Tanskakadulla häivähdyksiä punavalkoisuudesta – mutta ehkä ei enää koskaan

Unohdin eilen mainita Issen olevan tänään päivitysvuorossa. No ei se mitään ja tuleepa mukavana yllätyksenä. Ei muuta kuin vuoro Isselle:

Miten Lontoon Denmark Street liittyy Arsenaliin? Sehän sijaitsee West Endissä eikä siis lähelläkään Pohjois-Lontoota. Tuliko ns. kolumnille väärä foorumi?

Minäpä selitän – parhaani mukaan. Tai ainakin jotenkin.

Palataan 1960-luvun alkuvuosiin. Eräs, lähes aloitteleva bändi teki siellä äänityksiä tulevaa levyään varten. Tai mitäpä sitä pimittämään, yhtye oli The Rolling Stones. Toki Denmark Streetillä teki levyjään moni muukin bändi, mutta nyt ei puhuta niistä.

Miksi ei puhuta? Koska siirrytään 1970-luvun puoliväliin. Jälleen eräs, lähes aloitteleva bändi harjoitteli ja myös teki äänityksiä Denmark Streetillä sijainneessa studiossa. Jotkut bändin jäsenet taisivat asuakin siellä. Siinähän ei edelleenkään ole mitään yllättävää, että Denmark Streetillä musiikki raikaa (tai raikasi – tähän palataan vielä), sillä katu on ollut eräänlainen Lontoon musiikin mekka, Englannin Tin Pan Alley, jossa musiikkituottajat ovat lymyilleet.

Ai niin, meinasi 1970-luvun puolivälin bändin nimi jäädä mainitsematta: Sex Pistols. Hyvä lukija, älä vielä hermostu – ehkä tässä päästään Arsenaliinkin.

Nimittäin, palataanpa Denmark Streetille. Nyt olemme edenneet jo 2000-luvun alkuvuosiin. Ja ei, nyt ei tule aloittelevaa bändiä – vaan romaani. Nick Hornbyn Alas on pitkä matka -romaanissa käydään ostamassa soittimia, kyllä, Denmark Streetillä sijaitsevasta musiikkikaupasta.

Siirrytään seuraavaksi jo jokseenkin nykyaikaan ja Robert Galbraithin (JK Rowlingin ns. salanimi) kolmeen dekkariin, joiden päähenkilön Cormoran Striken toimisto ja myöhemmin myös asunto sijaitsevat Denmark Streetillä. Kirjoissa kuvataan myös kadulla tapahtuvia jatkuvia rakennustöitä.

Haa, useimmat lienevät jo arvanneet, miten nämä kaikki liittyvät Arsenaliin. Tai siis eihän tuo katu nyt oikeasti liity, mutta ns. kolumnissa voi ottaa tämän vapauden ja sanoa, että liittyvätpäs. Eli vielä varmistaen, että kaikki ovat mukana: Rolling Stonesin laulaja Mick Jagger on Arsenalin kannattaja, samoin Sex Pistolsin Johnny Rotten, joka myös omaelämäkerrassaan kertoo lapsuudestaan ja nuoruudestaan Finsbury Parkissa ja Arsenal-hulinoinnistaan sekä kriittisestä suhtautumisestaan Arsene Wengeriin. Kuten tunnettua myös Nick Hornby on Arsenalin kannattaja, samoin romaanihenkilö, yksityisetsivä Cormoran Strike.

Selvisinkö tästä nyt jotenkin kuivin jaloin? Ehkä otin, ehkä en. Edessä on vielä loppuhuipennus tai no, loppuselitys ainakin: Denmark Street ei enää ole musiikkiväen paikka, vaan kadulle on rakennettu ns. moderneja liikerakennuksia yms. interaktiivisia viritelmiä turistien houkuttelemiseksi. Öö, vähän niinkuin Highbury vs. Emirates Stadium.

Ja nyt tulee vasta se oikea loppuhuipennus: Denmark Streetillä sijaitsi parinkymmenen vuoden ajan 12 Music Bar -niminen keikkapaikka, joka joutui lähtemään uudisrakennusten tieltä tammikuussa 2015. Ja minnekäs 12 Music Bar muutti: kivenheiton päähän Emirates Stadiumista Holloway Roadille! Mutta, mutta: 2. helmikuuta tänä vuonna paikka meni kiinni, mutta nettisivujen mukaan uusi mesta on haussa. Että sellainen kevätsukellus siellä suunnassa.

No niin. Päätän aasinsiltojen rakentamisen tähän.

– Isse

Kiitoksia. Mukavaa vaihtelua normipäivityksiin ja jäämme odottamaan seuraavaa.

