Leicesterin menestys paljastaa Wengerin heikkoudet täydellisesti

Tappiottoman kauden 2003-2004 jälkeen olemme saaneet kuulla Wengeriltä selityksiä kuinka Abramovichin rahat, sheikkien öljyrahat ja stadionimme rakentaminen ovat olleet syynä siihen miksi emme ole menestyneet paremmin emmekä voittaneet ainuttakaan liigamestaruutta 12 vuoden aikana. Suurin selitys on aina ollut raha, eikä mikään muu.

Siksi onkin aivan käsittämätöntä kuinka managerimme voi nyt sanoa jotain tällaista:

You reproach me about not buying big names but you support the team who has no big names. Leicester is a fantastic example that football is not only about just spending money. It is the quality of work. Leicester is a very good example for our league.

Lisäksi managerimme juuri väitti, että lippujen hintoja ei voi alentaa, koska kaikki raha menee pelaajahankintoihin. Ei Wengerin puheissa ole enää mitään järkeä, kun mies yrittää epätoivoisesti kääntää kaikki asiat itselleen parhaiten sopivaksi, vaikka samalla se tarkoittaa itsensä pussiin puhumista kerta toisensa jälkeen entistä pahemmin. Kuinka kukaan vakavasti otettava toimittaja ei uskalla nostaa näitä aiheita esille? Käsittämätöntä.

Wengerin uusimmat kommentit Leicesteristä ja siitä kuinka raha ei olekaan tärkeää romuttavat kaiken mitä mies on selitellyt viimeisen reilun 10 vuoden aikana. Sinänsä managerimme on oikeassa, että raha ei todellakaan ratkaise kaikkea, kuten Leicester osoittaa. Se vain samalla todistaa, että Wenger ei vain ole kykenevä enää kasaamaan mestarijoukkuetta, vaikka aikaa ja rahaa on ollut käytössä Leicesteriin verrattuna kymmenkertainen määrä.

Leicester oli vuosi sitten sarjan viimeisenä ja lisäksi vaihtoi manageria kesällä, vaikka kevät sujui pelillisesti loistavasti. Ei voida siis puhua, että jatkuvuus managerin paikalla olisi jotenkin avainasemassa, vaikka kaikki meillä sitä yrittävät aina mainostaa. Sanoisin ennemmin muiden seurojen esimerkkien näyttävän, että menestystä tulee suuremmalla todennäköisyydellä managerien tehdessä muutamien vuosien pituisia keikkoja seuroissa eläkevirkojen sijaan.

Leicesterin menestys sijoittui se lopulta mihin tahansa sarjataulukossa on lopullisesti näyttänyt kuinka Wenger ei vain pärjää enää aivan kirkkaimmista pokaaleista kilpailtaessa. Jos rahaa ei käytä siirtoihin tai sitä käyttää väärin (ylisuuri palkkabudjetti) täytyy asiaa kompensoida muilla tavoilla.

Taktiikoiden, harjoittelun, rotaation, peliin valmistautumisen, vastustajan vahvuuksien ja heikkouksien huomioimisen, erikoistilanteiden, scouttauksen ja monen muun asian on oltava sitten huippuluokkaa, jotta menestys on mahdollista. Valitettavasti edellä mainituista asioista aivan liian moni meillä on jopa surkeaa tai ainakin liian keskinkertaista.

Ja se tärkein puuttuu täysin manageriltamme eli halua menestyä ja tehdä kaikki mahdollinen resurssien sallimissa rajoissa voittamisen eteen. Jos tätä ominaisuutta ei managerissa ole, niin se pakostakin heijastuu pelaajiin edes vähän ja jo se on liikaa tällä tasolla.