British core – yksi epäonnistunut projekti muiden joukossa

Ensimmäiset lähes 10 vuotta Wengerin alaisuudessa olivat huikeita ja tuskin kukaan voisi vaatia paljon enempää. Toki vähintään yksi Mestareiden liigan voitto olisi pitänyt pystyä ottamaan vuosien 2002-2006 välillä, sillä meillä oli todellakin useita maailmaluokan pelaajia ja loistava joukkue.

Kausi tappioitta oli kuitenkin täydellinen käännekohta, joka sai Wengerin ilmeisesti tuntemaan itsensä voittamattomaksi ja manageriksi, joka ei voi tehdä mitään väärin. 49 tappiotonta Valioliigaottelua pelanneen joukkueen lähes täydellinen hajottaminen vuodessa tai kahdessa oli managerimme suurin tai ainakin lähes suurin virhe koko Arsenal uran aikana.

Mikä olisikaan tilanne ollut tai olisi nykyään jos joukkueeseen olisi hankittu maltillisesti uusia nuoria pelaajia, mutta samalla pidetty kokeneemmat joukkueen parhaat pelaajat seurassa, kuten Ferguson teki Manussa? Tuskin vuoden 2004 mestaruus olisi viimeisin mitä olemme voittaneet.

Junnuprojekti alkoi tappiottoman joukkueen hajottamisesta ja sen kirkkain keulakuva oli Fabregas. 2007-2008 kaudella oli lähellä tai mahdollisista ottaa mestaruus, mutta managerimme toimimattomuus tammikuun siirtoikkunassa koitui lopulta kohtalokkaaksi, kun koko kauden pelannut avaus hyytyi tai jopa loukkaantui pahasti talven ja kevään aikana.

Junnuprojekti jatkui vuosia ja pelaajat vaihtuivat, mutta tulokset eivät ainakaan parempaan suuntaan muuttuneet. Fabregasin siirto järkyttävän alihintaan B*rcaan kesällä 2011 oli viimeistään lopullinen niitti junnuprojektille, vaikka todellisuudessa jo paljon sitä ennen oli selvää, että menestystä ei Wengerin alaisuudessa tällä konseptilla ole tulossa koskaan.

Junnuprojekti loppui ja lähes heti perään keksittiin seuraava projekti, joka oli British core. Ideana sinänsä hyvä, mutta valitettavasti Wenger ei pystynyt kehittämään pelaajia tai ylipäätään hankki väärät pelaajat alun alkaenkin. Vertaa ketä olemme hankkineet Southamptonista ja kuinka samasta akatemiasta lähtenyt Bale on pärjännyt.

British core on surullinen tarina ja pitkään on ollut selvää, että siitä ei tule yhtään se enempää kuin aikaisemmista junnuprojekteista. Mietitäänpä kuinka noin viisi vuotta sitten hehkutetuista ja jatkosopimukset saaneista Gibbsistä, Jenkinsonista, Wilsheresta, Ramseysta, Oxista ja Walcottista on ollut hyötyä joukkueelle.

Walcott on ollut seurassa 10 vuotta ja näistä yksi on ollut hyvä, ei mitenkään loistokas, mutta hyvä. Ramsey pelasi kauden tai vajaan kauden loistavasti, mutta se on todella vähän, kun seurassa aikaa on kuitenkin vuosikausia ja jatkosopimuksia lähes yhtä monta. Gibbs ei ole ainakaan yhtään parempi pelaaja kuin vuosia sitten ja on enää selkeä kakkosvaihtoehto vasemmaksi puolustajaksi.

Todella surullista kuinka Wenger käytti aikaa ja paljon rahaa tähän projektiin, mutta lopputuloksena oli vain karmea pettymys. Wilsheren lainaaminen 24-vuotiaana samaan sarjaan kertoo kaiken oleellisen, sillä Jackin piti kuitenkin olla se helmi kyseisessä porukassa.

Ilmeisesti kuitenkaan British core ajattelu ei kokonaan ole kuopattu, sillä Chambers kovasta siirtosummastaan huolimatta on samalla valitettavalla kehityspolulla kuin muutkin Southamptonin akatemiasta tulleet.

