Yksilöitä joukkueen sijaan ilman johtajuutta

Pelaamme yksilöinä kun taas menestyminen vaatii koko joukkueen sitoutumisen ja äärimmäisen hyvän yhteispelin. Sanchez ja helpommissa peleissä Özil ratkaisevat pelejä omilla suorituksillaan ja ylivoimaisesti suurin osa maaleistamme tulee niin että molemmat tai vähintään toinen on osallisena maalissa.

Prässipelimme on hyvä esimerkki kuinka jokainen pelaaja tai sanotaanko muutama pelaaja vuorollaan yrittää prässätä, mutta eihän siitä mitään tule, kun koko joukkue ei ole mukana. Sanchez usein näyttää todella turhautuneelta, kun mies tekee kaikkensa piikissä, mutta huomaa hetken päästä juoksujensa olleen aivan turhia, kun laiturit ja Özil eivät ole yhtään hommassa mukana.

Pelaaminen on helppoa silloin kun menee hyvin, mutta joukkueen todellinen selkäranka mitataan vaikeissa paikoissa, kuten Evertonia ja Manchester Cityä vastaan. Joukkueesta ei löytynyt pelaajia tai pelaajia, jotka olisivat saaneet omalla panoksellaan koko joukkueen syttymään ja laittamaan kaiken likoon vaikeissa paikoissa. Sanchez toki yritti esimerkillään parhaansa, mutta se ei vain riittänyt.

Tietysti managerin osuus tässä on olennainen ja ei se paljoa herätä pelaajissa luottamusta, kun Wenger ylisuuressa makuupussissaan istuu penkillä koko ajan pelokkaan näköisenä ja nousee ainoastaan seisomaan silloin, kun menee itkemään jostain neljännelle erotuomarille. Pelaajien ohjaaminen, ryhmityksen ja taktiikan vaihtaminen kesken ottelun sekä aikaiset vaihdot ovat managerillemme täysin tuntemattomia käsitteitä.

Niin kauan kun joukkueesta puuttuu johtavia pelaajia ja kulttuuri on se, että nelossija riittää eikä kenenkään tarvitse maksaa avauksen paikastaan huonojen tai jopa surkeiden esitysten seurauksena emme tule voittamaan yhtään mitään tai korkeintaan FA Cupin kerran kymmenessä vuodessa jos arpaonni on suosiollinen.

Wengerin joukkueen kasaus on aivan liian samanlainen pelaajatyyppien osalta. Hankitaan teknisesti hyviä ja yleensä pienikokoisia pelaajia. Vahvat pelaajat ovat vähemmistössä ja ennen kaikkea luonteeltaan todellisia johtajatyyppejä vältetään loppuun asti. Vieiran kanssa managerimme otti usein yhteen, koska managerimme ideat ja tapa peluuttaa joukkuetta eivät legendaarista keskikentän maestroamme läheskään aina miellyttäneet.

Oikeastaan Vieiran myynnin jälkeen Wenger ei ole hankkinut ainuttakaan kunnon johtajatyyppiä ja kapteenivalinnat todistavat tämän. Vai onko jonkun mielestä Gallas, Fabregas tai vaikkapa Mertesacker todellisia johtajia, jotka piiskaavat joukkueen voittoon vaikeassa paikassa? Eivät todellakaan ole, vaikka Fabregas parhaimmillaan olikin aivan loistava pelaaja.

10 thoughts on “Yksilöitä joukkueen sijaan ilman johtajuutta

  1. Niin.. harmillisen totta tuo.
    Xhaka on ollut johtaja aiemmin ja sitä mainostanutkin. Samoin Perez ollut väkevä pelillinen johtaja Epsanjan höntsäliigassa, mutta kummankaan näytöt eivät ole vielä kaksisia, johtajuudesta puhumattakaan. Xhakasta toivon TOIVON kovasti uutta Vieraa, jos vain sopeutuisi liigan tempoon. Tällä hetkellä pallo ei lähde tarpeeksi nopeasti jalasta tai ei voi itse ohittaa ja hankkia aikaa itselleen. Liian usein kaveri on prässätty pallosta irti, jolloin seuraa vaarallinen pallon menetys tai syöttö takas Cechille, jonka avaus peli on kyllä ollut surullista tällä kaudella.

    Olikos se Cokkelin läpimurto kausi, jossa piiskasi muuta joukkuetta ja raivosi kentällä? Mihin se asenne on mennyt? Onko senkin Wenger valmentanut pois?

    Kentällä kierijöitä, käsien levittelijöitä ja suoranaisia lampaita mahtuu avaukseen tällä hetkellä; Monreal ja Özil, tietyllä varauksella myös Theo.
    Tämä on oikein hyvä luku minusta. Luovuttajia ei ole liikaa, mutta heitä on ratkaisevasti enemmän kuin joukkueen sytyttäjiä.
    Ja se isoin luovuttaja näprää sitä vetoketjuaan siellä penkillä.

