Leicester Tottenhamin pistemenetyksen päässä mestaruudesta ja meillä ei mitään pelattavaa jäljellä

Mestaruustaistelu nytkähti eilen taas hitusen eteenpäin Leicesterin pelatessa tasan Old Traffordilla Manun kanssa. Enää Tottenhamilla ei ole yhtään pelivaraa ja sen on pakko voittaa kaikki kolme jäljellä olevaa ottelua alkaen tästä illasta Chelsean vieraana Stamford Bridgellä.

Kolme voittoakaan ei kuitenkaan riitä jos ketut keräävät vähintään kaksi pistettä kahdesta ottelustaan Evertonia ja Chelseaa vastaan. Olisihan se varmasti hienoin tapa jos Leicester pääsisi juhlimaan mestaruutta kotipelissä Evertonia vastaan, mutta mieluummin tänään Chelsea voisi ottaa pisteen tai pisteet Pochettinon ryhmältä, jolloin homma olisi selvä, eikä tarvitsisi pelätä enää Tottenhamin nousevan mestariksi jollain ihmeellä.

Manun pistemenetys eilen tarkoitti myös, että olemme lähes varmasti neljän joukossa. Lisäksi myös Manchester City hävisi kakkosmiehistöllä Southamptonissa, joten enää kaksi tappiota meille ja Manchesterin joukkueiden täydellinen loppukausi voivat tiputtaa meidät ensi kauden Mestareiden liigasta. No päästäänpä vielä ensi kaudeksi mukaan, vaikka mitään voittomahdollisuuksia ei ole. Ensi kaudella emme nimittäin enää Wengerin johdolla ole neljän joukossa, mutta mennään tähän tarkemmin jokin toinen päivä.

Kannattajien mielenilmauksia lukuun ottamatta on tällä hetkellä äärimmäisen vaikea motivoitua tai keksiä edes mitään seurattavaa kahteen jäljellä olevaan otteluumme. City vieraissa on paha peli, mutta kotijoukkuetta tuskin kiinnostaa edes sitä vähää mitä meitä johtuen Mestareiden liigan välierästä johtuvasta pettymyksestä tai onnesta jos Real Madrid kaatuisi.

Aston Villa taas kauden päätöksessä on sen luokan pakkopullaa, että tuskin ketään kiinnostaa. Toisin sanoen täydellinen paikka Walcottille, Giroudilla, Ramseylle ja kumppaneille onnistua, jolloin Wenger pääsee sanomaan kuinka kaikilla hyökkääjillä ja pelaajilla on vain vähän vaikeampia jaksoja kauden sisällä, mutta kaikki kyseiset pelaajat ovat kuitenkin maailmanluokkaa.

Mitäpä siitä, että Walcott lähes parhaiten palkattuna pelaajanamme ei mahdu pelaamaan, ykköshyökkääjä Giroud ei ole osunut noin 20 otteluun kauden tärkeimmillä hetkillä ja Ramsey pelaa kuin päätön kana ottelusta toiseen viljellen kantapääkikkoja sen sijaan, että pelaisi yksinkertaisesti ja tekisi juoksuja boksiin, joissa on hyvä.

Kaiken tämän ja joukkueen ennalta nähdyn sukelluksen taas kerran voi kuitenkin kuitata voittamalla Aston Villan muutamalla maalilla kauden päätöksessä, jossa kummallakaan joukkueella ei ole yhtään mitään pelattavaa. Kertokaa te jos keksitte jotain mitä katsottavaa tässä olisi vielä tälle kaudelle jäljellä.