Älkää katsoko managerimme haastatteluita

Tiesin sen olleen jo virhe ennen kuin aloitin, mutta joskus tällaista vain tapahtuu. Tarkoitan nimittäin Wengerin lehdistötilaisuuden tai osan siitä katsomista. En muista milloin olisin viimeksi tehnyt vastaavaa, siitä on varmaan vuosi ellei paljon pidempäänkin. Ja totisesti lähes välittömästi muistin miksi en enää pitkään aikaan ole katsonut peliä edeltäviä lehdistötilaisuuksia. Selittelyä selittelyn perään, kysymyksien väistelyä ja ennen kaikkea suoranaisia valheita.

Managerimme väitti ihan kirkkain silmin, että siirtomarkkinoiden olleen ja olevan tänä kesänä hiljaiset ja sen takia hankintojen jääneen tekemättä. Aivan täyttä roskaa, kun katsoo mitä kilpailijat ovat saaneet saman aikaan tehtyä. Guardiola on hankkinut 10 pelaajaa, Klopp kuusi ja Mourinho on maksanut vaatimattomasti maailmanennätyssumman Pogbasta. Onpa todella hiljaista ja mitään ei tapahdu. Näin on ehkä Wengerin elämässä rinnakkaistodellisuudessa, mutta oikeassa maailmassa ainut paikka missä siirtojen suhteen on hiljaista lienee meidän rakas seuramme.

Pelaajia olisi edelleen, vaikka nyt kauden alettua ollaan jo rankasti myöhässä. Eilen Mario Gomez siirtyi Fiorentinasta takaisin Bundesliigaan Wolfsburgin riveihin naurettavalla seitsemän miljoonan euron hinnalla. Aivan taskurahoja meille ja ylipäätään siirtomarkkinoilla nykyään. Gomez on 31 vuotias hyökkääjä, joka on todistanut oikeastaan kaikissa pelaamissaan joukkueissa sekä maajoukkuetasolla olevansa enomainen viimeistelijä. Käsittämätöntä kuinka Wengerillä on varaa sanoa ei meidän tilanteessa tällaiselle kaupalle. Lähes 30 maalia viime kaudella, niin hinta on aivan naurettava nykymarkkinoilla.

Managerimme on aivan turha selitellä mitään hinnoista, pelaajien saatavuudesta tai hiljaisista markkinoista, sillä tosiasia on, ettei managerimme edes yritä ostaa niitä puuttuvia palasia joukkueeseen. Ei vaikka ne saisi halvalla, sillä sen jälkeen ei olisi mitään selityksiä jäljellä jos menestystä ei sittenkään tulisi.

Wenger on ties kuinka kauan mieluummin suojellut omaa nahkaansa ja miljoonien palkkaansa joukkueen edun ja menestymisen nimissä. Sama jatkuu tänäkin kesänä ja kautena. Ainoat hankinnat tulevat ihan loppuhetkillä jos ovat tullakseen pistetilin näyttäessä maksimissaan neljää pistettä kolmen pelatun ottelukierroksen jälkeen ja hankintojen ainoa tarkoitus on pitää nelossija saavutettavissa.

Mahrez on tehnyt muuten vuoteen 2020 ulottuvan jatkosopimuksen lauantain vastustajamme kanssa. Näin olleen algerialaisesta tuli jo toinen pelaaja tällä kaudella hallitsevan mestarin riveistä kuka vain käytti Wengerin kiinnostusta saadakseen paremman sopimuksen nykyisessä seurassaan. Kuka seuraavaksi? Kenties Drinkwater tai Huth.

Nykyään Wenger ei tee ainoastaan miljonäärejä omista pelaajista, jotka eivät sitä ansaitse (junnut ilman näyttöjä ja heikot pelaajat), vaan myös muiden joukkueiden pelaajat käyttävät manageriamme surutta saadakseen paremmat sopimukset omissa seuroissaan.

Eikä Mahrez suinkaan ole ainut, vaan Evans näyttää liittyvän joukkoon tai sanotaanko, että 16 miljoonan punnan tarjous ei näytä kelpaavan Pulisin West Bromwichille. Hienoa nyt emme saa enää edes WBA:sta pelaajia ostettua. Tässä tapauksessa se on toki onni onnettomuudessa, mutta yleisellä tasolla se antaa karmean kuvan vetovoimastamme.

Hienoa muuten kuinka Mustafista ei voi tarjota tarvittavaa 25 miljoonaa puntaa, mutta Evansista voi tarjota 16. Samoin 12-13 miljoonalla olisi saanut Evertoniin siirtyneen Williamsin, joka on selkeästi parempi pelaaja kuin entinen Manun peluri. Ai niin, mutta Evansista voi vuoden tai parin päästä saada vielä muutaman miljoonan, kun taas Williamsilla ei saa mitään kolmen vuoden kuluttua. Jälleenmyyntiarvo se yksi kriittinen mittari managerimme papereissa.

Wenger on todella tehnyt vitsin toiminnastamme siirtomarkkinoilla ellei jopa koko seurasta viimeisten vuosien ajan yhä kiihtyvässä tahdissa.

Loppuun vielä artikkeli, joka liittyy Arin eilen jättämään erinomaiseen kommenttiin kuinka Wenger on tipahtanut kehityksen kelkasta ja ei edes halua mukautua nykypelin edellyttävällä tavalla puhuttiin sitten valmentamisesta tai siirtomarkkinoilla toimimisesta.

Artikkelin loppu varsinkin on paljon kertova:

He has acted as if the football world should bend to his ideals, rather than himself adapting to give himself the ideal farewell.

The tragic consequence is that he has never looked further away.

Sadly, it is all too predictable.