Yksi ainut piste saaliina kahden ottelun jälkeen

Leicester City – Arsenal 0-0

Eipä tullut voittoa, kuten ajattelin ennen peliä. Mitään selkeää syytä uskoa voittoon ei ollut, mutta perinteisestihän Wenger on saanut voiton lahjana tai jollain tapaa aina paineen ollessa kova miehen tekemisiä kohtaan.

Eilen ei kuitenkaan hallitseva mestari ollut avauskierroksen tavoin pihalla tai mestaruuskrapulassa, vaan taisteli alusta loppuun ja loi ottelun parhaat maalipaikat. Ehkä tasapeli kaiken kaikkiaan oli oikeutettu lopputulos, mutta kotijoukkueen voitto oli lopulta lähempänä kuin meidän kolme pistettä ja se kertoo nykytilastamme todella paljon.

Puolustuspeli parani selkeästi Koscielnyn paluun myötä ja ranskalainen oli meidän paras pelaaja. Hyvä näin, mutta valitettavasti se ei vain riitä jos sitten hyökkäyspäässä jäät nollille. Sanchez menee hukkaan kärjessä yhden piikin systeemissä. Paras ja tehokkain pelaajamme olisi nykyryhmityksessä parhaimmillaan laidalla, mutta koska managerimme ei neljään vuoteen ole saanut ostettua kunnollista kärkeä joutuu chileläinen pelaamaan kärkenä. Todella surullista ja samalla anteeksiantomatomanto toimintaa Wengeriltä.

Puolustuspelin tiivistyminen tietysti oli se ainut positiivinen asia. En tiedä tosin voiko silläkään hirveästi juhlia, sillä olemme viisi pistettä jo sarjan kärjessä olevia joukkueita jäljessä kahden pelatun kierroksen jälkeen. Aivan karsea avaus taas kerran kaudelle ja se ei johdu mistään muusta kuin managerimme katastrofaalisesta kesän suorittamisesta niin siirtomarkkinoilla kuin jo olemassa olevien pelaajien suhteen muun muassa pidennetyillä lomilla.

En voi käsittää kuinka Wenger on heivaamassa jälleen kerran Campbellin lainalle johonkin, kun samaan aikaan Walcott ja Ox nauttivat suunnatonta vastuuta ilman mitään teho- tai tulospaineita kaudesta toiseen. Aivan järkyttävä ratkaisu, mutta ei valitettavasti yhtään yllättävä. Tuskin Campbell olisi ollut sen heikompi kuin kyseinen kaksikko eilen puhumattakaan siitä, että nyt penkillä ei ollut yhtäkään laiturivaihtoehtoa.

Kuten jo ennen kauden alkua oli helppo veikata olemme maksimissaan neljässä ja mahdollisesti vielä vähemmässä pistemäärässä kolmen pelatun kierroksen jälkeen, vaikka vastassa ei ole ollut yhtään todellista huippuseuraa, vaikka Kloppin Liverpool vaarallinen vastus onkin. Tosin Burnley osoitti jotain aivan muuta eilen.

Kiitos taas kerran Wenger, että olet tuhonnut kautemme jo käytännössä ennen kuin se on edes alkanut. 36 ottelua jäljellä, mutta tässä vaiheessa tietää jo nelossijan olevan aivan maksimisuoritus. Säälittävää ja ennen kaikkea raivostuttavaa, kun sama toistuu vuodesta toiseen ja mitään muutosta ei saada tapahtui mitä tahansa.