Advertisements

7 thoughts on “British core – yksi epäonnistunut projekti muiden joukossa

  1. Niin, tämä on hyvä ja tärkeäkin aihe, koska jo Don Howe ennen Grahamia nosti Arsenalin oman pelaajatuotannon keskiöön ja vaatimustason niin korkealle, että se riitti jopa liigamestaruuksiin asti myöhemmin. Sen jälkeen samaa on yritetty ”projektein” monta kertaa, täysin tuloksetta. Olisi mukava kuulla käsityksiä siitä, miksi Wengerin aikakaudella ei ole onnistuttu lädien kanssa nimeksikään, ei (nuorena) ostettujen eikä omien kasvattien. Ihan hyvän näköistä tekemistä on monilta pelaajilta ajoittain, mutta se tason vakiintuminen ja lopullinen harppaus jää uupumaan.

    Onko kyse valmennuksesta vai ostopelaajissa yksinkertaisesti siitä, että on ostettu väärät raakileet, kuten Ville esittää? Osin Wenger kyllä suosii tietynmuottisia pelaajia, joten jotain perää tässä on. Ja omana akatemian pitkälle päässeet pelaajat ovat varsinkin aika samasta muotista. Brittipelaajien henkisessä maisemassa bling blingiä on moitittu usein uraa haittaavaksi ja tuhoavaksi elementiksi, jos juhliminen ottaa isoa roolia. En tiedä, onko tässäkään enää niin perää?

  2. Invincibles joukkuetta ei mielestäni hajoitettu kovinkaan nopeasti. 2005 lähti Viera, 2006 Berkgamp, Pires, Lauren. 2007 lähti Henry ja Ljunberg joten siinä vaiheessa voi sanoa että se joukkue oli hajonnut. (Parlour ja Keown eivät pelanneet avauksessa paljon).
    Kolme vuotta on aika pitkä aika pitää joukkuetta yhdessä kun pelaajat ovat kolmekymppisiä ja tietävät että edessä on uudelleenrakennus joten tottakai alkavat haluamaan pois.

    Tuosta junnuprojektista voisi sanoa että homma hajosi kasaan ennenkuin päästiin lähelle keräämään sen hedelmiä. Voisi kysyä että miten muka helvetissä huomattiin että siitä ei tule mitään kun pelaajat olivat vasta tulemassa parhaaseen ikään.
    2011 lähtivät Cecs, Nasri ja Clichy sekä 2012 Van Persie sekä Song. Voisi samalla lailla sanoa että ei olisi tarvinnut odottaa 2014 vuoteen jotta olisi ensimmäinen pokaali tullut jos nuo pelaajat olisivat jääneet!

  3. Vieiran lähdettyä loppui tosiaan kannujen nostelu. Saman tyyppistä keskikentän miestä on ollut ikävä, lähdön hetkestä alkaen.
    Vieira ei ollut mikään maaliruisku, mut kookas, elegantti, hyvin liikkuva, aina pelin keskiössä oleva johtajatyyppi.

  4. British core on ajatuksena ihan kiva, mutta kaatuu jo siihen että saarivaltion pelaajat eivät mielenstäni ole hirveän kummoisia. Tietysti Bale, Ross Barkley ja nuori Rooney ovat harvoja poikkeuksia, mutta aika vaikea on saada UCL -pytystä ja Valioliigan voitosta tosissaan kilpailevaa lädiporukkaa, vaikka saisi tällä hetkellä valita haluamansa britit joukkueeseen. Taso ei yksinkertaisesti lädeillä vain riitä ja sen takia heitä harvemmin Valioliigan ulkopuolella nähdäänkään seurajoukkueissa pelaavan eikä maajoukkueidenkaan tulokset ole kummoisia. Brittipelaajat ovat mielestäni paitsi ylihinnoiteltuja, mutta myös yliarvostettuja.

    • Totta, ei nykypäivänä brittirungolla pysty menestymään , ei vaan lädien taso riitä.
      Todelliset saarivaltion tähdet mahtuu kevyesti yhden käden sormiin.
      Täytemiehiä sitten kyllä riittää.

      Tottakai olisi hienoa että meidänkin aloituskokoonpanossa olisi muutama lädi mut……
      Arsenal taisi olla aikanaan ensimmäinen joukkue aikanaan jolla ei matsissa ollu yhtään lädiä kokoonpanossa, korjatkaa jos muistan väärin?

  5. Päivän Sun kirkuu otsikossaan, miten Eddie Howe on taas tulossa ensi kesänä ja Wenger siirtyy ”yläkertaan”.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s