  2. Arsenal on Wengerin alaisuudessa joukkue joka voi voittaa kenet tahansa lukuun ottamatta pelejä joissa on kovat panokset 😂😂😂😂

  3. Siis onhan Arsenalilla hyvä joukkue, jos parhaimmat pelaajat pääsisi pelaamaan. Ongelma on mielestäni siinä, että joukkueen esitykset ailahtelee aivan liikaa. Chelsea voitettiin 3-0 ja meno oli melko jepatsu ja fiilis katossa. Sitten tulee perään otteluista, jolloin ketään ei kiinnosta, levitellään käsiä ja ihmetellään, kun ei tehtykkään kolmea maalia yhdestä maalipaikasta. Hyvä joukkue pystyy pitämään tasonsa, vaikka pari avauksen pelaajaa puuttuisikin. Hyvä joukkue pystyy muokkautumaan vastustajansa pelityyliin ja tekemään ne ratkaisevat 1-0 maalit viimehetkellä, kun sitä maalia eniten tarvitaan.

  4. Vieläkin ihmettelen et mix piti ottaa OX sisään jos se 5 min päästä otetaan pois.Luvakselle peli aikaa.Vaikuttaa paremmalta kun ox,theo ja Ivoby.Özilille ei löydy tältä planeetalta korvaajaa,eli olen täysin eri mieltä sen myymisestä.Puolustus ei olekaan sen homma.

  5. Wengerin taktisen joustamattomuuden käsite on jo klassikko ja osin tietysti kyse on fanien suppeasta ymmärryksestä. Mutta totta on, että Wenger operoi hyvin kapealla alueella ”normivastustajien” kanssa. Mikä pahinta, näyttää ettei hän enää saa viritettyä pelitapahtumia dominoivaa possession/suurseurapalloa kovin hyvin, koska maalimäärät kaudesta toiseen ovat jääneet aika matalaksi. Peli on hidasta ja peruslopputuloksena on luonnollisesti maalipaikkojen luonnin vähyys.

    Mutta on se viisasta tai jotain muuta, plan b on vetäytyvämpi pelitapa ja vastaiskut, jotka ovat joskus toimineet, mutta usein on typistynyt pelkäksi vyörytyksen vastaanottamiseksi, jälleen ilman omia maalipaikkoja. Näin on mennyt monet Pool-pelit, Spurs-vieraspelit ja tietenkin tuo tuore City-peli. Yritti niin tai näin, kaikki oma peli sulaa kovin usein tiukoissa paikoissa, paremmin organisoitujen ja valmennettujan miehistöjen käsittelyssä. Sitä juuri en halua ikinä nähdä, Arsenalin jauhautumista vahvalle vastustajalle, ikään kuin taistelutta ja lammasmaisesti. Arsenalin soisi säilyttävän oman vahvan peli-identiteetin ja kaatuvan saappaat jalassa paikkoja luoden (hyökkäävä imago), jos on kaaduttava.

    Kysymys kuuluukin, mitä pelitapaa Wenger nykymaailmassa osaa valmentaa johdonmukaisen menestyvästi? Ja tässä vain ohuesti kosketeltiin hyökkäystä, puolustus on aika heikko ja runsaasti maalipaikkoja tarjoava millä tahansa pelitavalla ja miehistöllä.

  6. Erinomainen huomio tuo nykymaailmassa. Wengerball on surullinen kaiku Hollannin total fooballista ja tällä hetkellä Bournemouthkin pelaa sitä paremmin.
    Paikat eivät yksinkertaisesti vaihdu riittävän nopeasti kentällä ja hyvällä / kovalla prässillä saa arsenalin peli-ilon nopeasti tapettua.
    Wenger luottaa sokeasti pelaajiinsa, koska on ne omassa voimantunnossaan joukkueeseen hankkinut. Tai ne joita ei ole itse hankkinut???? Ei saa peliaikaa,. Alan kallistua tähän peli peliltä enemmän, kun muuan Lucas ei saa peliaikaa.

    Väitänkin, että Wenger osaa valmentaa / haistaa pelaajista kyvykkyyttä muilla pelipaikoilla ja asemastaan johtuvallam turvallisuudella pystyy niitä kokeilemaan, suht mukavalla menestyksellä. Esimerkkeinä nyt nopeasti, Gibbs, Cazorla, Sanchez, Bellerin ja muuan Henry.
    Tietysti muitakin toiseen suuntaan toimivia esimerkkejä löytyy. Pointti siinä, että harvalla managerilla on niin sementoitu asema, että voi kaudesta toiseen tehdä näitä projektejaan. Hyvässä ja huonossa.
    Pelillisestä valmennuksesta. Mielestäni Arsenalin peli oli suureksi osaksi toimivaa, kaunista ja tehokasta, Santin hääriessä Cokkelin kanssa pohjalla. Tämä pari toimi molempiin suuntiin.

Vastaa käyttäjälle Timo Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s