassa pisin tappioton putki Valioliigajoukkueista, vaikka sen kausi onkin ollut pettymys. Joka tapauksessa Wenger varmasti toivoo kädet ristissä, että Hiddink onnistuu nappamaan vähintään pisteen ellei kaikki kolme Manulta, jolloin riippumatta meidän oman pelin tuloksesta vähintään viiden pisteen etumatka säilyisi Van Gaalin ryhmään.

Kuudentena oleva West Ham on kuuden pisteen päässä ja vaikea sitä on laskea uhkaksi nelossijan kannalta, mutta kausi on ollut niin kummallinen, että mistä sitä tietää. Itälontoolaiset kohtaavat vieraissa Southamptonin, joten pistemenetys ja jopa tappio ovat hyvin mahdollisia.

Täytyy sanoa, että viime aikaisten tulosten perusteella on todella vaikea innostua huomisesta ottelusta. Bournemouth on toki harvinaisempi vastustaja, mutta silti se kohdattiin vain vähän yli kuukausi sitten edellisen kerran. Ehkä nähdään hieno peli, mutta toisaalta viime aikojen perusteella mikään ei puolla tätä näkökantaa.

15 thoughts on “Miltä näyttää viikonlopun ottelukierros?

  1. Jaa… Itse näkisin, että meille selkeästi paras tulos kärkikamppailusta olisi Cityn murskavoitto. 5-0 esim. niin Leicesterin itseluottamus on mennyttä ja sama kuritus jatkuu seuraavallakin viikolla. Ja onhan tuo pisteidenkin valossa ihan selvä, että kärkiporukan pitää hävitä, koska silloin meillä olisi vielä kaikki ns. omissa käsissä.

  2. Onhan tää uskomatonta, jos leicester onnistuu hoitamaan tämänkin ottelun. Ottelun alkua en nähnyt, mutta jo nyt menty pitkään siten, että leicester ei edes yritä pelata ylöspäin.

  3. Mitenköhän suhtautuisi uutiseen, jonka mukaan Mourinho neuvottelee jo Manun kanssa? Mourinho voi mennä jopa kohtuullisin vaatimuksin sinne, koska saa nopeasti puhdistaa mainettaan ja saa yrittää jatkaa suosikkihomiaan, Wengerin ja Guardiolan höykyttämistä.

    Mestaruusmahdollisuudet on aika niukat, jos mennään Wengerin metodein ja kolmessa kilpailijassa on asiallinen valmentaja, eikä Pellen kaltaisia karismattomia näpertelijöitä. Kyllä, pakko alkaa laskea myös Pochettino varteenotettaviin valmentajanimiin.

  4. Leicesterin joukkuepelaamista ei kyllä mielestäni voi kuin ihailla pelistä toiseen. Todella kurinalaisesti puolustaa ja lähtee salamannopeasti vastahyökkäykseen aina tilaisuuden tullen Vardyn johdolla. Ei ainakaan ekalla puoliajalla City saanut puolustuksen lukkoa murrettua, eikä varmaan Schmeichel juniorilla yhtään torjuntaa. Cityn pelin näyttää tällä hetkellä juuri samalta kuin Arsenalin peli pahimmillaan, pääsevät mielensä mukaan pyörimään boksin ulkopuolella ja jakelemaan sivuttaissyöttöjä, mutteivat saa oikeastaan mitään konkreettista aikaan.

    • Kuten tilasto-Taivainenkin totesi, Pellellä näyttää olevan vain yksi taktiikka, jolla pusketaan ottelusta toiseen. Joukkueessa on kuitenkin nopeat Aquero ja Sterling, mutta sivuttaissiirroilla etenevät – jos etenevät.

  5. Näyttäisi Pellen lähtöilmoitus puhaltaneen loputkin ilmat Citystä. Ja joku kai on ”tietävinään”, miten Pepi heiluttaa kirvestä ensi kesänä eli potkuja luvassa. Varmaan heiluttaakin, ei siinä mitään.

    Ehkäpä mestari sitten on Leicester tai, niin, Spurs. Vaikea olisi kestää loskanvalkoisten juhlia.

    • Kyllähän tässä pedataan pokaalia jollekin muulle kuin Shittylle. Leicester saattaa toki mennä päätyyn asti, mutta toisaalta saattaa kompastua heikompiin joukkueisiin kuten vuodenvaihteessakin (tasurit bournemouthin ja villan kanssa). Spuds on aina sulanut jossain vaiheessa – käykö nytkin niin? Ainakin torstailiiga tulee jonkin verran häiritsemään. Entäs me? Jos taantumavaihe päättyi Soton-otteluun, kaikki on mahdollista.

      • Veikkaan, että Pocchettino heittää jämäcupilla vesilintua välittömästi, kun se jatkuu.

  6. No niin, 0-3. Ja kulmasta, joka ois pitänyt olla maalipotku. Taivaiselta vaihteeksi mielenkiintoinen tilastotieto: leicesterillä valkun huonoin syöttöprossa. Se ei sinänsä ole ihme, koska purkavat palloja puolustuksessa jatkuvasti.

    • Ja Kekeltä! Sen sijaan Virkkusen toivoisin siirtyvän, vaikka häntäkin monet inhoavat – ainoa selostaja, joka osaa vetää selostuksessaan ns. oman show’n. Mua ei edes häiritse Arsenal-kuittailut, koska kuittailee muillekin ihan yhtä paljon.

      • Virkkusen spöörs-kuittailut ovat tosiaan ihan viihdyttäviä.

  7. Sinivalkoinen mestaruus? Manchester City ja Chelsea, jopa oletettavaa. Everton unelmissaan. Mutta että Leicester, täysin sekopäistä. Olemmeko todistamassa kaudella 15/16 kuuluisaa maailman kahdeksatta ihmettä?

    Kädet ylös, Leicester on kuin hyvä ystävä, ei siitä osaa tai halua sanoa mitään pahaa – Robert Huthista huolimatta. Ei liigamestaruuksia, ei Englannin Cupin voittoja, kolme Liigacupin pystiä. Hauska tarina löytyy liittyen Kettujen Charity Shield -pokaaliin (Wikipedia):

    ’The question of which two teams should contest the Shield should one team win both the FA Cup and League continued to linger. In 1971, Arsenal became the second team to win the Double since the Shield’s foundation, but owing to their previously arranged pre-season friendly matches, they could not take part. Leicester City were invited as Division Two champions to play FA Cup runners-up Liverpool instead and went on to win the trophy, despite having never won either the League or the FA Cup.’

  8. Niinhän se Spurs nyhti taas sen 1-0 voiton.

    Jotta nelossijakamppailu ei mene liian hikiseksi, kyllä Bournemouthin on kaaduttava ja maalihanat taas auki. Muu tulos olisi jo aika käsittämätön – siis mahalaskun syvyyden suhteen.

  9. Kyllä, voisi sanoa että Bournemouth-ottelu on viimeinen oljenkorsi pysyä kyydissä mukana. Viikon päästä on sit shitty-spuds ja arsenal-leicester. Alkusyksystä puhkoimme mennen tullen Leicesterin puolustusmuurin, mut se oli silloin – nyt ei olla maaleja saatu, vaikka ois tilanteitakin,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s