Advertisements

14 thoughts on “Tanskakadulla häivähdyksiä punavalkoisuudesta – mutta ehkä ei enää koskaan

  1. Nyt pitää Isseltä kysyä, että kuinka monta otit?
    Sen verran taipuisaa on tajunnanvirta tällä kertaa!

    Hieno teksti kylläkin!

  2. Nyt ei voi syyttää blogistia itsensä toistamisesta. Teksiti oli kuin raikas keväinen kevyt tuulen vire.

  3. Vähän toisenlaista. Tutumpaa tavaraa.

    Wenger on who motivates him…
    I love to win, and that desire to win is my motivation. I believe that you’re born like that. You can spend your whole life like that. That’s what motivates me: to get the team to give a good positive chance to win the game. I have enough experience to deal with that. When you don’t win, of course you’re unhappy, but there are enough positives in our game and our team and that will get us through to the end of the season…
    Huoh. Voi kun edes 1 solu minusta jaksaisi tämän uskoa.
    $$$$$$£££££€€€€

  4. Seura, jonka manageri joutuu monta kertaa vuodessa antamaan lausuntoja voittamisen halustaan ja motivaatiostaan tehdä töitä.

    Onko siis kaikki kunnossa? Epäily on syntynyt ja se ei suostu menemään pois.

  5. Jos voitonhalu on niin kova, ois voinut hankkia kesällä muutaman maailmanluokan kenttäpelaajan.

    Vittu kun ei jaksaa enää näitä mental strenghtejä, bounce backeja ym paskanjauhantaa.

    Wenkulalle voitosta tärkeämpi on tapa, jolla voitetaan. Siinä ehkä suurin ero hänen ja Fergusonin välillä. Kumpi näistä kahdesta hankkisi joukkueeseen Zlatanin?

    • Mukavaa kirjoitus. Me voidaan ihan rauhassa pohtia räkäisen Lontoon kaupunginosia ja muumiomuusikoita. Valitettavasti elän hetkessä ja Kadehdin Liverpoolia. Joukkuetta, jolla on raikas ja moderni manageri sekä potentiaalinen joukkue. Meillä kaavoihin kangistunut manageri ja keskinkertainen nippu näperteliöitä ja ehtoopuolen walcotteja.Ketkä on niitä meidän staroja jotka kääntää pelejä Bayernin tapaan….ei niitä ole.

      • Hyvä kirjoitus, kiva lukea. Penalle tiedoksi, että minulla on lukuisia Pool-faneja, jotka kadehtivat puolestaan meitä. Sillähän se tasoittuu. Kuulemma vituttaa pelata vuosi vuoden jälkeen jotain torstai-liigaa. Meillä kuitenkin 19. vuosi peräkkäin Sieni-sellaista. Asiat oikeaan perspektiiviin.

  6. Itse en lähtisi leuhkimaan tuolla Mestarien liigan putkella. Kenelle merkitsee joku Mestarien liigassa pysyminen kun tuota koko kisaa ei pystytä voittamaan? Minusta on ihan turha hehkuttaa jotain Mestarien liigana pääsyä kun kaikki tietää sen jo kauden alusta, että kun tosipelit alkavat niin Arsenal on ulkona tai tippuu heti. Asia olisi toinen jos oikeasti kisaisimme voitosta. Itse olisin mielummin kauden ulkona jos seuraavalla kaudella edes oikeasti voisimme pärjätä.

    Kukaan ei muista ja ketään ei kiinnosta Arsenalin putket. Vain voitto merkitsee urheilussa. Sama se on jääkiekossa ellet voita Stanley Cuppia niin olet vain se joka ei onnistunut voittamaan.

  7. Hyvä ja erilainen kirjoitus ja historiaa. No joo kyllähä sieniliigaa kattoo mieluummi ku torstaisaippuaa mutta ei paljo lämmitä ku joka kerta tipahdetaa jatkovaihees eikä mitää mahiksia sen voittamiseen ja sen myötä voimavarat hupenee entisestää valkun voittamiseen.
    Jos kerta voittamisen nälkä on noin kova ku wenkku antaa ymmärtää nii hommais voitonnälkäisiä pelaajia nii homma helpottuis. Nii perkele mutta ku sehän maksaa.
    Katotaa viäläkö tarjoilee jatkosoppareita proffarosickylle joka on pääsääntöisesti vesijumppailemas, voitonnälkäiselle artetalle ja keksijäflaminille.
    Yllättäispä aika vitusti

  8. Never Mind the Bollocksin jälkeen kaikki oli toisin!
    Pikku-honkasen Kärpät-takki sai lähteä ja tilalle tuli niittirotsi.

    Hyvin vapauttava ja avartava kirjoitus Isseltä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s