Neljän maalin tappio yhteistuloksessa ei jättänyt mitään epäselvää

B*rca – Arsenal 3-1 (1-0)

Jo arvonnasta lähtien viime vuoden puolelta pystyi tietämään kuinka tämä meidän Mestareiden liigataival tulee päättymään. Luulisi silti, että edes joskus noin 20 kauden aikana pääsisimme jatkoon, vaikka vastassa on katalaanit tai Bayern, mutta näin ei vain tapahdu Wengerin ollessa manageri. Homma oli alusta asti selvä ja nyt ei tarvitse enää joulupukkiinkaan uskovien positiivisimpien kannattajien spekuloida jatkopaikalla.

Ottelu oli hyvin samantapainen kuin ensimmäinen osa Grovella. Kotijoukkue pelasi vähän puolivaloilla tai ei ainakaan laittanut kaikkea peliin, sillä siihen ei ollut tarvetta. Paras esimerkki asiasta oli meidän tasoitusmaali ja mitä sen jälkeen tapahtui. No B*rca nosti kierroksia ja tekikin nopeasti 2-1 maalin, joka lopullisesti tappoi viimeisetkin haaveet jatkopaikasta.

Positiivisiakin asioita löytyi parin maalin tappiosta huolimatta. Peli-ilme oli taas hyvä, kuten kotiottelussa ja ei voi kuin ihmetellä, minä takia tätä samaa ei nähdä kuin kerran tai kaksi kaudessa liigan puolella kaudessa. Jos asenne olisi tuo suurimmassa osassa otteluita, niin emme olisi Leicesterin ja Tottenhamin takana sekä ulkona mestaruuskamppailusta, vaan johtaisimme sarjaa.

Pelaajistosta onnistujia oli muutamia. Ospina maalissa otti useamman hienon torjunnan ja ilman onnistunutta maalivahtipeliä loppulukemat olisivat olleet huomattavasti rumemmat. Elnenyn maalinsa lisäksi oli hyvä ja pärjäsi yllättävänkin kelvollisesti. Egyptiläisen liike on hyvää ja lisäksi pallo pysyy jalassa sekä perussyötöt kovassakin prässissä menivät pääasiassa omille. Erittäin positiivinen esitys ja paljon parempaa kuin Ramseyn tekeminen kuukausiin.

Sanchez ja Özil myös osoittivat pärjäävänsä kovia vastustajia vastaan. Hieman paremmalla viimeistelyllä molemmat olisivat voineet osua vähintään kertaalleen. Positiivista oli myös, että se pakollinen loukkaantuminen ei tullut kenellekään tärkeälle pelaajalle, vaan Flaminille. Toki nyt kunnossa olevia pelaajia keskikentän kahteen alempaan rollin ei taida olla Elnenyn ja Coquelinin lisäksi yhtään.

Wengerin selitykset olivat taas pettämättömät ja hävisimme, koska vastassa oli B*rca. Todellista häviäjän puhetta ja asennetta. En muista muiden joukkueiden managereiden selittelevän samalla tavalla, vaan vuosien varrella esim. Atletico Madrid ja Chelsea ovat haastaneet ja voittaneetkin B*rcan muutaman kerran. Toki ero on juuri tässä, sillä me emme ole voittaneet, joten selityksiä pitää aina keksiä.

Samalla logiikalla ei pitäisi olla mahdollista, että olemme liigassa Leicesterin tai edes Tottenhamin takana. Toki näinhän se ei koskaan toimi managerimme mielestä, vaan mies selittelee aina asiat parhain päin ja yrittää viimeiseen asti vierittää kaikki muiden syyksi.