Sama toistuu ja ainoastaan pakon edessä muutoksia

Ei täydellinen, mutta melko hyvä kuvaus tilanteesta, jossa olemme. Kaikki kautemme ovat suurin piirtein tällaisia jos olemme pelanneet liigassa kohtalaisen hyvin kauden ensimmäisen puolikkaan. Toinen vaihtoehto on sitten se kunnon sukellus ensimmäisen puolikkaan aikana ja nousu nelossijalle loppukauden aikana.

Arsenalin kannattaminen ja seuraaminen on ja on ollut jo vuosia erittäin ennalta arvattavaa ja suoraan sanoen tylsää. Aina ennen uuden kauden alku toi toivon paremmasta ja kaikki tuntui olevan mahdollista. Valitettavasti tätä tunnetta ei Wengerin johdolla ole enää ollut lähemmäs 10 vuoteen, vaan aina on tiennyt, että emme ole kauden päätyttyä mestari tai menestyjä Mestareiden liigassa.

Vaihtaisin heti tämän muka hienon 18 vuoden Mestareiden liigaputken yhteen kisan voittoon. Samoin liigassa neljään joukkoon sijoittuminen ei kiinnosta ja mieluummin olisin voittanut liigan edes kerran viimeisen 12 vuoden aikana ja välillä sijoittunut neljän sakin ulkopuolelle.

Voin sanoa myös, että vaihtaisin joka kausi Mestareiden liigaan pääsyn FA Cupin tai jopa Liigacupin voittoon. Nuo sentään olisi mahdollista jopa voittaa ainakin välillä, mutta Mestareiden liiga ei ole Wengerin johdolla milloinkaan.

Useasti myös pystyy tekemään sellaisen huomion kuinka pelimme jopa paranee joidenkin loukkaantumisten seurauksena siitä syystä, että Wenger joutuu ottamaan suosikkejaan pois avauksesta.

Tästä erinomaisia esimerkkejä ovat Coquelin, joka otti Artetan paikan ja todisti olevansa huomattavasti parempi vaihtoehto kuin muut seurassa, vaikka ilman loukkaantumisia ranskalainen olisi siirtynyt lähes varmasti Charltoniin pysyvästi. Bellerinin nousu tapahtui myös ainakin osittain sattumalta, kun kaikki muut vaihtoehdot oikeaksi pakiksi olivat hajalla.

Tällä kaudella Elnenyn kohdalla vaikuttaa olevan samoin eli mies on parempi pelaaja tai ainakin joukkueen kannalta huomattavasti parempi vaihtoehto kuin Ramsey. Muutos ei tapahtunut kuitenkaan Wengerin taktisena muutoksena, vaan pakon edessä, koska walesilainen loukkaantui. Pahinta asiassa on vain Ramseyn kohdalla, että heti kun mies tulee kuntoon, niin paikka avauksessa on selviö ja penkille tippuu joko Elneny tai Iwobi, vaikka näin ei pitäisi missään nimessä olla.

Lyhyesti sanottuna managerimme muutokset kokoonpanossa ovat lähes aina nykyään pakon edestä tehtyjä sen sijaan, kun niiden pitäisi olla pelaajien otteisiin perustuvia ja sellaisia, jotka ovat joukkueen eikä yksittäisen pelaajan edun mukaisia.