Jatkoon, mutta suurempi oli tasoero meidän ja Bayernin välillä

Sutton United – Arsenal 0-2 (0-1)

Jatkossa ollaan jos positiivisia asioita haluaa hakea ottelusta. En tiedä kuitenkaan mitä joukkueelle pitäisi tapahtua tai mitä tuloksien pitäisi olla, jotta asenne olisi kunnossa pelin alkaessa tai ylipäätään, jotta keskittyminen pysyisi koko ottelun ajan tapissa.

Olimme kärsineet juuri edellisessä ottelussa äärimmäisen nöyryyttävän tappion Saksassa, mutta siitä huolimatta tekeminen oli halutonta ja sellaista löysää, että pelataan nyt juuri sen verran, jonka voisi olettaa riittävän voittoon. Tällä kertaa se riitti, vaikka peli olisi voinut mennä erittäin tiukaksi jos kotijoukkue olisi tehnyt maalin ensimmäisen jakson loppuun Ospinan hölmöillessä tai jos Deaconin laukaus olisi mennyt pari senttiä alemmaksi yläriman sijaan.

Olen todella huolestunut Xhakan tasosta, sillä eilenkään mies ei selvinnyt ilman korttia, vaan oli vaikeuksissa amatöörijoukkuetta vastaan. Sama koski toki montaa muutakin pelaajaamme. Kauheaa katseltavaa oli muun muassa kuinka puolustuslinjamme ja topparit hävisivät lähes kaikki pääpallot Suttonin hyökkääjää vastaan. Miten tämä on mahdollista? No Wengerin Arsenalissa ei puolustamiseen tai pääpeliin kiinnitetä suuremmin huomiota ja sen kyllä huomaa.

Entäpä miten kapteenimme tilanne? Merte sai juuri uuden sopimuksen myös ensi kaudeksi, mutta kentälle miestä ei uskalleta laittaa edes alasarjajoukkuetta vastaan. Melkoista touhua taas kerran, kuten ylipäätään se, että Walcottin tapaisella pelaajalla voi olla kapteeninnauha. Gibbs ja Walcott kapteeneina kertoo aikalailla kaiken oleellisen kuinka tärkeänä managerimme pitää kyseistä roolia.

Loimme aivan liian vähän vaarallisia maalipaikkoja ottaen huomioon vastustajan tason. Varsinkin avausjaksolla maali oli osittain ehkä onnekas ja sen lisäksi ei ollut kuin pari paikkaa, josta olisi voinut tehdä lisäosumia. Ei todellakaan riittävä suoritus Suttonia vastaan.

Kaikesta huolimatta eilinen oli mielenkiintoinen tapahtuma ja osoitti kuinka tasomme on tällä hetkellä lähempänä Englannin alasarjoja kuin maailman parhaita joukkueita, kuten Bayern Munchenia. Valitettavaa, mutta totta.

Jatkossa ollaan silti ja vajaan kolmen viikon päästä on vastassa jälleen liigan ulkopuolinen joukkue Lincoln Cityn muodossa. Pelipaikka on eilisestä poiketen Grove, joten eiköhän ottelu sen myötä ole hitusen helpompi tai näin voisi kuvitella. Toki voin hyvin olla väärässäkin, sillä Wengerin ja pelaajiemme asenne saattaa olla vielä enemmän tuolloin, että pelkkä kentälle ilmestyminen riittää jatkopaikkaan. Lisätietoja voi kysyä Valioliigan kolmanneksi parhaalta kotijoukkueelta eli Burnleylta kuinka hyvin tuossa tapauksessa kävi Lincolnia vastaan.

Wenger muuten sanoi ennen eilistä ottelua, että otteluun valmistaudutaan harjoittelemalla hallissa tekonurmella. Silti harjoituskuvat olivat normaalisti ulkokentältä, joten managerimme taas kerran suoraan valehteli ja osoitti, että mitään ei tehdä eri tavalla tai edes yritetä valmistautua tulevaan otteluun parhaalla mahdollisella tavalla.

Eilen se riitti voittoon, mutta usein ei riitä vähääkään kovempia vastustajia vastaan ja valmistautumisella en nyt tarkoita pelkkää tekonurmialustaa, vaan yleisesti vastustajan huomioon ottamista ja sitä kautta oman taktiikan rakentamista pelikohtaisesti.