Voittoputki katki

Arsenal – Middlesbrough 0-0

Ennen kuin mennään eiliseen peliin, niin suuri kiitos Matille perjantain kommentteihin laittamasta linkistä, jolla pääsi lukemaan blogin tekstejä vuosien takaa vanhassa osoitteessa. Herätti paljon muistoja ja uskomatonta, että Henten aikanaan aloittama blogi on jo kohta 10 vuoden iässä.

Edelleen tavoite olisi, että nuo vanhan sivuston tekstit saataisiin jossain vaiheessa liitettyä tähän uuteen, mutta se vaikuttaa ikuisuusprojektilta. Aika ja etenkin hyvin rajalliset taidot ovat estäneet asian tähän mennessä. Laittakaa kommenttia jos olette tietotekniikan asiantuntijoita ja haluatte auttaa asiassa.

Siten eilisen tapahtumiin. Todellinen pettymys ja sellainen tulos, joita ei saisi tulla yhtään tai todella vähän koko kauden mittaan jos ja kun mestaruudesta halutaan edes puhua.

Onhan se paljon kertovaa, että meidän ylivoimaisesti paras pelaaja oli Cech maalissa. Emme pystyneet luomaan oikein yhtään todella hyvää maalintekotilannetta koko ottelussa ja voi sanoa, että vierailijoilla oli selkeästi enemmän sekä vaarallisimmat maalipaikat.

Joku voisi sanoa voittoputkien katkeavan joskus ja pistemenetyksen olevan vain ajan kysymys. Tottahan tuo on periaatteessa, mutta ei se ole mikään selitys eilisen kaltaiselle esitykselle ja siitä seuranneelle tulokselle. Pitäisi yksinkertaisesti pystyä parempaan sarjanousijaa vastaan, joka ei ollut pitänyt omaa maalia kertaakaan puhtaana aiemmissa liigapeleissä.

Itse en olisi välttämättä niin pettynyt ja huolissaan tasapelistä jos olisin vasta alkanut seuraamaan ja kannattamaan Arsenalia. Olemme sarjan kärjessä, mutta pitempään seuranneet huomaavat varmasti perinteisen kaavan.

Heti kun on mahdollisuus mennä sarjan kärkeen ja jopa kasvattaa siellä eroa kilpailijoihin ei Wengerin joukkueet ole pystyneet käsittelemään niitä paineita 12 vuoteen. Jos kyseessä olisi ollut taistelu nelossijasta ja siihen tarvittavasta kolmesta pisteestä voimme olla varmoja, että pinnat olisivat jääneet Grovelle.

Ludogorets voiton jälkeiset selfiet juhlista kuinka olisimme muka voittaneet jo jotain merkittävää iskivät päin näköä nopeammin kuin olisi voinut arvatakaan. Ei mennyt kuin pari päivää ja keskittyminen ja asenne eivät olleet sitä mitä niiden täytyy olla aina kun pelataan Valioliigaa oli vastassa kuka tahansa.

Eihän eilinen todellakaan mitään vielä ratkaissut, mutta oli vain osoitus niistä heikkouksista, jotka ovat vuosikausia vaivanneet. Paljon on ollut puhetta ihan pelaajia myöten kuinka nuo on nyt voitettu, mutta eilen oltiin ainakin kaukana siitä.

Katsotaan miten on jatkossa, mutta ei ole ole liian luottavainen olo, sillä tämä kuukausi oli helppo otteluohjelman kannalta ja vastaavasti perinteisesti muutenkin synkkä marraskuu on aivan päinvastainen, kun vastaan asettuvat muun muassa Tottenham, ManU ja PSG.