Valta on toden totta vaihtunut Pohjois-Lontoossa

Tottenham – Arsenal 2-0 (0-0)

Tulos ei ollut mikään yllätys, vaan jopa päinvastoin tappio oli pienempi kuin olisi voinut etukäteen veikata. Tietysti pelitapahtumien perusteella 2-0 oli alakanttiin ja 4-0 olisi vastannut todellisuutta paremmin jos Alli ja Eriksen eivät olisi missaneet avopaikkoja ensimmäisen 25 minuutin sisään, joista laittavat normaalisti yhdeksän kertaa kymmenestä pallon maaliin.

Lisäksi Cech oli meidän ylivoimaisesti paras pelaaja ja ilman miehen huippuotteita tulos olisi ollut tennislukemat. Aivan uskomatonta kuinka alas olemme vajonneet, kun uransa ehtoopuolta elävä entinen huippuveskari on meidän paras pelaaja derbyssä.

Jo tilastojenkin perusteella voittajasta ei ollut mitään epäselvyyttä. Emme saanet luotua juuri ollenkaan maalipaikkoja vaarallisista puhumattakaan. Tottenhamilla oli moninkertaisesti enemmän maalipaikkoja ja vetoja. Lisäksi pilkusta on turha mussuttaa, sillä tilanteessa oli kontakti ja Gabriel pelasi heikosti, sillä Kane olisi ajautunut pieneen kulmaan ja nyt brassitopparimme antoi mahdollisuuden rankkariin. Lisäksi myöhemmin Sanchezin selkeä käsipalloilu boksissa jäi viheltämättä.

Avauksen valinnat olivat taas taattua laatua manageriltamme eli ihan mitä sattuu. Xhaka ja Ramsey eivät vain toimi keskustassa, mutta totta kai kaksikko siellä pelasi. Entäpä puheet holdingin lepuutuksesta edellisessä pelissä? Täyttä roskaa, kuten eilinen osoitti. Loistavasti esiintynyt nuori englantilainen oli penkillä ja Monreal topparin paikalla, joka tarkoitti Gibbsin avauspaikkaa, vaikka mies hädin tuskin on pelannut edes pariin kuukauteen tai ylipäätään koko kaudella.

Juuri tällaiset valinnat osoittavat, että Wengerillä ei ole mitään hajua ja halua valita avaus ansioiden mukaan, vaan suosikit pelaavat aina ja pelaajat ovat väärillä paikoilla.

Uusi systeemimme on pelkkää silmänlumetta ja lähinnä managerimme epätoivoinen yritys todistella, että hän muka osaa tai haluaa muuttua. Peli oli ihan yhtä huonoa kuin aiemminkin, vaikka systeemi oli tämä viime otteluissa nähty kolmen topparin linja. Se on aivan sama mikä ryhmitys Wengerin valmentamalla joukkueella on, kun perusasiatkin ovat täysin hakoteillä.

Tottenham on täysin ylivertainen tällä hetkellä ja emme ole kolmeen vuoteen eli Pochettinon aikana voittaneet liigassa kertaakaan paikalliskilpailijaamme. Kuusi yritystä ja Wengerin voittosaldo Pochettinon puolet pienemmällä palkkabudjetilla ja siirtoihin nettona käytetyllä nollabudjetilla kyykyttää 100 miljoonaa viimekin kesänä käyttänyt Wengeriä täydellisesti.

Asenne, motivaatio, halu, voitontahto ja taktinen osaaminen ovat asioita, jotka eivät maksa mitään ja näissä kaikissa Tottenham oli eilen ja on ylipäätään huomattavasti edellä.

Kaiken huippu on, että ennen peliä Wenger kritisoi kuinka Tottenhamin palkkarakenne on väärä ja se maksaa liian vähän pelaajilleen. Ei voi olla todellista ja varmaan Wengerille itselle pitää saada nopeasti palkankorotus, kuten kaikille pelaajillemmekin, sillä he eivät tienaa kuin tuplat mitä Tottenhamin mestaruudesta taisteleva ryhmä. Kuinkahan alas Wenger vielä meidät ajaakin, kun jatkaa vähintään sen kaksi vuotta ja todennäköisesti vielä paljon pidempäänkin?

Olimme Englannin kolmanneksi menestynein seura Wengerin tullessa seuraan, mutta tuskin olemme sitä enää Wengerin lähtiessä. Ainakin nyt on jo selvää, että 2010-luvusta tulee ensimmäinen vuosikymmen sitten 1960-luvun, jolloin emme kertaakaan voita mestaruutta. Samoin kaikkien aikojen pisin putki ilman mestaruutta ensimmäisen 1930-luvulla voitetun mestaruuden jälkeen on 18 vuotta (1971-1989), mutta Wenger tulee lyömään myös tuon ”ennätyksen” kirjoittaessaan uuden sopimuksen tai pikemminkin sopimukset.

Eilen ei enää riittänyt, että paikalliskilpailijamme kannattajat muiden seurojen, kuten Chelsean, Manun, ja monen muun, tapaan lauloivat ”Wenger we want you to stay”, vaan aiheesta oli tehty ihan lakana katsomoon.

Se siitä White Hart Lanen viimeisen derbyn voitosta ja Tottenhamin mestaruusmahdollisuuksien pilaamisesta. Emme edes pysty tuohon enää. Onneksi sentään Chelsea hoiti pahimman jäljellä olevansa pelin voittamalla Evertonin, joten Tottenham on edelleen neljän pisteen päässä kärjestä ja sen mestaruusmahdollisuudet ovat pienet eilisestä voitosta huolimatta.

Voisi sanoa, että äärimmäisen ankeaksi on mennyt, kun nykyään me goonerit joudumme repimään ilon Chelsean menestyksestä, koska se on marginaalisesti pienempi paha kuin paikalliskilpailijamme.

Loppuun kaksi lainausta Onlinegoonerin forumilta, jotka osuvat täysin oikeaan tilanteeseemme:

Football is supposed to be fun and yet under Wenger it’s anything but.

You think that was bad….imagine what the fucking cup final will be like.