Voitto Southamptonista – ainoastaan silloin kun pelataan nelossijasta

Southampton – Arsenal 0-2 (0-0)

Kokonaisuutena kohtalaisen kypsä esitys vieraskentällä, vaikka mistään loistavasta esityksestä ei voi puhua. Ensimmäinen jakso oli nihkeä ja kotijoukkue oli niskan päällä pelillisesti sekä se pystyi luomaan myös enemmän maalipaikkoja, joista osa oli todella hyviä.

Tästä kuitenkin selvittiin ja kuten usein otteluissa käy eli Southamptonin kannalta jos et käytä omia tilanteita, niin vastustaja rankaisee sitten. Tälläkin kertaa ratkaisija oli tuttu nimi. Özilin syötöstä Sanchez vei Sotonin toppariparin valelaukauksella sivuun ja laittoi vasurilla pallon Forsterin taakse. Maali jollaista tuskin kukaan muu joukkueestamme olisi tehnyt.

Ottelun ratkaisseessa 2-0 maalissa Sanchez oli myös mukana antaen keskityksen, jonka Ramsey jatkoi Giroudille ja ranskalaishyökkääjällä oli suhteellisen helppo työ ohjata pallo maaliin muutamasta metristä. Silti maali kuin maali ja Giroud oli tällä kertaa oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Edelleen kuten olen aikaisemminkin sanonut on tämä vaihtopelaajan rooli oikea ranskalaishyökkääjälle. Valitettavasti vain siihen palkka on täysin ylimitoitettu, puolet pitäisi ottaa pois.

Voitto pitää edelleen pienet mahdollisuudet nelossijaan, jota en kuitenkaan itse arvosta pätkääkään, enkä halua meidän edes sitä saavan jos Wenger jatkaa managerina. Mestareiden liiga on niin nähty Wengerin johdolla ja sieltä ei ole tiedossa mitään muuta kuin äärimmäisiä nöyryytyksiä lisää tyyliin 10-2.

Joka tapauksessa eilinen tarkoitti, että ns. panosta on edelleen myös liigassa ainakin vielä lauantaiseen Stoken vierailuun asti. Siellä tulee tosin vaikeaa jos ja todennäköisesti kun Wenger ei taaskaan kierrätä yhtään, sillä Stokella ei ollut viikkopeliä.

Oxin hajoaminen menee osittain kierrätyksen puutteeseen, kuten managerimme itse sanoi, eli takareidessä oli jäykkyyttä ennen peliä, mutta siitä huolimatta managerimme ei voinut edes harkita Bellerinin peluuttamista. Uskomatonta, sillä Bellerin on kuitenkin parempi pelaaja ja tuo wing-backin rooli pitäisi olla täydellinen espanjalaiselle.

Muutenkin Oxin kohdalla tarina on taas se tuttu, joka on nähty ties montako kertaa ennenkin. Mies pelaa kerran kaudessa sen paremman muutaman pelin jakson ja se päättyi aina samalla tavalla eli loukkaantumiseen. Olisin myynyt Oxin jo vuosia sitten, mutta valitettavasti Wenger ei sitä ole tehnyt ja ei tee tulevaisuudessakaan, vaan tarjoaa uutta entistä pahemmin ylipalkattua sopimusta.

Täytyy sanoa, että ainut milloin Wenger saa joukkueen pelaamaan muutaman pelin tai noin viitisen peliä hyvin tuloksellisesti putkeen on tilanne kauden lopussa, kun nelospaikka pitää saada. Näin vaikuttaa olevan tälläkin kaudella. Ei mitään pelkoa hyvistä esityksistä ja voitoista puhumattakaan silloin, kun kisataan oikeista pokaaleista, mutta loppukaudesta jos nelossijapokaali on vaarassa, niin alkaa tapahtua.

Tietysti asiassa auttava se, että usealla vastustajalla ei ole enää mitään pelattavaa, kuten Southamptonilla eilen, ja samaa pätee kolmeen jäljellä olevaan vastustajaamme eli Stokeen, Sunderlandiin ja Evertoniin.

Itselleni nelossija ei vain ole mikään saavutus ja tämä sama kuvio on nähty aivan liian monesti aikaisemminkin. Edes nelossijan ja FA Cupin voiton (ei ole tapahtumassa) ei pitäisi tuoda Wengerille jatkosopimusta, mutta valitettavasti todellisuudessa jo toinenkin takaa sen varmasti.

Alas on vajottu, että meidän kokoluokan ja historian omaavan seuran päätavoite on kaudesta toiseen vain päästä neljänneksi pokaalien voittamisen sijaan. Wengerin huikein saavutus lienee, että on saanut tämän uskoteltua osalle kannattajista olevan se ainut asia, joka merkitsee ja tekee kaudesta hyvän.