Ja piiri pieni pyörii ja jatkaa samaa rataa vuodesta toiseen

Everton – Arsenal 0-2 (0-2)

Vaihtoehto B oli oikea vastaus peilaten eilisen päivitykseen. Wenger oli ehkä uransa kovimmassa paineessa ja myös nelospaikka alkoi näyttää uhatulta, joten tuloksena oli komea voitto ainakin tuloksellisesti Goodison Parkilta. Tietysti kaikkein olennaisin tekijä on mestaruusmahdollisuuksien häviäminen. Paineet pois ja kun saamme pelata ainoastaan nelossijasta tai maksimissaan sijoituksista mestaruustaiston ulkopuolella, niin johan alkaa pelimme kulkea. Tämä toistuu joka kerta yhtä varmasti kuin kevät seuraa talvea.

Everton oli umpisurkea, mutta silti pelasimme hyvän vieraspelin heti pari päivää Espanjan vierailun jälkeen. Miksei tällaisia esityksiä nähty viimeisen kolmen kuukauden aikana ainuttakaan panoksen ollessa liigamestaruus? Yksinkertaisesti siitä syystä, että Wengerin valmentamalla ryhmällä pää ei kesä paineen alla ja kun ainut tavoite kaudesta toiseen on nelospaikka, niin mitäpä sitä ylimääräistä tekemään. Saman rahan sitä saavat niin manageri kuin pelaajatkin nelossijasta kuin ykköspaikasta. Koko joukkueen asenne ja kulttuuri on läpimätä ja keskinkertaisuuteen tyytyvä ja siitä palkitseva.

Leicesterin voitto tarkoitti, että mitään mahdollisuuksia ei ole mestaruuteen, vaikka saimme kolme melko odottamatonta pistettä.

Surkeaa, että olemme vajonneet Tottenhamin tasolle tai oikeastaan vaihtaneet paikkoja paikalliskilpailijan kanssa. Nyt ainoastaan toivomme Pochettinon ryhmän pistemenetyksiä ja Leicesterin menestystä, jotta mestaruus ei päädy naapuriin, kun oma tekeminen ei riitä vaikka tilaisuus olisi tällä kaudella ollut ainutlaatuinen.

Wenger odotti 10 vuotta kautta, jolloin Chelsea, ManU ja City konttaisivat yhtä aikaa ja kun se vihdoin uskomattomasti koitti ei mies pysty kukistamaan edes Leicesteriä ja Tottenhamia mestaruustaistelussa. Surkeaa ja todistaa, että mitään syytä ei ole pitää miestä enää hetkeäkään managerina. Jos managerimme ei tänä vuonna mestaruutta voita, niin voi sanoa aivan satavarmasti, että sitä ei koskaan muulloinkaan tule enää tapahtumaan.

Tällä hetkellä tässä meidän koko touhussa ei ole mitään järkeä tai pienintäkään toivonpilkahdusta, vaan homma näyttää jatkuvan aivan samoin kuin viimeisen 12 vuoden ajan. Wenger on alentanut tietoisesti tavoitetason ja odotukset sille asteelle, että liian suuri osa kannattajista on tyytyväisiä nelossijaan ja tähän ikuiseen oravanpyörään, joka siitä seuraa.

Enää puuttuu uusi sopimus pariksi kolmeksi vuodeksi, jolloin homma sinetöity liigamestaruuden ja euromenestyksen osalta yhtä pitkäksi aikaa. Kaikista yksinkertaisin mittari Wengerin jatkolle on kysymys voimmeko voittaa Wengerin johdolla enää koskaan liigaa tai Mestareiden liigaa? Vastaus on satavarma ei ja tämän takia Wengerin ei pitäisi saada jatkaa ensi kaudella puhumattakaan mistään uudesta sopimuksesta.